Hei täällä varmaan fiksuja ihmisiä liikenteessä. Mulla on SUURIA ongelmia.
Siis kyse avoliitosta, jossa ollaan oltu jo 13 vuotta. Yksi lapsikin löytyy. Meillä on kiva koti jne. Olen nyt huolissani kun mies ei HALUA puhuakaan naimisiinmenosta.
Välttää aihetta kuin ruttoa. Haluan naimisiin. Hän ei. Mitä teen? Alkaa olemaan ikää mittarissa, varmaan voisin löytää onnella uuden miehen. Musta tämä avoliitto ilman papin siunausta tuntuu petkutukselta.
Mies siis todella sanoo ETTEI HALUA NAIMISIIN KOSKAAN KANSSANI.
Auttakaa,neuvokaa.
Kommentit (49)
Kohtelee kyllä muitakin ihmisiä kuin sontaa, ainut en todellakaan ole.
aika yhdessä.
Kohtelee kyllä muitakin ihmisiä kuin sontaa, ainut en todellakaan ole.
jos tosiaan vaatii sinua katkaisemaan välit joihinkin sukulaisiin ja vittuilee sinulle jatkuvasti. Moittiiko hän sinua useinkin? Kääntääkö hän omat virheensä jotenkin sinun tai jonkun muun syyksi niin, että oma toimintansa on aina muka moitteetonta?
Oikeasti kyllä kuulosti jo tuo alku siltä, että kannattaisi ottaa hatkat.
Ja jos mies tosiaan pelkää avioeroa taloudellisesti, niin voittehan tehdä avioehdon eron varalle. Käsittääkseni siitä voi tehdä sellaisen, että se koskee vain eroa, muttei toisen kuolemaa. Sellaisen ainakin itse haluaisin, koska ero voi olla verinen, vaikka alussa liitto olisikin yhtä ruusuilla tanssimista.
kiemuroita. Pistä se äijä jo koville, pihtaa sängyssä kunnes ootte naimisissa.
Eiköhän ukko siitä tokene ja lopeta lapsellisuudet.
Oikeasti kyllä kuulosti jo tuo alku siltä, että kannattaisi ottaa hatkat.
Ja jos mies tosiaan pelkää avioeroa taloudellisesti, niin voittehan tehdä avioehdon eron varalle. Käsittääkseni siitä voi tehdä sellaisen, että se koskee vain eroa, muttei toisen kuolemaa. Sellaisen ainakin itse haluaisin, koska ero voi olla verinen, vaikka alussa liitto olisikin yhtä ruusuilla tanssimista.
[/quote]
Siis miehesi Vanhanen ja sinä Ruusunen.
Tekisi tosiaan mieli sanoa, että lähde lapsesi kanssa terveempään ilmapiiriin, eli vaikka omaan asuntoon. Ei miehen kuulu kohdella perhettään noin, ei todellakaan! Kyllä menoista pitää toisenkin tietää ja asioista pystyä ihan keskustelemaan järkevästi. Ja se toinen on otettava huomioon, johan sen sanoo järkikin. :(