Onko muinaissuomalaisesta uskonnosta ja mytologiasta olemassa muuta tietoa kuin Kalevala
Vai onko Kalevala oikeasti ainut koslaan ylöskirjoitettu tieto siitä mihin muinaiset suomalaiset uskoivat ja kertoivat jumalistaan?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muinaisuskoa voidaan tutkia usealla tavalla.
Ensinnäkin noista ym. mainituista kirjallisista lähteistä.
Toiseksi voidaan tutkia aineellista kulttuuria eli kansatiede sekä arkeologinen tutkimus tuovat lisää tietoa.
Kolmanneksi tehdään vertailevaa tutkimusta eli seurataan vaikka sukukansojemme uskomuksia ja tapoja (kirjalliset lähteet, arkeologia, kansatiede).
Kalevalasta on myös mainittava, että suuri osa runoista kerättiin vienankarjalaisilta eli olivat eri kansaa kuin suomalaiset, puhuivat eri kieltä eli karjalan kieltä ja olivat suurelta osin Lönnrotin aikaan vanhauskoisia ortodokseja. Toki heidän tavoissaan on paljon vanhoja kerroksia, joissa on heijastuksia muinaisemmasta uskonnollisuudesta. Katolisuus ja ortodoksiuus ovat yleensä protestanttisuutta helpommin antaneet vanhojen tapojen säilyä ja muuntua kristinuskoon.
Kyse on kulttuurisesta appropriaatiosta. Runonkeräilijät riistivät kansainrunoilijoita surutta ja "maksoivat" palkan runoista onnettomalla oluttuopillisella. Ei edes kunnon korvausta. Väittivät sitten näitä karjalaisilta varastettuja runoja suomalaisiksi vaikka kyse on ihan eri kansasta. Ei siis mikään ihme että runonlaulajien jälkeläiset ovat niin pettyneitä ja pyytävät asiallisesti saada Kalevalan ja heiltä viedyt runot takaisin Karjalaan.
Tuo lienee sinun keksintöäsi. Olen itse ko. sukujen jälkeläinen. Koen siis aika huvittavana sen että suomalaiset perustavat kansallisen identiteettinsä vienalaiseen perinteeseen. Lönnrot tavallaan teki vienalaisuudesta maailmankuulua.
Toisaalta on kiva katsella esimerkiksi Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia töitä, koska minullehan ne ovat isoisäni suvun perinnettä.
Toisaalta näitä runoja ei tarvitse "palauttaa" Vienaan, koska ne ovat edelleen siellä elävää perinnettä tänäänkin.
Kyllä se on edelleen väärin että runot on varastettu ja maksettu pelkällä tuopillisella olutta ilman kunnon korvausta. Tuo pyyntö runojen ja Kalevalan palauttamisesta takaisin Karjalaan on tullut Karjalan tasavallalta eikä siis ole minun keksintöni.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Julius Krohnin vuonna 1894 kirjoittama kirja "Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus". On näitä muitakin.
Kiitos vinkistä! Näköispainos vuodelta 2008 löytyy ihan yleisistä kirjastoista - täytyypä kipaista maanantaina lainaamaan lomalukemiseksi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9, no huh huh, kyllä ihan kotimaassa ollaan hiukan paremmin perillä meidän omista mytologioista ja muinaisista uskonnoista, harmi vaan kun monet niistä eivät ole kansissa ja kirjoissa vaan perimätietoa joka kuolee pois ja on jo kuollut pois muistista.
Mikään aito tieto muinaisuskostamme ei ole ikiaikoihin ollut perimätietoa. Jos joku tänään väittää omaavansa sellaista tietoa, on pelle joka keksii juttuja.
Olet tässä väärässä. Kyllä erinäisiä tapoja ja tietoja on säilynyt tietyillä alueilla ja sukujen parissa. Usein suomalaiset eivät vain tunne omaa kulttuurihistoriaansa, joten eivät kiinnitä asiaan huomiota. Pitää muistaa, että monet tavat säilyivät kristinuskon tulosta huolimatta. Osa tavoista säilyi sulautumalla kristinuskoon.
Otan simpelin esimerkin: monelle (kuten minulle) on lapsena opetettu kalastaessa sanomaan aluksi "Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja". Tämä on osa vanhaa muinaisuskon kalastusloitsua, jossa merenjumala Ahdilta pyydettiin kaloja. Loitsu säilyi koska siihen muutettiin Raamatusta sopivat Andreas ja Pietari (Antti ja Pekka), hehän olivat Jeesuksen opetuslapsia, joiden siviiliammatti oli kalastaja. Loitsu sisältää myös ajatukseen muinaisuskomme keskeisestä käsityksestä, että saalista oli anottava eli pyydettävä niitä vallassaan pitäneeltä haltialta, hengeltä tai jumaluudelta. Siksi sana metsästää on uusi, kun taas se alkuperäinen sana on pyytää.
