Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Älykkäänä kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa
En nyt kritisoi vähemmän älykkäitä, mutta jos äo on 137, se rajaa ulkopuolelle suurimman osan ihmisistä. En tiedä tapailukumppanien älykkyysosamääriä, mutta sen huomaa helposti, jos toinen on täysin eri viivalla. Käytännössä ehkä 3% vastakkaisen sukupuolen edustajista voisin kelpuuttaa älyllisen kapasiteetin suhteen, mutta moniko näistä asuu lähellä, moniko on sinkku, monenko kanssa muuten kemiat kohtaavat?
Mistä voi löytää kumppanin, jos ei halua seurustella taviksen kanssa?
Ja ei, en pidä itseäni parempana kuin muut, mutta fakta on se, että sosiaalinen kanssakäyminen on liian uuvuttavaa suurimman osan kanssa - minulle.
Kommentit (1624)
641/1624
|
27.01.2021 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Ap et vaikuta niin älykkäältä kuin itse luulet. Jos mittaat ihmisten älykkyyttä "taviksien" heidän koulutustasolla tai omaisuudella se on tyhmää :D Olet vaan loppujen lopuksi aika järjetön tyhmä joka vaan haluu ihmissuhteesta rahaa, omaisuutta ja mainetta niin tyypillistä.
Joo voit olla normia älykkäämpi mut,,,siinäpä se sitten on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minun mielestä. Kannattaa katsoa peiliin mistä johtuu ettei ketään kiinnosta oileasti rakastua sinuun.
Todennäköisimmin samalla aaltopituudella olevan puolison tapaa silloin, kun vielä opiskelee, varsinkin jos muuttaa töiden perässä vähänkään kauemmas yliopistokaupungista. Ei täällä maalla oikein tapaa saman tyyppisiä ihmisiä muualla kuin töissä, ja aika harva työkaveri on enää ns. vapaa. Tästä näkökulmasta perheen perustaminen nuorena oli hyvä valinta.
Vierailija kirjoitti:
Riittääkö Mensan nettitestin tulos 126, kun testiä tehdessä katseli samaan aikaan YLEn uutisia?
Kuka oikeasti älykäs katselee virhevasemmiston propagandaa
Myös minulla oli älliä hankkia mies, joka hoitaa kodinhoidolliset jutut, kasvattaa lapset ja vie heidät harrastuksiin. Isä hoitaa käytännöllisen puolen ja itse olen lapsille lähinnä mukava, lämmin äitihahmo, joka keksii ratkaisuja viime hetken pulmiin. Yhdessä meitä mieheni kanssa pitää seksi, jota rakastamme molemmat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nämä älykkäänä itseään pitävät ovat yleensä jotain älykääpiösuwacceja. Kuka niille on uskotellut, että NE (ei he) olisivat muita älykkäämpiä
Älykkyys heijastuu moneen asiaan elämässä ja näkyy ihmisen sisäisessä kokemuksessa. Miksi kenenkään pitäisi "uskotella" yhtään mitään?
Korkea älykkyys ei ole pelkästään siunaus. Keskimääräisesti älykkään on helpompi sopeutua (kaltaistensa) joukkoon. Älykäs voi tuntea ulkopuolisuutta ja/tai tylsistyneisyyttä normaaliälyisten seurassa. Usein olen toivonut, että saisin kiksejä vähän vähemmän eksentrisistä ajatuskuvioista. Ei ole helppoa olla "outo" ja joukkoon sopeutuakseen yrittää olla kiinnostunut vaikka Tapparan pelimenestyksestä tai metsästyksestä.
jos olet kiinnostunut eri asioista kuin muut, ei se tee sinusta älykkäämpää
Kaikki oudot hiipparit luulevat suuria älystään. Noi Mensan testit on huuhaata, monet vielä harjoittelevat etukäteen (netti on täynnä harjoituksia) ja siksi tulos on yläkanttiin.
Oikeasti älykäs ratkaisee ongelmia helposti, ei mitään ongelmaa pariutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän luulen, että vaimolleni, minä (Äo 154) olen hankalampi kuin hän minulle (Äo ehkä 125). Älykkyys ei tee minusta onnellista, vaan uskon, että "ylivertaisen" älyn mukanaan tuomat loogiset ajattelumallit ja niihin liittyvä tulevaisuuden ennustaminen tuovat enemmän masennusta kuin iloa. Varsinkin hallituksen ja poliittisen johdon selkeästi logiikan vastaiset tai lyhytnäköiset päätökset harmittavat, joku vähemmän älykäs ei asiasta kantaisi murhetta.
