Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Älykkäänä kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa
En nyt kritisoi vähemmän älykkäitä, mutta jos äo on 137, se rajaa ulkopuolelle suurimman osan ihmisistä. En tiedä tapailukumppanien älykkyysosamääriä, mutta sen huomaa helposti, jos toinen on täysin eri viivalla. Käytännössä ehkä 3% vastakkaisen sukupuolen edustajista voisin kelpuuttaa älyllisen kapasiteetin suhteen, mutta moniko näistä asuu lähellä, moniko on sinkku, monenko kanssa muuten kemiat kohtaavat?
Mistä voi löytää kumppanin, jos ei halua seurustella taviksen kanssa?
Ja ei, en pidä itseäni parempana kuin muut, mutta fakta on se, että sosiaalinen kanssakäyminen on liian uuvuttavaa suurimman osan kanssa - minulle.
Kommentit (1624)
Vierailija kirjoitti:
Koska nähdään?
Ei varmaan koskaan kun asun ulkomailla. Käyn kyllä Suomessa muutaman kerran vuodessa.
Ja todettakoon 5 eri maassa asumisen perusteella, ettei kyseessä ole mitenkään suomalainen ilmiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan moni älykäs menee toistensa ohi siksi, että kummatkin esittävät "normaalia" sopeutumisen vuoksi? Kun ei ole oma itsensä, eikä se toinenkaan. Vaikka mielenkiinnonkohteet voisivat kohdata ja kanssakäyminen olla vaivatonta. Kumpikaan ei sano mitään ja kumpikin ajattelee toisen vaivautuneena olevan hieman hidas, "eikä se kuitenkaan ymmärtäisi" :)
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni älykäs menee toistensa ohi siksi, että kummatkin esittävät "normaalia" sopeutumisen vuoksi? Kun ei ole oma itsensä, eikä se toinenkaan. Vaikka mielenkiinnonkohteet voisivat kohdata ja kanssakäyminen olla vaivatonta. Kumpikaan ei sano mitään ja kumpikin ajattelee toisen vaivautuneena olevan hieman hidas, "eikä se kuitenkaan ymmärtäisi" :)
Et taida olla älykäs kun luulet että älykäs ei osaa sopeutua hetkessä. Sen toisen älykkyystason tajuaa jo kymmenen sekunnin keskustelun jälkeen keskimäärin.
Jos olet fiksu niin pystyt lukemaan sanojen lisäksi kehonkieltä, katsomaan ovatko silmät tyhjää täynnä ja näkemään mikroilmeitä siitä tajuaako toinen vähän enemmän mitä pelkästään pinnalta huomaa.
Tämä kaikki tulee ihan luonnostaan.
Eihän siinä mitään vaikeaa ole. Älykkäänä ihmisenä varmaankin ymmärrät, että kumppaniksi ei ole välttämätöntä löytää itsesi kanssa samanlaista kumppania.
Itsellä mitattua äo 148. Puolisolla uskoisin olevan aika lailla luokkaa 120. Olen erittäin onnellisessa parisuhteessa.
Ongelma ei siis ole älykkäänä puolison löytäminen vaan älykkään puolison löytäminen, jos sellaisen haluaa löytää.
Mieltymykset on tietysti kaikilla erilaisia, mutta kaikkien harvinaisten mieltymysten löytäminen kumppanille on yhtä haastavaa. Itse esimerkiksi pidän lievää heterokromiaa todella viehettävänä, mutta en toki rajannut kumppanivalintaani siihen promilleen, joka kyseisen ominaisuuden omistaa.
Aloittajan kaltaisessa tilanteessa oleville siis painottaisin, että teillä on kokemus siitä, että parin löytyminen on vaikeaa. Absoluuttisesti asia ei näin ole, vaan absoluuttisesti tarkasteltuna teillä on vaikeaa löytää teidän itse asettamiin kriteereihin soveltuva puoliso.