Myös esim. muistaakseni 1950-luvulla tutkijat löysivät henkilöitä, jotka olivat todistaneet ns. kuppikiville uhraamista.
Teit alkeellisen virheen. Se ei ole Pekka vaan Pietarin. Oikea loitsu menee näin: "Anna Antti ahvenia, Pietari pieniä kaloja." Nimet viittaavat Raamatun Andreakseen ja Pietariin jotka olivat ammatiltaan kalastajia ja siksi heiltä pyydetään loitsussa hyvää kalaonnea. Viimeksikin sain oikaista tätä tietoa kun eräs tuttu lausui Antin tilalla Antero.
No luulisi, että Antti ja Pietari eivät ole ainoat nimet, joita tuossa on käytetty. Miksi Andreaksen pitää olla juuri Antti kun Antero kuulostaa samalta? Miksi se Andreas ei käy, jos mielestäsi Pietarin pitää olla Pietari?
Sori, jos olet suomalaisen mytologian asiantuntija ja olet perehtynyt tähän kalastusloitsuun. Voitko siinä tapauksessa antaa lähteen tiedollesi? Ihan oikeasti kiinnostaisi. Jos sen sijaan noiden nimien kuuluu olla Antti ja Pietari, koska sinä olet oppinut nimet siten, niin sinun sanasi painaa ihan yhtä paljon kuin tuon kommentoijan tai sinun tuttavasi.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muinaisuskoa voidaan tutkia usealla tavalla.
Ensinnäkin noista ym. mainituista kirjallisista lähteistä.
Toiseksi voidaan tutkia aineellista kulttuuria eli kansatiede sekä arkeologinen tutkimus tuovat lisää tietoa.
Kolmanneksi tehdään vertailevaa tutkimusta eli seurataan vaikka sukukansojemme uskomuksia ja tapoja (kirjalliset lähteet, arkeologia, kansatiede).
Kalevalasta on myös mainittava, että suuri osa runoista kerättiin vienankarjalaisilta eli olivat eri kansaa kuin suomalaiset, puhuivat eri kieltä eli karjalan kieltä ja olivat suurelta osin Lönnrotin aikaan vanhauskoisia ortodokseja. Toki heidän tavoissaan on paljon vanhoja kerroksia, joissa on heijastuksia muinaisemmasta uskonnollisuudesta. Katolisuus ja ortodoksiuus ovat yleensä protestanttisuutta helpommin antaneet vanhojen tapojen säilyä ja muuntua kristinuskoon.
Kyse on kulttuurisesta appropriaatiosta. Runonkeräilijät riistivät kansainrunoilijoita surutta ja "maksoivat" palkan runoista onnettomalla oluttuopillisella. Ei edes kunnon korvausta. Väittivät sitten näitä karjalaisilta varastettuja runoja suomalaisiksi vaikka kyse on ihan eri kansasta. Ei siis mikään ihme että runonlaulajien jälkeläiset ovat niin pettyneitä ja pyytävät asiallisesti saada Kalevalan ja heiltä viedyt runot takaisin Karjalaan.
Tuo lienee sinun keksintöäsi. Olen itse ko. sukujen jälkeläinen. Koen siis aika huvittavana sen että suomalaiset perustavat kansallisen identiteettinsä vienalaiseen perinteeseen. Lönnrot tavallaan teki vienalaisuudesta maailmankuulua.
Toisaalta on kiva katsella esimerkiksi Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia töitä, koska minullehan ne ovat isoisäni suvun perinnettä.
Toisaalta näitä runoja ei tarvitse "palauttaa" Vienaan, koska ne ovat edelleen siellä elävää perinnettä tänäänkin.
Kyllä se on edelleen väärin että runot on varastettu ja maksettu pelkällä tuopillisella olutta ilman kunnon korvausta. Tuo pyyntö runojen ja Kalevalan palauttamisesta takaisin Karjalaan on tullut Karjalan tasavallalta eikä siis ole minun keksintöni.
Tärkeintä on, että ne on merkitty muistiin, eivätkä kadonneet laulajiensa myötä, kuten paljon lienee silti tapahtunut.
Kalevalan varastettiin karjalaisilta. Runonkeräilijät juottivat Runonlaulajat tahallaan humalaan jotta saisivat omia runot itselleen ilman korvausta. Suomalaiset ja karjalaiset eivät ole koskaan ollut samaa kansaa ja puhuvatko täysin eri kieltä. Aivan kuin kukaan tässäkään ketjussa ei ole kuullut kulttuurisesta omimisesta eli appropriaatiosta.
https://yle.fi/uutiset/3-5322950
https://yle.fi/uutiset/3-10786073
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006016911.html
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/270572-omivatko-lonnrot-j…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9, no huh huh, kyllä ihan kotimaassa ollaan hiukan paremmin perillä meidän omista mytologioista ja muinaisista uskonnoista, harmi vaan kun monet niistä eivät ole kansissa ja kirjoissa vaan perimätietoa joka kuolee pois ja on jo kuollut pois muistista.