Todella tyhmät ihmiset ovat mielestäni tylsiä, mutta jo normaaliälyiset alkaa olla jo ihan hauskaa seuraa. Toisaalta sellaiset äo n. 130 tyypit, jotka pyrkivät omaa erinomaisuuttaan korostamaan ja käyttämään "hienoa" kieltä keskustellen esim. taiteesta, ovat mielestäni lähinnä surkuhupaisia.
On se vaikeaa ilmeisesti elää älykkäänä, jos ei yhtä kumpparia löydä. Kumppariahan ei voi etsiä sieltä, missä se tavallisen ihmisen elämänkokemuksen mukaan voisi olla, vaan siihen pitää kehittää jokin tieteellinen tutkimus, kaava, ollakseen älykäs, ja kuten muutkin tutkimukset, metsään menee ja kauas, kumppari jää löytymättä...
Valhe
Emävalhe
Tilasto
Tutkimus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nämä älykkäänä itseään pitävät ovat yleensä jotain älykääpiösuwacceja. Kuka niille on uskotellut, että NE (ei he) olisivat muita älykkäämpiä
Älykkyys heijastuu moneen asiaan elämässä ja näkyy ihmisen sisäisessä kokemuksessa. Miksi kenenkään pitäisi "uskotella" yhtään mitään?
Korkea älykkyys ei ole pelkästään siunaus. Keskimääräisesti älykkään on helpompi sopeutua (kaltaistensa) joukkoon. Älykäs voi tuntea ulkopuolisuutta ja/tai tylsistyneisyyttä normaaliälyisten seurassa. Usein olen toivonut, että saisin kiksejä vähän vähemmän eksentrisistä ajatuskuvioista. Ei ole helppoa olla "outo" ja joukkoon sopeutuakseen yrittää olla kiinnostunut vaikka Tapparan pelimenestyksestä tai metsästyksestä.
jos olet kiinnostunut eri asioista kuin muut, ei se tee sinusta älykkäämpää
En ole tuo jota kommentoit, mutta haluan tuoda oman käsitykseni.
Älykkyys yhdistettynä laajaan elämänkokemukseen tekee väistämättä ihmisestä poikkeusyksilön. Silloin ymmärtää, millä asioilla on ylipäätään isompaa merkitystä, eikä sotkeudu lillukanvarsiin tai antaudu mielettömiin väittelyihin.
Väitän myös, että sisäinen käsitys monien asioiden turhuudesta ja tarpeettomuudesta johtaa erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin. Esim. oman normaalin ulkonäkönsä trimmaaminen ja paranteleminen meikillä ja lisukkeilla, lisäaineillä ja loputtomalla treenauksella ei ole älykkään hommaa. Tämä siis vain esimerkkinä, on paljon muitakin "harrastuksia", jotka älyllisesti suuntautunut sivuuttaa automaattisesti. Älykäs käyttää elämänsä eli rajoitetun aikansa muunlaisiin asioihin.
Ymmärrän kyllä, että tätä ei tyhmempi käsitä. Eivät he käsitä sitäkään, miksi älyllisesti orientoitunut ihminen haluaa elämänkumppanikseen toisen kaltaisensa.
M.o.t.
Eikö se älykkyys yhtään auta siinä kumppanin etsimisessä? Kai nyt jotain kenoja löytyy jos valjastaa sen älykkyyden tähänkin tarkoitukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lounaspöydässä oli keskusteltu kollegoista ja yksi mieskollegani oli kuulemma sanonut minusta, ettei sille naiselle uskalla mitään puhuakaan, kun se on niin fiksu. Olin kiitollinen hänelle, koska hän sanoi sen ääneen, mitä olin usein havainnut. Arvostin häntä avoimena ihmisenä ja rentona hauskanpitäjänä. Kun menin naimisiin, naiskollegani totesi: olisihan tuo pitänyt arvata, kaksi älykästä löytäneet toisensa.
