Voiko intro- ja ekstrovertin suhde oikeasti toimia, kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen vain sitä että mikä pakkomielle intronaisille on saada ekstromies..

Minä en usko että se on kenellekään pakkomielle. Ekstrovertit nyt vain lähestyvät helpommin tai ovat helposti lähestyttäviä. Ei kukaan introverttimiestä tule tietokoneen äärestä kotoa hakemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen vain sitä että mikä pakkomielle intronaisille on saada ekstromies..

Pakkomielle? Seurustelin aiemmin introvertin kanssa. Jos kemiat kohtaavat ja mies on muuten mukava, pitäisikö hylätä, koska sattuu olemaan ekstrovertti?

Tai ehkä tässä tapauksessa joutuukin ns hylätä, sillä tuntuu jo nyt olevan hieman hankalaa. En vielä tiedä. Ap

Kyllä se usein menee näin päin. Vai milloin olet kuullut ekstrovertistä naisesta, joka seurustelee introvertin miehen kanssa?

Hmm, mulle tulee heti tutuistani mieleen monta pariskuntaa joissa juuri nainen on se papupata ja päällepäsmäri ja mies myötäilevä, hiljainen hissukka.

Vierailija kirjoitti:

Suhde sinänsä voi toimiakin, mutta introverttina olen huomannut, että minun kannattaa asua yksin. Mistään muusta ei pitkän päälle tule mitään. Nyt naimisissa ekstrovertimman kanssa, mutta eri osoitteissa ja tämä toimii.

Ja siellä se extro sitten viilettelee ympäriinsä ja harrastaa ties mitä orgioita omassa asunnossaan, uskotellen että "kyllä vain sinä olet ainoain". Kyllä on varsinainen pettäjän unelma ainakin tuollainen järjestely, aina on se introvertti varalla siellä.

Ehkä mies ei vaan ole sinulle se oikea. Ei kai sinulla olisi muuten suurta tarvetta vältellä häntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen vain sitä että mikä pakkomielle intronaisille on saada ekstromies..

Minä en usko että se on kenellekään pakkomielle. Ekstrovertit nyt vain lähestyvät helpommin tai ovat helposti lähestyttäviä. Ei kukaan introverttimiestä tule tietokoneen äärestä kotoa hakemaan.

Eikä kyllä muualtakaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen introvertti ja mies ekstrovertti. Kieltämättä välillä oli raskasta suhteen alussa, mutta nyt kyllä sujuu. Saan kotihiireillä rauhassa, kun mies tapaa ystäviään/käy harrastuksissaan. En ikinä kestäisi asua toisen kotihiiren kanssa. Toki mennyt itsellä siihen, että mies on perheeni lisäksi ainut sosiaalinen kontaktini, kun en muita ihmisiä jaksa enää nähdä.

Heh, tämä kiteytti aika hyvin omatkin tuntoni. Ennen miestä pidin jonkin verran aktiivisemmin yhteyttä kavereihin, nyt se on jäänyt, kun miehessä on kaikki kaipaamani keskusteluseura ja ystävä samassa paketissa. Itsekin nautin kotona kököttämisestä yksinäni, kun mies on jossakin kavereilla tai harrastusporukassa.

-18

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen vain sitä että mikä pakkomielle intronaisille on saada ekstromies..

Pakkomielle? Seurustelin aiemmin introvertin kanssa. Jos kemiat kohtaavat ja mies on muuten mukava, pitäisikö hylätä, koska sattuu olemaan ekstrovertti?

Tai ehkä tässä tapauksessa joutuukin ns hylätä, sillä tuntuu jo nyt olevan hieman hankalaa. En vielä tiedä. Ap

Kyllä se usein menee näin päin. Vai milloin olet kuullut ekstrovertistä naisesta, joka seurustelee introvertin miehen kanssa?

Hmm, mulle tulee heti tutuistani mieleen monta pariskuntaa joissa juuri nainen on se papupata ja päällepäsmäri ja mies myötäilevä, hiljainen hissukka.

Sama juttu! paljon enemmän tuollaisia pariskuntia on minullakin tuttavapiirissä. Naiset pölöttävät menemään ja miehet ovat suut supussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen vain sitä että mikä pakkomielle intronaisille on saada ekstromies..

Pakkomielle? Seurustelin aiemmin introvertin kanssa. Jos kemiat kohtaavat ja mies on muuten mukava, pitäisikö hylätä, koska sattuu olemaan ekstrovertti?

Tai ehkä tässä tapauksessa joutuukin ns hylätä, sillä tuntuu jo nyt olevan hieman hankalaa. En vielä tiedä. Ap

Kyllä se usein menee näin päin. Vai milloin olet kuullut ekstrovertistä naisesta, joka seurustelee introvertin miehen kanssa?