Älykkyydellä ei siis ole asian kanssa mitään tekemistä, paitsi ehkä siinä, että älykäs ihminen saattaa olla muita rajoittuneempi näkemään puolison erilaisuuden rikkautena johtuen äo-testeissä älykkäille todettujen tyypillisen suppeasta näkökulmasta, mitä älykkyys tarkoittaa. Viimeinen ajatus tosin on jo täysin omaa spekulaatiota ja vaatisi tutkimusta tai tutkimuksiin perehtymistä, jos siitä haluaisi sivistyneemmän arvion esittää.
Omakin puolisoni on valtavasti minua parempi sosiaalisissa tilanteissa, mutta onneksi hänkään ei rajoittanut omaa kumppanin etsintää vähintään yhtä lahjakkaisiin yksilöihin, vaan antautui rakastumaan minuun sosiaalisesti rajoittuneeseen outolintuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska nähdään?
Ei varmaan koskaan kun asun ulkomailla. Käyn kyllä Suomessa muutaman kerran vuodessa.
Ja todettakoon 5 eri maassa asumisen perusteella, ettei kyseessä ole mitenkään suomalainen ilmiö.
Toivottavasti silloin on tähdet kohdallaan. Ehkä täysikuu.
Samaa mieltä. Ei se vaadi mitään superälykästä kaveriksi jos on itse fiksu. Se kuitenkin itseäni vähän harmittaa etten pääse keskustelemaan syvällisiä oikein kenenkään kanssa, kun ei ole sitä perusfiksua kumppania. Ei sitä koko aikaa kaipaa, mutta välillä.
Olen muutenkin karsinut sosiaaliset kontaktit minimiin kun vie vaan energiaa sopeutua muihin ihmisiin. Jos olen oma itseni niin muut stressaantuvat silmin nähtävästi tai muuten vain katsovat kuin jotain outoa. Suutansa tulee harvemmin avattua tämän takia, ainakaan ns. rehellisesti. Helpommalla pääsee kun katoaa sinne harmaaseen massaan eikä edes yritä "keskustella" eikun anteeksi, siis myötäillä. Tavikset kun suuttuvat heti jos asia menee yli oman ymmärryksen. Tai näkevät töykeänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä langassa: äo-uskonnon valitut lapset
Toisekseen, mitä enemmän ikää tulee niin sitä vähemmän jaksaa välittää muista. Ilmiö siis tavallaan ruokkii itse itseänsä. Kun on oppinut että sopeutuminen vie energiaa niin sitten sitä vapauttaa itseään ja ei välitä vaikka muut vähän oudosti katsoisivatkin. Lopputulos kuitenkin korkeintaan +-0 kun ei ihmiset tykkää jos et jaksa pyöriä sitä normaalia hamsteria, kuten muutkin tekevät. Se erilaisuus kun ei yleensä ole mikään plussa vaan pitkä miinus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni älykäs menee toistensa ohi siksi, että kummatkin esittävät "normaalia" sopeutumisen vuoksi? Kun ei ole oma itsensä, eikä se toinenkaan. Vaikka mielenkiinnonkohteet voisivat kohdata ja kanssakäyminen olla vaivatonta. Kumpikaan ei sano mitään ja kumpikin ajattelee toisen vaivautuneena olevan hieman hidas, "eikä se kuitenkaan ymmärtäisi" :)
Et taida olla älykäs kun luulet että älykäs ei osaa sopeutua hetkessä. Sen toisen älykkyystason tajuaa jo kymmenen sekunnin keskustelun jälkeen keskimäärin.
Tiedän, että älykäs sopeutuu ja siitä puhuinkin. Sopeutuminen on opittu automaatio. Sitä juuri tarkoitin. Jos kummatkin olettavat, että täytyy sopeutua suhteessa siihen toiseen ja tekevät niin :D Siinä olet väärässä, että toisen älyn tunnistaminen olisi itsestäänselvää, etenkin jos se toinen on erittäin harjaantunut sopeutuja.