Mikään aito tieto muinaisuskostamme ei ole ikiaikoihin ollut perimätietoa. Jos joku tänään väittää omaavansa sellaista tietoa, on pelle joka keksii juttuja.
Olet tässä väärässä. Kyllä erinäisiä tapoja ja tietoja on säilynyt tietyillä alueilla ja sukujen parissa. Usein suomalaiset eivät vain tunne omaa kulttuurihistoriaansa, joten eivät kiinnitä asiaan huomiota. Pitää muistaa, että monet tavat säilyivät kristinuskon tulosta huolimatta. Osa tavoista säilyi sulautumalla kristinuskoon.
Otan simpelin esimerkin: monelle (kuten minulle) on lapsena opetettu kalastaessa sanomaan aluksi "Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja". Tämä on osa vanhaa muinaisuskon kalastusloitsua, jossa merenjumala Ahdilta pyydettiin kaloja. Loitsu säilyi koska siihen muutettiin Raamatusta sopivat Andreas ja Pietari (Antti ja Pekka), hehän olivat Jeesuksen opetuslapsia, joiden siviiliammatti oli kalastaja. Loitsu sisältää myös ajatukseen muinaisuskomme keskeisestä käsityksestä, että saalista oli anottava eli pyydettävä niitä vallassaan pitäneeltä haltialta, hengeltä tai jumaluudelta. Siksi sana metsästää on uusi, kun taas se alkuperäinen sana on pyytää.
Myös esim. muistaakseni 1950-luvulla tutkijat löysivät henkilöitä, jotka olivat todistaneet ns. kuppikiville uhraamista.
Teit alkeellisen virheen. Se ei ole Pekka vaan Pietarin. Oikea loitsu menee näin: "Anna Antti ahvenia, Pietari pieniä kaloja." Nimet viittaavat Raamatun Andreakseen ja Pietariin jotka olivat ammatiltaan kalastajia ja siksi heiltä pyydetään loitsussa hyvää kalaonnea. Viimeksikin sain oikaista tätä tietoa kun eräs tuttu lausui Antin tilalla Antero.
No luulisi, että Antti ja Pietari eivät ole ainoat nimet, joita tuossa on käytetty. Miksi Andreaksen pitää olla juuri Antti kun Antero kuulostaa samalta? Miksi se Andreas ei käy, jos mielestäsi Pietarin pitää olla Pietari?
Sori, jos olet suomalaisen mytologian asiantuntija ja olet perehtynyt tähän kalastusloitsuun. Voitko siinä tapauksessa antaa lähteen tiedollesi? Ihan oikeasti kiinnostaisi. Jos sen sijaan noiden nimien kuuluu olla Antti ja Pietari, koska sinä olet oppinut nimet siten, niin sinun sanasi painaa ihan yhtä paljon kuin tuon kommentoijan tai sinun tuttavasi.
- eri
Omalta papalta kuulin runon ja pappa kertoi runon selityksen kun olin lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9, no huh huh, kyllä ihan kotimaassa ollaan hiukan paremmin perillä meidän omista mytologioista ja muinaisista uskonnoista, harmi vaan kun monet niistä eivät ole kansissa ja kirjoissa vaan perimätietoa joka kuolee pois ja on jo kuollut pois muistista.
Mikään aito tieto muinaisuskostamme ei ole ikiaikoihin ollut perimätietoa. Jos joku tänään väittää omaavansa sellaista tietoa, on pelle joka keksii juttuja.
Vähän kuin muinainen suomalainen taistelulaji kaspin.
Ainut lähde on yksi savolainen jeppe...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muinaisuskoa voidaan tutkia usealla tavalla.
Ensinnäkin noista ym. mainituista kirjallisista lähteistä.
Toiseksi voidaan tutkia aineellista kulttuuria eli kansatiede sekä arkeologinen tutkimus tuovat lisää tietoa.
Kolmanneksi tehdään vertailevaa tutkimusta eli seurataan vaikka sukukansojemme uskomuksia ja tapoja (kirjalliset lähteet, arkeologia, kansatiede).
Kalevalasta on myös mainittava, että suuri osa runoista kerättiin vienankarjalaisilta eli olivat eri kansaa kuin suomalaiset, puhuivat eri kieltä eli karjalan kieltä ja olivat suurelta osin Lönnrotin aikaan vanhauskoisia ortodokseja. Toki heidän tavoissaan on paljon vanhoja kerroksia, joissa on heijastuksia muinaisemmasta uskonnollisuudesta. Katolisuus ja ortodoksiuus ovat yleensä protestanttisuutta helpommin antaneet vanhojen tapojen säilyä ja muuntua kristinuskoon.
