Lue keskustelun säännöt.
Miksi uskovaiset uskovat yliaistillisiin henkiolioihin?
06.08.2013 |
Luonnontieteet kertovat, että maailmankaikkeus on pelkkää materiaa ilman henkistä ulottuvuutta. Silti uskovaiset uskovat henkiolentojen olemassaoloon, kuten jumalaan ja sieluun.
En ymmärrä miksi, ei tämä ainakaan kovin fiksulta toiminnalta vaikuta. Siis toimia tieteellisten faktojen vastaisesti.
Kommentit (44)
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 13:22"]
Mikä saa teidät USKOMAAN, että rajallisen ihmismielen kehittämän rajallinen tiede pystyisi selittämään koko universumin? Ennen ei tiedetty, että maapallo on pyöreä, kunnes löydettiin keinot todistaa se. Ennen ei tiedetty, että veden tiheys muuttuu kun se jäätyy, ennenkuin löydettiin keino mitata ja todistaa se. Meillä ei ole vielä keinoja havaita, mitata ja todistaa kaikkia asioita mitä täällä tapahtuu, mutta eihän se tarkoita, etteikö niitä silti olisi olemassa. Ei tarkoita toki myöskään, että on olemassa. Mutta voi olla.
Mieli ja sydän avoimena, pyydän. Maailmamme ei rajoitu pelkkään tieteellisin keinoin havaittavaan materiaan ja sen kyllä tunnustavat myös tiedemiehet. Sokeasti muuta väittävät ovat ns. tiedeuskovaisia ja tiedeuskovaisuus on uskovaisuutta ihan samalla lailla kuin esim- jumalusko tai usko rakkauteen tai kärpässieneen. Jokainen uskoo johonkin.
[/quote]
Tiedemies uskoo vain tieteelliseen totuuteen ja järkeen & havaintoihin. Jos ei tee näin, ei ole sitten tiedemies lainkaan. Tunteet eivät kuulu tieteeseen, jos tunteilee, niin ei ole tiedemies lainkaan. Eli aika harva on käytännössä tiedemies, koska omien aivojen käyttäminen on raskasta duunia - suurin osa ihmisistä mieluumin kuolee, kuin ajattelee itsenäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.08.2013 klo 13:35"]
Tiedemies uskoo vain tieteelliseen totuuteen ja järkeen & havaintoihin. Jos ei tee näin, ei ole sitten tiedemies lainkaan. Tunteet eivät kuulu tieteeseen, jos tunteilee, niin ei ole tiedemies lainkaan. Eli aika harva on käytännössä tiedemies, koska omien aivojen käyttäminen on raskasta duunia - suurin osa ihmisistä mieluumin kuolee, kuin ajattelee itsenäisesti.
[/quote]
"Tieteestä ei pidä tehdä jumalaa. Sillä on ehkä siihen lihakset, mutta ei juuri persoonallisuutta." - Einstein
Tieteellä ei ole mitään tekemistä uskomisen kanssa. Tiede on havaintoihin perustuvaa päättelyä, kokeilua ja oikeaksi todistamista - ja jo todistetun kumoamista, jolloin koko ketju alkaa tietysti alusta. Se ei liity uskomiseen millään tavoin. Tieteellä on itseään korjaava luonne, eikä se tarvitse uskoa. Tieteessä kaikkea epäillään ja koetellaan koko ajan. Juuri sen takia se on luotettavaa ja opettaa kriittisyyttä kaikkia elämänalueita kohtaan. Usko sen sijaan edellyttää asioiden sokeaa hyväksymistä ja kyseenalaistamattomuutta, painostaa yhdenmukaisuuteen ja puolustaa itseään väkivaltaisesti ja kaikin keinoin kyseenalaistajia vastaan.
Niin. Kummankohan valitsisi? ;)
Jumala on inhimillistetty mielikuva, jonka kautta uskotaan "elämää suurempiin" ideaaleihin kuten moraaliin, etiikkaan, rakkauteen, toivoon paremmasta, oikeuteen, yksilön vastuuseen, armoon, kehitykseen jne. Toki niihin voi uskoa myös ilman mielikuvaa, ja toisaalta monesti niihin on lisäilty myös vähemmän hyviä aspekteja. Joka tapauksessa Jumalan fyysinen olemassaolo on tyystin sivuseikka uskomisen kannalta.