Ainakin omalla kohdallani ihmiset ovat tehneet virheitä. Sopeutumiseen kuuluu se, että kyselee muilta kohteliaisuudesta itselle itsestäänselviä juttuja, jotta tulee keskustelua. Moni melko fiksu kuitenkin tästä tekee oletuksen, että olisi jotenkin vaikea sisäistää juttujaan. Ei sitten viitsi jatkuvasti korjatakaan, että itseasiassa... tiedän jo tai nyt kun kerroit niin olen jo tässä samalla pohtinut asiaa aika paljon pidemmälle. Toivoisi, että olisivat nopeampia ja tarkempia. Puhutaan kuitenkin pitkälle kouluttautuneista "älyköistä". Ehkäpä vaikka juuri sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että älykäs sopeutuu ja siitä puhuinkin. Sopeutuminen on opittu automaatio. Sitä juuri tarkoitin. Jos kummatkin olettavat, että täytyy sopeutua suhteessa siihen toiseen ja tekevät niin :D Siinä olet väärässä, että toisen älyn tunnistaminen olisi itsestäänselvää, etenkin jos se toinen on erittäin harjaantunut sopeutuja.
Ei, et tajua. Jos kaksi fiksua keskustelevat ja aloittavat sopeutuneena perusfiksuksi, niin ei kestä kovin kauaa että molemmat tajuavat että tämän kanssahan voikin keskustella ilman pelkoa yli hilseen menemisestä.
Se kysymys on lähinnä siitä että onko se toinen sellainen persoona muuten, jota haluaa jollain tapaa lähestyä. Jos näin on niin ei siinä enää mikään sopeutuminen estä antamasta kaikkeansa. Kyllä se on aikalailla itsestäänselvyys että älykäs tunnistaa toisen älykkään. Mutta tästä päästäänkin siihen että miten määrittelet fiksun? Onko sellainen ihminen fiksu, jolla on surkeat sosiaaliset taidot? Tässä oletin nyt, että tarkoitettiin sellaista fiksua, jolla on myös hyvä (luonnollinen) kyky lukea muita ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei saatana mikä vänkäys siitä kuka on oikeesti älykkäin.
kivipää kirjoitti:
Mainittakoon vielä, että se tunne, joka aiheutuu, kun selität jotain asiaa, ja keskustelukumppani selkeästi pitää sinua joko vähän tyhmänä tai hulluna, kun selität jotain mielestäsi aika peruskauraksi lukeutuvaa konseptia, joka on ihan tieteellisesti tutkittu ja "todistettu" (lainausmerkit, koska tiede on vain tämänhetkinen selityksemme asioille, joka todennäköisesti tullaan joskus todistamaan osittain tai kokonaan vääräksi, kuten lähes kaikki aiemmatkin tieteelliset faktat tai "faktat," joita korjaillaan ajan mittaan yleisen ja yksilöllisen ymmärrystason noustessa kultturaalisen ja älyllisen evoluution myötä.)
Se tunne, kun joku pitää sinua epätieteellisenä, kun puhut jostakin tieteellisestä. Ja tuppaa olemaan, että ne ylimielisimmät, omista näkemyksistään varmimmat "tiedefanaatikot," jotka saanevat tieteensä suoraan Tieteen Kuvalehdestä, eivätkä ole tehneet päivääkään omaa tutkimustyötä saatika että loisivat omia konseptejaan, pitävät itseään muita älykkäämpänä ja parempana.
En pidä sinua kovinkaan älykkäänä, saatika viisaana, jos et kykene muuhun kuin muiden sanojen/tiedon sitatoimiseen. Saatat olla kirjaviisas tai kirjaälykäs, mutta et sen enempää. Mutta en myöskään pidä äo:ta mitenkään ihmisarvon mittarina, moni älyllisesti keskiverto ihminen pärjää paljon minua paremmin henkilökohtaisessa elämässään ja jopa nauttivat elämästä.
Äo onkin kehitysvammaisuuden toteamiseen ok, mutta muuta kuin tekoälykästä testin tekijää se ei toiselta puolelta kuvaajaa paljasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näiden huutista ja äksdeetä kirjoittelevien kanssa tuli vähän fiilis, että väestö onkin ehkä keskimäärin melko... Vaatimatonta.
sanoo vauva.fi palstalle kirjoitteleva "älykkö". Hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei saatana mikä vänkäys siitä kuka on oikeesti älykkäin.