Kyse on kulttuurisesta appropriaatiosta. Runonkeräilijät riistivät kansainrunoilijoita surutta ja "maksoivat" palkan runoista onnettomalla oluttuopillisella. Ei edes kunnon korvausta. Väittivät sitten näitä karjalaisilta varastettuja runoja suomalaisiksi vaikka kyse on ihan eri kansasta. Ei siis mikään ihme että runonlaulajien jälkeläiset ovat niin pettyneitä ja pyytävät asiallisesti saada Kalevalan ja heiltä viedyt runot takaisin Karjalaan.
Tuo lienee sinun keksintöäsi. Olen itse ko. sukujen jälkeläinen. Koen siis aika huvittavana sen että suomalaiset perustavat kansallisen identiteettinsä vienalaiseen perinteeseen. Lönnrot tavallaan teki vienalaisuudesta maailmankuulua.
Toisaalta on kiva katsella esimerkiksi Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia töitä, koska minullehan ne ovat isoisäni suvun perinnettä.
Toisaalta näitä runoja ei tarvitse "palauttaa" Vienaan, koska ne ovat edelleen siellä elävää perinnettä tänäänkin.
Kyllä se on edelleen väärin että runot on varastettu ja maksettu pelkällä tuopillisella olutta ilman kunnon korvausta. Tuo pyyntö runojen ja Kalevalan palauttamisesta takaisin Karjalaan on tullut Karjalan tasavallalta eikä siis ole minun keksintöni.
https://yle.fi/uutiset/3-10786073
Etsin tietoa aiheesta ja mä en jotenkin kestä tuota. Kondie on selkeästi löytänyt tavan tehdä itsestään uniikin lumihiutaleen. Henkilön isoisä oli Karjalasta, mutta isoisä muutti evakkoon. Nyt pojanpoika on muuttanut nimensä, opetellut karjalaa ja vaahtoaa karjalalaisten oikeuksista. Tulee vähän mieleen amerikkalaiset, jotka kertovat olevansa amerikanitalialaisia, vaikka kukaan ei enää puhu italiaa eikä kukaan muu ole nähnyt Italiaa kuin isoukki, joka sieltä alunperin lähti.
Toisaalta myös ihailen Kondieta, koska olen itsekin karjalaista sukua sekä isän että äidin puolelta. Olisi kiva, että itsekin voisi tuntea noin vahvasti kuuluvansa johonkin yhteisöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9, no huh huh, kyllä ihan kotimaassa ollaan hiukan paremmin perillä meidän omista mytologioista ja muinaisista uskonnoista, harmi vaan kun monet niistä eivät ole kansissa ja kirjoissa vaan perimätietoa joka kuolee pois ja on jo kuollut pois muistista.
Mikään aito tieto muinaisuskostamme ei ole ikiaikoihin ollut perimätietoa. Jos joku tänään väittää omaavansa sellaista tietoa, on pelle joka keksii juttuja.
Olet tässä väärässä. Kyllä erinäisiä tapoja ja tietoja on säilynyt tietyillä alueilla ja sukujen parissa. Usein suomalaiset eivät vain tunne omaa kulttuurihistoriaansa, joten eivät kiinnitä asiaan huomiota. Pitää muistaa, että monet tavat säilyivät kristinuskon tulosta huolimatta. Osa tavoista säilyi sulautumalla kristinuskoon.
Otan simpelin esimerkin: monelle (kuten minulle) on lapsena opetettu kalastaessa sanomaan aluksi "Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja". Tämä on osa vanhaa muinaisuskon kalastusloitsua, jossa merenjumala Ahdilta pyydettiin kaloja. Loitsu säilyi koska siihen muutettiin Raamatusta sopivat Andreas ja Pietari (Antti ja Pekka), hehän olivat Jeesuksen opetuslapsia, joiden siviiliammatti oli kalastaja. Loitsu sisältää myös ajatukseen muinaisuskomme keskeisestä käsityksestä, että saalista oli anottava eli pyydettävä niitä vallassaan pitäneeltä haltialta, hengeltä tai jumaluudelta. Siksi sana metsästää on uusi, kun taas se alkuperäinen sana on pyytää.
Myös esim. muistaakseni 1950-luvulla tutkijat löysivät henkilöitä, jotka olivat todistaneet ns. kuppikiville uhraamista.
Teit alkeellisen virheen. Se ei ole Pekka vaan Pietarin. Oikea loitsu menee näin: "Anna Antti ahvenia, Pietari pieniä kaloja." Nimet viittaavat Raamatun Andreakseen ja Pietariin jotka olivat ammatiltaan kalastajia ja siksi heiltä pyydetään loitsussa hyvää kalaonnea. Viimeksikin sain oikaista tätä tietoa kun eräs tuttu lausui Antin tilalla Antero.
No luulisi, että Antti ja Pietari eivät ole ainoat nimet, joita tuossa on käytetty. Miksi Andreaksen pitää olla juuri Antti kun Antero kuulostaa samalta? Miksi se Andreas ei käy, jos mielestäsi Pietarin pitää olla Pietari?
