Nirsot köyhät

Minä olen hyvätuloinen yksinasuja. Ostan pääasiassa marjat mutta jos joku tarjoaa mahdollisuuden kerätä niin mielelläni sen teen. Ymmärrän että omistaja tarjoaa niitä mitä ei itse tarvitse, ei tulisi mieleenkään ajatella että pitäisi minua jätemylllynä. Olen myös sitä mieltä että niitä voi hyödyntää monella tapaa, esim.punaisista tulee hyvä vispipuuro.

Vierailija kirjoitti:

Ai kaikkiko pitäisi vaan ottaa vastaan koska on köyhä?

Olen itse pienituloinen enkä kaipaa keneltäkään mitään ylijäämämarjoja. Enkä muutakaan.

Hienoa, että osaat elää säästäväisesti ja valmistaa itsellesi terveellisiä aterioita. Ostat kaupasta satokausikalenterin mukaan myös tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Sinunlaisesi eivät joudu turvautumaan seurakuntien apuun eivätkä seiso ruokajonoissa.

Minun lapsuusperheessäni oli niin köyhää, että sukulaisperheiden ja naapureiden kengät ja vaatteet otettiin ilolla vastaan meille kasvaville lapsille.

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai kaikkiko pitäisi vaan ottaa vastaan koska on köyhä?

Olen itse pienituloinen enkä kaipaa keneltäkään mitään ylijäämämarjoja. Enkä muutakaan.

Hienoa, että osaat elää säästäväisesti ja valmistaa itsellesi terveellisiä aterioita. Ostat kaupasta satokausikalenterin mukaan myös tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Sinunlaisesi eivät joudu turvautumaan seurakuntien apuun eivätkä seiso ruokajonoissa.

Minun lapsuusperheessäni oli niin köyhää, että sukulaisperheiden ja naapureiden kengät ja vaatteet otettiin ilolla vastaan meille kasvaville lapsille.

Jaa, no sitten on meilläkin niin köyhää, innoissani minäkin ne vastaanotan. Ja onhan meillä, vaatebudjetti on minimaalinen.

Mutta kuulkaas nyt kaikki. Tässä on molemmilla puolilla nyt mietittävää.

Sinun kotonasi oli niin köyhää, että olitte hyveellisiä ja taitavia. Kutakuinkin kaikki maatalousyhteiskunnassa olivat, joilla oli jonkinlainen talo hallussa. Oli opittu tekemään töitä sen eteen, pystytty pitämään siitä kiinni ja peritty kykyjä ja taitoa - ja alun perin päästy siihen, koska kykyjä oli riittävästi.

Samaan aikaan on koko ajan ollut täysin maatonta väestöä. Ei ole peritty uskoa omiin voimiin ja taitoihin, on totuttu olemaan potkittavina.

Ja sitten on ollut kaikenlaista väkeä siltä väliltä, ja monet näistä ovat olleet hanttihommissa ja työttöminä kaupungissa jo pitkään. Mitä heikommin menee henkisesti, sitä tiukemmin on pidettävä kiinni ainoasta omaisuudestaan, joka on ylpeys. Jos luopuu siitäkin, joutuu kaikenlaisten hyväätarkoittavien päsmärien ylimielisesti arvosteltavaksi, ja menettää lopunkin itseluottamuksen ja pärjäämiskyvyn. Samaan aikaan loukkaa se, että köyhyyden syystä kielletään puhumasta, jos se ei miellytä auttajaa, ja pitäisi olla valtavan kiitollinen avusta, joka vain alleviivaa sitä, että todellista apua on turha toivoa. Ketään ei edes kiinnosta...

jatkuu...

 

... jatkoa:

Ihmisellä on niin heikko ajattelukyky, että köyhien auttaminen vaatii moneltakin viattomuuden (eli itse asiassa alamaisuuden) käsitteen kautta operoimista. On jaloja villejä ja syyttään köyhiä, ja kun todellisuus ei sovi tähän kuvaan, loukkaannutaan ja lakataan piittaaamasta kaikista köyhistä, koska yksi on hyppinyt silmille.

Oletetaan, että köyhyys ei ole todellista, jos sellainen hyödyke ei kelpaa jonka huomattavasti rikkaampi ottaisi iloiten vastaan. Mutta se rikkaampi ei menetä mitään suostuessaan ottamaan toiselta ilmaiseksi marjoja, ja lisäksi hän osaa, ehtii, jaksaa ja nauttii niiden laittamisesta. Tai sitten häntä ei hetkauta heittää lahjaasi kompostiin siinä missä hän koko ajan heittää menemään muutakin tarpeetonta. Lisäksi moni varoissaan oleva on myös ahne ja pihi, jolloin juostaan ilmaisten ämpärien perässä siinä kuin muutkin.

Jokainen voi miettiä myös, ottaisiko vastaan Aristoteleen kootut. Ne ovat arvokkaita kirjoja suomennoksina, ja niistä voi oppia paljon ja saada ajateltavaa. Hienoja asioita siis saatavana ilmaiseksi. Vai iskisikö alemmuudentunto ja tyhmä olo, ja sitten ne kirjat koko ajan ilkkuisivat hyllyltä. Ne marjat voivat samalla tapaa julistaa, että ruokavaliosi on paska, et osaa tehdä näistä mitään, sokeriin ei ole rahaa, pakastinta ei ole, jos rupeaa ähräämään jotain kiisseliä, tajuaa miten vähän osaa laittaa ruokaa ja miten alaspäin toiset ihmiset mahtavatkaan katsoa... Plus että ne maistuvat väkeviltä tottumattoman suussa.

Nälänhätäoloissa varmasti kelpaa mikä tahansa ruoka köyhimmällekin, mutta oikeastiko jonkun mielestä pitäisi nähdä nälkää, jos on köyhänä Suomessa. Sittenkö olemme tyytyväisiä? Köyhiä pidetään ahneina ja röyhkeinä jos tarjotut asiat eivät kelpaa, vaikka sehän todistaa itsessään päinvastaista. Ei ahnehdita sellaista mille ei ole käyttöä. Ja annetaan tarjotulle asialle arvoa, koska ei haluta ottaa sitä turhaan jos joku toinen tarvitsisi oikeasti. Käytöstavat eivät välttämättä ole hienostuneet, mutta kiittämättömyys voi olla katsojan silmässä.

Ja sitten vielä se tabuasia. Köyhä voi oikeastikin olla mt-ongelmainen ja tyhmä, eikä pelkästään osattomuuteen tottunut. Tätä yhdistelmää poteva on helposti röyhkeä ja kiittämätön kaikesta ja kaikille. Mutta mitä hän sille voi, kumpikaan ominaisuus ei ole valintakysymys. Yleensähän köyhiä paheksutaan nimenomaan olettaen, että he ovat aina tyhmiä. Mutta mitä hyötyä on paheksua ominaisuuksia, jotka eivät sillä poistu?

Eli mt-ongelmainen ja tyhmä on silloin sekin, joka ei tätä suostu käsittämään. Miksi molempia - koska tyhmäkin ymmärtää sellaisen asian jos antaa selittää asioita itselleen ja joku osaa vääntää rautalangasta. Mt-ongelma sen sijaan estää ymmärtämästä alkuunkaan helpointakaan vastausta, jos sen sisältö ei omaan asenteeseen sovi.