Minä? Tai olen ambivertti, enemmän ekstrovertin suuntaan kuin introvertin. Eksäni taas oli todellakin introvertti. Oltiin melkein 9 vuotta yhdessä, mutta suhteemme kaatui siihen, että toinen ei jaksanut mitään. Minä joustin ja ymmärsin aikani, oli omia harrastuksia ja menoja ja lopulta huomasin eläväni täysin omaa elämää. Päätin sitten elää sitä elämää ennemmin yksin, kuin yksin jonkun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen introvertti nainen enkä edes kiinnostu kovin ekstroista miehistä. Vaisto ja hiukan kokemuskin sen sanoo, että sellaisen kanssa ei olisi yhteisymmärrystä, haluttaisiin viettää erilaista elämää ja kiinnostuksenkohteet olisivat erilaisia. Joutuisi tekemään kompromisseja ja selittelemään itseään liikaa.

Sama juttu. Yleensä kiinnostun intromiehistä, mutta kerran kiinnostuin poikkeuksellisesti yhdestä ekstrovertistä. Taisimme molemmat aika pian huomata ettei suhde toimi millään tasolla. Erilaisuus on tiettyyn pisteeseen asti hyvä asia mutta liiallisesti ei.

Minä intro mies ekstro ..toimii hyvin kun mies tykkää olla menossa ja itse saa olla rauhassa kotona. Saa ne parhaat palat mitä mieli kestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde sinänsä voi toimiakin, mutta introverttina olen huomannut, että minun kannattaa asua yksin. Mistään muusta ei pitkän päälle tule mitään. Nyt naimisissa ekstrovertimman kanssa, mutta eri osoitteissa ja tämä toimii.

Ja siellä se extro sitten viilettelee ympäriinsä ja harrastaa ties mitä orgioita omassa asunnossaan, uskotellen että "kyllä vain sinä olet ainoain". Kyllä on varsinainen pettäjän unelma ainakin tuollainen järjestely, aina on se introvertti varalla siellä.

Eiköhän se pettäjä petä jos sitä laatua on, ihan sama onko eri vai sama osoite. Ketään ei kuitenkaan voi omistaa ja ymmärrykseni mukaan tässä avioliitossa ollaan molemmat omasta halustamme. En siis jaksa hetkautua tuollaisesta kommentista. :D

t. tuo naimisissa ekstrovertimman kanssa, mutta eri osoitteissa

Ei ainakaan omalla kohdallani voisi toimia millään, koska introverttinä en kuitenkaan sietäisi toista ihmistä samassa kämpässä ja lisäksi olen hyvin epävarma ja heikkoitsetuntoinen joten erillään asuminenkaan ei todennäköisesti onnistuisi koska en luottaisi että riitän toiselle ja hän pysyisi uskollisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde sinänsä voi toimiakin, mutta introverttina olen huomannut, että minun kannattaa asua yksin. Mistään muusta ei pitkän päälle tule mitään. Nyt naimisissa ekstrovertimman kanssa, mutta eri osoitteissa ja tämä toimii.

Ja siellä se extro sitten viilettelee ympäriinsä ja harrastaa ties mitä orgioita omassa asunnossaan, uskotellen että "kyllä vain sinä olet ainoain". Kyllä on varsinainen pettäjän unelma ainakin tuollainen järjestely, aina on se introvertti varalla siellä.

Eiköhän se pettäjä petä jos sitä laatua on, ihan sama onko eri vai sama osoite. Ketään ei kuitenkaan voi omistaa ja ymmärrykseni mukaan tässä avioliitossa ollaan molemmat omasta halustamme. En siis jaksa hetkautua tuollaisesta kommentista. :D

t. tuo naimisissa ekstrovertimman kanssa, mutta eri osoitteissa

Eli sulle ihan jees, että toinen harrastelee siellä kämpässään jotain kimppakivoja sinulta salaa?

Mies on se vauhdikas ekstro, pitkään oltu yhdessä. Mun sisäänpäin kääntynyt maailma oli jossakin vaiheessa hänelle vaikeaa, tahtoi että mennään paljon ja osallistutaan juttuihin. Tuntuu, että hän alkoi kuitenkin tajuta, että mun kanssa se ei onnistu. Taidan olla hänelle sellainen kiintopiste, jonka luona rauhoittua ja levätä. Menee yksin, en vahdi, jos pettää niin minkä mä sille sitten mahdan enkä usko, että vaikka roikkuisin yötä päivää käsivarressa, että se lopulta muuttaisi sitä seikkaa, jos tahtoo pettää. Mikään ideaali ei kuitenkaan ehkä näin ääripää luonteet ole, vaatii aika paljon puolin ja toisin erilaisuuden hyväksymistä. Tämä on vähän sellainen tilanne, että ei voi elää toisen kanssa, mutta ei myöskään ilman toista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde sinänsä voi toimiakin, mutta introverttina olen huomannut, että minun kannattaa asua yksin. Mistään muusta ei pitkän päälle tule mitään. Nyt naimisissa ekstrovertimman kanssa, mutta eri osoitteissa ja tämä toimii.