Sori, jos olet suomalaisen mytologian asiantuntija ja olet perehtynyt tähän kalastusloitsuun. Voitko siinä tapauksessa antaa lähteen tiedollesi? Ihan oikeasti kiinnostaisi. Jos sen sijaan noiden nimien kuuluu olla Antti ja Pietari, koska sinä olet oppinut nimet siten, niin sinun sanasi painaa ihan yhtä paljon kuin tuon kommentoijan tai sinun tuttavasi.
- eri
Omalta papalta kuulin runon ja pappa kertoi runon selityksen kun olin lapsi.
Eli jos sen sun tuttavasi papan runossa on Antin sijasta ollut Antero, niin se Antero on yhtä oikein kuin Antti. Andreas on vain "käännetty" eri tavalla. Eli et oikein voi käydä korjailemassa tuttaviesi tai tuntemattomien nimivalintoja millään auktoriteetillä.
Törkeää tuo miten Lönrut ja muut kerääjät törkeästi riisto-ryösti Vienan Karjalaa. Karjalassa ja Suomessa elää ihan eri kansa jolla on oma kielensä, omat perinteensä, omat uskomuksensa ja omat kulttuurinsa. Eikä suomalaisilla ja karjalaisilla ole mitään tekemistä keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muinaisuskoa voidaan tutkia usealla tavalla.
Ensinnäkin noista ym. mainituista kirjallisista lähteistä.
Toiseksi voidaan tutkia aineellista kulttuuria eli kansatiede sekä arkeologinen tutkimus tuovat lisää tietoa.
Kolmanneksi tehdään vertailevaa tutkimusta eli seurataan vaikka sukukansojemme uskomuksia ja tapoja (kirjalliset lähteet, arkeologia, kansatiede).
Kalevalasta on myös mainittava, että suuri osa runoista kerättiin vienankarjalaisilta eli olivat eri kansaa kuin suomalaiset, puhuivat eri kieltä eli karjalan kieltä ja olivat suurelta osin Lönnrotin aikaan vanhauskoisia ortodokseja. Toki heidän tavoissaan on paljon vanhoja kerroksia, joissa on heijastuksia muinaisemmasta uskonnollisuudesta. Katolisuus ja ortodoksiuus ovat yleensä protestanttisuutta helpommin antaneet vanhojen tapojen säilyä ja muuntua kristinuskoon.
Kyse on kulttuurisesta appropriaatiosta. Runonkeräilijät riistivät kansainrunoilijoita surutta ja "maksoivat" palkan runoista onnettomalla oluttuopillisella. Ei edes kunnon korvausta. Väittivät sitten näitä karjalaisilta varastettuja runoja suomalaisiksi vaikka kyse on ihan eri kansasta. Ei siis mikään ihme että runonlaulajien jälkeläiset ovat niin pettyneitä ja pyytävät asiallisesti saada Kalevalan ja heiltä viedyt runot takaisin Karjalaan.
Tuo lienee sinun keksintöäsi. Olen itse ko. sukujen jälkeläinen. Koen siis aika huvittavana sen että suomalaiset perustavat kansallisen identiteettinsä vienalaiseen perinteeseen. Lönnrot tavallaan teki vienalaisuudesta maailmankuulua.
Toisaalta on kiva katsella esimerkiksi Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia töitä, koska minullehan ne ovat isoisäni suvun perinnettä.
Toisaalta näitä runoja ei tarvitse "palauttaa" Vienaan, koska ne ovat edelleen siellä elävää perinnettä tänäänkin.
Kyllä se on edelleen väärin että runot on varastettu ja maksettu pelkällä tuopillisella olutta ilman kunnon korvausta. Tuo pyyntö runojen ja Kalevalan palauttamisesta takaisin Karjalaan on tullut Karjalan tasavallalta eikä siis ole minun keksintöni.
https://yle.fi/uutiset/3-10786073
Etsin tietoa aiheesta ja mä en jotenkin kestä tuota. Kondie on selkeästi löytänyt tavan tehdä itsestään uniikin lumihiutaleen. Henkilön isoisä oli Karjalasta, mutta isoisä muutti evakkoon. Nyt pojanpoika on muuttanut nimensä, opetellut karjalaa ja vaahtoaa karjalalaisten oikeuksista. Tulee vähän mieleen amerikkalaiset, jotka kertovat olevansa amerikanitalialaisia, vaikka kukaan ei enää puhu italiaa eikä kukaan muu ole nähnyt Italiaa kuin isoukki, joka sieltä alunperin lähti.
Toisaalta myös ihailen Kondieta, koska olen itsekin karjalaista sukua sekä isän että äidin puolelta. Olisi kiva, että itsekin voisi tuntea noin vahvasti kuuluvansa johonkin yhteisöön.