Tiesitkö että yksi tyhmyyden merkki on se että kokee sen henkilökohtaisena loukkauksena jos joku on menestyvä/osaava?
Pätee myös siihen että kokee sen uhkana kun joku osaa kirjoittaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei saatana mikä vänkäys siitä kuka on oikeesti älykkäin.
Tuliko inferiorikompleksi? Tulit tarkoituksella ketjuun pahoittamaan mielesi ja loukkaantumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni älykäs menee toistensa ohi siksi, että kummatkin esittävät "normaalia" sopeutumisen vuoksi? Kun ei ole oma itsensä, eikä se toinenkaan. Vaikka mielenkiinnonkohteet voisivat kohdata ja kanssakäyminen olla vaivatonta. Kumpikaan ei sano mitään ja kumpikin ajattelee toisen vaivautuneena olevan hieman hidas, "eikä se kuitenkaan ymmärtäisi" :)
Et taida olla älykäs kun luulet että älykäs ei osaa sopeutua hetkessä. Sen toisen älykkyystason tajuaa jo kymmenen sekunnin keskustelun jälkeen keskimäärin.
Tiedän, että älykäs sopeutuu ja siitä puhuinkin. Sopeutuminen on opittu automaatio. Sitä juuri tarkoitin. Jos kummatkin olettavat, että täytyy sopeutua suhteessa siihen toiseen ja tekevät niin :D Siinä olet väärässä, että toisen älyn tunnistaminen olisi itsestäänselvää, etenkin jos se toinen on erittäin harjaantunut sopeutuja.
Ainakin omalla kohdallani ihmiset ovat tehneet virheitä. Sopeutumiseen kuuluu se, että kyselee muilta kohteliaisuudesta itselle itsestäänselviä juttuja, jotta tulee keskustelua. Moni melko fiksu kuitenkin tästä tekee oletuksen, että olisi jotenkin vaikea sisäistää juttujaan. Ei sitten viitsi jatkuvasti korjatakaan, että itseasiassa... tiedän jo tai nyt kun kerroit niin olen jo tässä samalla pohtinut asiaa aika paljon pidemmälle. Toivoisi, että olisivat nopeampia ja tarkempia. Puhutaan kuitenkin pitkälle kouluttautuneista "älyköistä". Ehkäpä vaikka juuri sinusta.
Tästä vielä esimerkkinä vaikkapa paljon parjatut horoskoopit. Saatan heittää vitsillä jotain "älyköille epäsovinnaista" kristalleista tai horoskoopeista niinkuin huumorin kannalta. Olen aina vähän hämmentynyt kun joku alkaa selittää, siis oikeasti selittää tosissaan, ettei taivaankappaleet määritä mitään ja nämä kliseet. Ja sitten mietin että tyhmänäkö minua pitää. Mutta niin se on. Kyllä pitää ja samalla nolaa itsensä kyvyttömyydellä lukea tilannetta, arvioida sitä itsenäisesti perusennakkoluuloista irrallaan ja ottamalla vielä itsensä aivan liian tosissaan. Tulee hirveä myötis, jolta kyllä säästyisi kun puhuisi "soveliaista" aiheista. Mutta silloin ei paljastuisi ihmisten tietynlainen yksinkertaisuus, uteliaisuuden ja henkisen joustavuuden puute, joten jatkan näin. Kun niitä toisenlaisiakin onneksi muutama on, jotka ei mene lankaan.
Täälläkin pitäisi oikein olla varovainen ettei vaan "pahoita" muiden keskustelijoiden mieltä. Kirjoitin kolme viestiä ja heti oli ininäviesti valittamassa. Eli otettiin henkilökohtaisena loukkauksena kun kirjoitin auki omia ajatuksiani. Tein ilmeisesti ihan kauhean teon.
Ei saatana mikä vänkäys siitä kuka on oikeesti älykkäin.
Kuvaa hyvin ketjua. Älä vaan kirjoita tänne mitään syvällistä. Anna tavisten tavistella.
Koska nähdään?