Ja siellä se extro sitten viilettelee ympäriinsä ja harrastaa ties mitä orgioita omassa asunnossaan, uskotellen että "kyllä vain sinä olet ainoain". Kyllä on varsinainen pettäjän unelma ainakin tuollainen järjestely, aina on se introvertti varalla siellä.

Eiköhän se pettäjä petä jos sitä laatua on, ihan sama onko eri vai sama osoite. Ketään ei kuitenkaan voi omistaa ja ymmärrykseni mukaan tässä avioliitossa ollaan molemmat omasta halustamme. En siis jaksa hetkautua tuollaisesta kommentista. :D

t. tuo naimisissa ekstrovertimman kanssa, mutta eri osoitteissa

Eli sulle ihan jees, että toinen harrastelee siellä kämpässään jotain kimppakivoja sinulta salaa?

No ei tietenkään olisi jees. Mutta olen aikuinen ihminen ja minulla on itsetunto kohdillaan. Ihminen pettää jos on petturityyppiä, ei sitä mikään osoite pidättele. En siis jaksa provosoitua tällaisista kommenteista, olen liian hyvällä tuulella. :)

t. tuo naimisissa ekstrovertimman kanssa, mutta eri osoitteissa

Tietysti se voi toimia. Jos molemmat ovat fiksuja ihmisiä ja haluavat ymmärtää toisen erilaisuuden. Ei pidä ottaa henkilökohtaisena loukkauksena sitä, että toisen tarpeet on erilaiset.

Voi toimia jos teet toiselle selväksi, mitä tarvitset (omaa aikaa, yksinoloa, akkujen lataamista) ja miksi. Kerrot ettei johdu hänestä ja pyydät häntä (silleen hyvin varovasti) voisiko viettää enemmän aikaa ystäviensä kanssa silloin, kun itse tarvitset yksinoloa/akkujen lataamista.

Mieti miten muotoilet asian.

Useinhan noin onkin, ettei kumpikaan ole just yhtä introvertti tai ekstrovertti kuin toinen.

Enempi riippuu siitä, onko toinen riippuivainen tai kumppanista ripustautuvaa sorttia tai sitten ei-niin-romanttista, vähän liiankin vetäytyvää sorttia. Oli kumpaa vain, aina voi kehittää itseään. Ei kukaan ole 100% introvertti tai ekstrovertti joka asiassa. Myös rakkauden kieli voi olla erilainen/samanlainen. Tehkää molemmat rakkaudenkielitesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde sinänsä voi toimiakin, mutta introverttina olen huomannut, että minun kannattaa asua yksin. Mistään muusta ei pitkän päälle tule mitään. Nyt naimisissa ekstrovertimman kanssa, mutta eri osoitteissa ja tämä toimii.

Ja siellä se extro sitten viilettelee ympäriinsä ja harrastaa ties mitä orgioita omassa asunnossaan, uskotellen että "kyllä vain sinä olet ainoain". Kyllä on varsinainen pettäjän unelma ainakin tuollainen järjestely, aina on se introvertti varalla siellä.

Eiköhän se pettäjä petä jos sitä laatua on, ihan sama onko eri vai sama osoite. Ketään ei kuitenkaan voi omistaa ja ymmärrykseni mukaan tässä avioliitossa ollaan molemmat omasta halustamme. En siis jaksa hetkautua tuollaisesta kommentista. :D

t. tuo naimisissa ekstrovertimman kanssa, mutta eri osoitteissa

Eli sulle ihan jees, että toinen harrastelee siellä kämpässään jotain kimppakivoja sinulta salaa?

Sulla taitaa tuo vainoharhaisuus ja mustasukkaisuus mennä hiukan yli? -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen vain sitä että mikä pakkomielle intronaisille on saada ekstromies..

Pakkomielle? Seurustelin aiemmin introvertin kanssa. Jos kemiat kohtaavat ja mies on muuten mukava, pitäisikö hylätä, koska sattuu olemaan ekstrovertti?

Tai ehkä tässä tapauksessa joutuukin ns hylätä, sillä tuntuu jo nyt olevan hieman hankalaa. En vielä tiedä. Ap

Kyllä se usein menee näin päin. Vai milloin olet kuullut ekstrovertistä naisesta, joka seurustelee introvertin miehen kanssa?

Minä olen introvertti, exäni ekstrovertti. Eipä täällä kuitenkaan taida olla muita, joilla se olisi näin päin.

M31

Olen introvertti, mutta en näkisi tuossa suurta ongelmaa. Tai no, mitä ne ekstrovertit sitten tekevät? Ovatko joka päivä koko ajan jossain porukoissa? Itse kuvittelisin, että seurustellessa suurin osa päivistä menisi kahdestaan, eikä minulla ole ongelmia olla läheisten ihmisten kanssa vaikka introvertti olenkin. Välillä toki tykkään vetäytyä hetkeksi omaan rauhaani. Sitä en kyllä jaksaisi, jos ekstrovertti puoliso raahaisi koko ajan ihmisiä meille kylään.