Täytyy myöntää, että mä vähän huvituin. Tuon tyypin identiteetti on täysin keinotekoinen ja feikki, koska hän ei ole sitä omaksunut elinympäristössään ja kasvatuksessaan, vaan opetellut ja luonut itse. Minunkin mummoni oli karjalainen ja elin hänen kanssaan koko lapsuuteni, mutta en voi sanoa itse olevani karjalainen tai omaavani karjalaista identiteettiä, koska mummoni ei lapsuuden traumojen vuoksi halunnut puhua mitään "entisistä ajoista" ja ortodoksista uskontoa lukuunottamatta oli täysin sopeutunut tämän maakunnan kulttuuriin.
Jonkun tutkimuksen mukaan Kalevala olisikin läntistä perua. Runot kulkeutuivat sitten aikojen saatossa lännestä itään ja olivat vielä säilyneet Vienassa, kun Lönnrot ym. alkoivat kerätä niitä. Ja jotta runoista olisi saatu yhtenäinen kokonaisuus, kirjoitti Lönnrot itse juonen kannalta puuttuvia runoja.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun tutkimuksen mukaan Kalevala olisikin läntistä perua. Runot kulkeutuivat sitten aikojen saatossa lännestä itään ja olivat vielä säilyneet Vienassa, kun Lönnrot ym. alkoivat kerätä niitä. Ja jotta runoista olisi saatu yhtenäinen kokonaisuus, kirjoitti Lönnrot itse juonen kannalta puuttuvia runoja.
Karelialistien törkeä väite. Tuokin on siis yksi karjalaisia sorsivan suomalais kolonialismin muoto. Noita runoja ei nimittäin ole koskaanhan ollut muualla kuin Vienan Karjalassa mistä runonkerääjät kävivät ne varastamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9, no huh huh, kyllä ihan kotimaassa ollaan hiukan paremmin perillä meidän omista mytologioista ja muinaisista uskonnoista, harmi vaan kun monet niistä eivät ole kansissa ja kirjoissa vaan perimätietoa joka kuolee pois ja on jo kuollut pois muistista.
Mikään aito tieto muinaisuskostamme ei ole ikiaikoihin ollut perimätietoa. Jos joku tänään väittää omaavansa sellaista tietoa, on pelle joka keksii juttuja.
Olet tässä väärässä. Kyllä erinäisiä tapoja ja tietoja on säilynyt tietyillä alueilla ja sukujen parissa. Usein suomalaiset eivät vain tunne omaa kulttuurihistoriaansa, joten eivät kiinnitä asiaan huomiota. Pitää muistaa, että monet tavat säilyivät kristinuskon tulosta huolimatta. Osa tavoista säilyi sulautumalla kristinuskoon.
Otan simpelin esimerkin: monelle (kuten minulle) on lapsena opetettu kalastaessa sanomaan aluksi "Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja". Tämä on osa vanhaa muinaisuskon kalastusloitsua, jossa merenjumala Ahdilta pyydettiin kaloja. Loitsu säilyi koska siihen muutettiin Raamatusta sopivat Andreas ja Pietari (Antti ja Pekka), hehän olivat Jeesuksen opetuslapsia, joiden siviiliammatti oli kalastaja. Loitsu sisältää myös ajatukseen muinaisuskomme keskeisestä käsityksestä, että saalista oli anottava eli pyydettävä niitä vallassaan pitäneeltä haltialta, hengeltä tai jumaluudelta. Siksi sana metsästää on uusi, kun taas se alkuperäinen sana on pyytää.
Myös esim. muistaakseni 1950-luvulla tutkijat löysivät henkilöitä, jotka olivat todistaneet ns. kuppikiville uhraamista.
Teit alkeellisen virheen. Se ei ole Pekka vaan Pietarin. Oikea loitsu menee näin: "Anna Antti ahvenia, Pietari pieniä kaloja." Nimet viittaavat Raamatun Andreakseen ja Pietariin jotka olivat ammatiltaan kalastajia ja siksi heiltä pyydetään loitsussa hyvää kalaonnea. Viimeksikin sain oikaista tätä tietoa kun eräs tuttu lausui Antin tilalla Antero.
En tehnyt mitään virhettä. Sinä et osannut lukea tekstiä. Kyllä se on useimmiten Pekka kansan suussa. Tsekkaa vaikka tästä:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muinaisuskoa voidaan tutkia usealla tavalla.
Ensinnäkin noista ym. mainituista kirjallisista lähteistä.
Toiseksi voidaan tutkia aineellista kulttuuria eli kansatiede sekä arkeologinen tutkimus tuovat lisää tietoa.
Kolmanneksi tehdään vertailevaa tutkimusta eli seurataan vaikka sukukansojemme uskomuksia ja tapoja (kirjalliset lähteet, arkeologia, kansatiede).
Kalevalasta on myös mainittava, että suuri osa runoista kerättiin vienankarjalaisilta eli olivat eri kansaa kuin suomalaiset, puhuivat eri kieltä eli karjalan kieltä ja olivat suurelta osin Lönnrotin aikaan vanhauskoisia ortodokseja. Toki heidän tavoissaan on paljon vanhoja kerroksia, joissa on heijastuksia muinaisemmasta uskonnollisuudesta. Katolisuus ja ortodoksiuus ovat yleensä protestanttisuutta helpommin antaneet vanhojen tapojen säilyä ja muuntua kristinuskoon.
Kyse on kulttuurisesta appropriaatiosta. Runonkeräilijät riistivät kansainrunoilijoita surutta ja "maksoivat" palkan runoista onnettomalla oluttuopillisella. Ei edes kunnon korvausta. Väittivät sitten näitä karjalaisilta varastettuja runoja suomalaisiksi vaikka kyse on ihan eri kansasta. Ei siis mikään ihme että runonlaulajien jälkeläiset ovat niin pettyneitä ja pyytävät asiallisesti saada Kalevalan ja heiltä viedyt runot takaisin Karjalaan.
Tuo lienee sinun keksintöäsi. Olen itse ko. sukujen jälkeläinen. Koen siis aika huvittavana sen että suomalaiset perustavat kansallisen identiteettinsä vienalaiseen perinteeseen. Lönnrot tavallaan teki vienalaisuudesta maailmankuulua.
Toisaalta on kiva katsella esimerkiksi Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia töitä, koska minullehan ne ovat isoisäni suvun perinnettä.
Toisaalta näitä runoja ei tarvitse "palauttaa" Vienaan, koska ne ovat edelleen siellä elävää perinnettä tänäänkin.
Kyllä se on edelleen väärin että runot on varastettu ja maksettu pelkällä tuopillisella olutta ilman kunnon korvausta. Tuo pyyntö runojen ja Kalevalan palauttamisesta takaisin Karjalaan on tullut Karjalan tasavallalta eikä siis ole minun keksintöni.
Ymmärräthän että Karjalan tasavalta on venäläiset. Ei karjalaiset. Karjalaisilla on omat järjestönsä, jotka ovat toimineet juuri Kalevalan suhteen vuosikymmeniä yhteistyössä suomalaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muinaisuskoa voidaan tutkia usealla tavalla.
Ensinnäkin noista ym. mainituista kirjallisista lähteistä.
Toiseksi voidaan tutkia aineellista kulttuuria eli kansatiede sekä arkeologinen tutkimus tuovat lisää tietoa.
Kolmanneksi tehdään vertailevaa tutkimusta eli seurataan vaikka sukukansojemme uskomuksia ja tapoja (kirjalliset lähteet, arkeologia, kansatiede).
Kalevalasta on myös mainittava, että suuri osa runoista kerättiin vienankarjalaisilta eli olivat eri kansaa kuin suomalaiset, puhuivat eri kieltä eli karjalan kieltä ja olivat suurelta osin Lönnrotin aikaan vanhauskoisia ortodokseja. Toki heidän tavoissaan on paljon vanhoja kerroksia, joissa on heijastuksia muinaisemmasta uskonnollisuudesta. Katolisuus ja ortodoksiuus ovat yleensä protestanttisuutta helpommin antaneet vanhojen tapojen säilyä ja muuntua kristinuskoon.
Kyse on kulttuurisesta appropriaatiosta. Runonkeräilijät riistivät kansainrunoilijoita surutta ja "maksoivat" palkan runoista onnettomalla oluttuopillisella. Ei edes kunnon korvausta. Väittivät sitten näitä karjalaisilta varastettuja runoja suomalaisiksi vaikka kyse on ihan eri kansasta. Ei siis mikään ihme että runonlaulajien jälkeläiset ovat niin pettyneitä ja pyytävät asiallisesti saada Kalevalan ja heiltä viedyt runot takaisin Karjalaan.
Tuo lienee sinun keksintöäsi. Olen itse ko. sukujen jälkeläinen. Koen siis aika huvittavana sen että suomalaiset perustavat kansallisen identiteettinsä vienalaiseen perinteeseen. Lönnrot tavallaan teki vienalaisuudesta maailmankuulua.
Toisaalta on kiva katsella esimerkiksi Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia töitä, koska minullehan ne ovat isoisäni suvun perinnettä.
Toisaalta näitä runoja ei tarvitse "palauttaa" Vienaan, koska ne ovat edelleen siellä elävää perinnettä tänäänkin.
Kyllä se on edelleen väärin että runot on varastettu ja maksettu pelkällä tuopillisella olutta ilman kunnon korvausta. Tuo pyyntö runojen ja Kalevalan palauttamisesta takaisin Karjalaan on tullut Karjalan tasavallalta eikä siis ole minun keksintöni.
https://yle.fi/uutiset/3-10786073
Etsin tietoa aiheesta ja mä en jotenkin kestä tuota. Kondie on selkeästi löytänyt tavan tehdä itsestään uniikin lumihiutaleen. Henkilön isoisä oli Karjalasta, mutta isoisä muutti evakkoon. Nyt pojanpoika on muuttanut nimensä, opetellut karjalaa ja vaahtoaa karjalalaisten oikeuksista. Tulee vähän mieleen amerikkalaiset, jotka kertovat olevansa amerikanitalialaisia, vaikka kukaan ei enää puhu italiaa eikä kukaan muu ole nähnyt Italiaa kuin isoukki, joka sieltä alunperin lähti.
Toisaalta myös ihailen Kondieta, koska olen itsekin karjalaista sukua sekä isän että äidin puolelta. Olisi kiva, että itsekin voisi tuntea noin vahvasti kuuluvansa johonkin yhteisöön.
Täytyy myöntää, että mä vähän huvituin. Tuon tyypin identiteetti on täysin keinotekoinen ja feikki, koska hän ei ole sitä omaksunut elinympäristössään ja kasvatuksessaan, vaan opetellut ja luonut itse. Minunkin mummoni oli karjalainen ja elin hänen kanssaan koko lapsuuteni, mutta en voi sanoa itse olevani karjalainen tai omaavani karjalaista identiteettiä, koska mummoni ei lapsuuden traumojen vuoksi halunnut puhua mitään "entisistä ajoista" ja ortodoksista uskontoa lukuunottamatta oli täysin sopeutunut tämän maakunnan kulttuuriin.
Emme voi kysyä edesmenneiltä karjalaisilta, haittaako heitä, että heidän lapsenlapsensa ja lapsenlapsenlapsensa päättävät omaksua lähes unohdetun kulttuurin suvaitsevaisempina aikoina. Omaa evakkosukuani ryssiteltiin, ja oman elinkeinon vuoksi oli pakko jättää ortodoksisuus ja karjalainen sukunimi - eli "sopeutua". Selvästi monilla vanhemmilla sukulaisilla on asiasta surua mukanaan, ja ovat kovasti tyytyväisiä nuoremman polven osoittaessa kiinnostusta sukuhistoriaan ja sitä kautta toiseen kulttuuriin.
Näkisin, että tämä Tuomo Kondie toimii oikealla asialla nostaessaan näitä asioita esille.
Vierailija kirjoitti:
Törkeää tuo miten Lönrut ja muut kerääjät törkeästi riisto-ryösti Vienan Karjalaa. Karjalassa ja Suomessa elää ihan eri kansa jolla on oma kielensä, omat perinteensä, omat uskomuksensa ja omat kulttuurinsa. Eikä suomalaisilla ja karjalaisilla ole mitään tekemistä keskenään.
Lönnrot ja muut toimivat kuten kolonialistit muuallakin alkuperäiskansojen parissa. Suomalaiset eivät halua tätä vaan tunnustaa.
Kuitenkin siinä olet väärässä että suomalaisilla ja karjalaisilla ei olisi ollut mitään tekemistä keskenään.
Karjalaisilla oli (jos vienalaisista puhutaan) kauppayhteydet Suomeen ja monet vienalaiset kulkivat ympäri Suomea laukkukaupassa. Sittemmin näistä suvuista monet muuttivat Suomen puolelle (koska venäläiset sortivat heitä Itä-Karjalassa). Karjalaiset perustivat ensimmäiset kiinteät kaupat monille Itä-Suomen alueille, joissa kauppoja oli ollut todella vähän tai ei ollenkaan.
Lisäksi pitää muistaa, että Suomi sekaantui Vienan asioihin sekä sisällissodan että jatkosodan aikoihin. Suomi itse asiassa valloitti jatkosodassa Vienan Karjalan ja siellä ruvettiin pakottamaan vienalaislapsia opettelemaan suomea kouluissaan.
1970-luvulla suomalaiset yritykset tulivat Neuvostoliiton kavereina rakentamaan venäläisille kaupunkeja Karjalaan esim. Vienaan rakennettiin Kostamus .
Erilaista toimintaa hyvässä ja pahassa on siis ollut jo satojen vuosien ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9, no huh huh, kyllä ihan kotimaassa ollaan hiukan paremmin perillä meidän omista mytologioista ja muinaisista uskonnoista, harmi vaan kun monet niistä eivät ole kansissa ja kirjoissa vaan perimätietoa joka kuolee pois ja on jo kuollut pois muistista.
Sitä ihmettelen miksi sellaista hölynpölyä ja taikauskoa pitäisi tutkia ja haaskata siihen vielä turhaan resursseja, eihän se edes hyödytä tutkimuksia rahoittavien yritysten tuottavuutta ja valtion talouskasvua?
Mietipä miten paljon laitetaan rahaa vaikka Jeesuksen tutkimiseen sun muuhun hölynpölyyn
Teit alkeellisen virheen. Se ei ole Pekka vaan Pietarin. Oikea loitsu menee näin: "Anna Antti ahvenia, Pietari pieniä kaloja." Nimet viittaavat Raamatun Andreakseen ja Pietariin jotka olivat ammatiltaan kalastajia ja siksi heiltä pyydetään loitsussa hyvää kalaonnea. Viimeksikin sain oikaista tätä tietoa kun eräs tuttu lausui Antin tilalla Antero.