On hankalaa, tai itse en mitään superälykköä et vaan sellaista joka on edes samalla aaltopituudella...Ei löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö se älykkyys yhtään auta siinä kumppanin etsimisessä? Kai nyt jotain kenoja löytyy jos valjastaa sen älykkyyden tähänkin tarkoitukseen?
Toki! Jos ei ole ihan suohirviön ulkomuoto, älykäs löytää hyvinkin seuraa. Mutta kun tutustutaan paremmin, jompikumpi alkaa huomata, ettei homma oikein suju. Toista tökkii toisen hitaus ja yksinkertaisuus, henkinen velttous; toista toisen "kummallisuus" (kun oma kapasiteetti ei riitä tajuamaan tätä).
Älykkäät myös viihtyvät hyvin yksinään, joten heitä ei välttämättä tapaa siellä -ja etenkään- siellä, missä massat liikkuvat. Toisen sopivalla tavalla älykkään kohtaaminen on onnenkantamoinen. Ketjussa on tullut esiin, että parhaiten tämä onnistuu nuorena opiskeluympyröissä. Samanlaiset kiinnostukset vievät opiskelemaan samaan paikkaan ja - Voilà! Myöhemmin voidaan kohdata esim. tieteellisissä konferensseissa ja asiantuntijasymposioissa, mutta silloin monet ovat jo varattuja.
Riittääkö tämä vastaukseksi?
ÄO mittaa vain tiettyä älykkyyttä, ei esimerkiksi liikunnallista älykkyyttä, kielellistä älykkyyttä tai musiikillista älykkyyttä. Tai ainakaan samassa mittakaavassa. Jos tuijotat vain mikä potentiaalisen kumppanin äo on, missaat aika kasan muita älykkyyden muotoja. Henkilö, jolla on korkea äo on toki älykäs, mutta loppujen lopuksi hyvin kapealla alueella. Kun sisäistät tämän (että olet älykäs vain tietyssä segmentissä, tärkeässä toki), avartuu näkökulma etsimään kumppaneista niitä muita älykkyyksiä, jotka parhaimmassa tapauksessa tukevat omaasi.
Minulla on itselläni kaveri, joka jaksaa mainostaa omaavansa korkean äo:n. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta kun hänen sosiaalinen älykkyytensä taas on ihan lapsenkengissä niin jopa ystävien löytäminen on hankalaa.
Jos et löydä "vertaistasi" kumppania samalta älykkyyden segmentiltä, niin laita se oma äo:si toimintaan paremman maailman puolesta. Tai laajenna näkökulmaa, äo:si perusteella hahmotuskykyä pitäisi löytyä.
Mensan älykkyystesti mittaa nopeaa loogista päättelykykyä ja on vain yksi osa-alue seitsemästä eri älykkyyden osa-alueesta.
Itselläni ÄO on 142 enkä ikinä ole ajatellut asiaa aloittajan tavalla. Toimivassa parisuhteessa kumppanit täydentävät toisiaan, siten arkikin sujuu paremmin.
On aika typerää, siis vähemmän älykästä, lokeroida ihmiset yhden kapean osa-alueen perusteella. Ihmisyys, kumppanuus ja parisuhde on moninainen kokonaisuus ja yksi pieni osa-alue ei sitä ratkaise.
Minun älykkyysosamääräni kertoo Mensan silloisten kriteerien mukaan, että kuulun 4 prosenttiin väestöstä älykkyyteni perusteella. Mensan jäsenyyteen vaadittiin, että pitää kuulua 2 prosentin osuuteen väestöstä.
Aloittajan älykkyysosamäärän perusteella hän kuuluu ehkäpä 10 prosenttiin väestöstä älykkyytensä perusteella. Joten kyllä valikoimaa pitäisi olla.
Miksi keskitytte vatvomaan ÄO-testin tuloksia?
Ketjun otsikko kuvaa ongelmaa paremmin. Jotkut täällä ovat puhuneetkin persoonallisuudesta, joka on älyllisesti suuntautunut. Tämä on se olennainen asia, ei testistä saatu pistemäärä.
Korkean pistemäärän einsteinit ovat usein sosiaalisesti kömpelöitä, ehkä lievästi autistisiakin. Tämä hämärtää ketjun aiheen.
Fisksuuden kyllä huomaa aika nopeasti. Molemmat huomaavat fiksuuden ja sellaisen henkilön seurassa yleensä viihdyn.
Haastavaa on kyllä tulla toimeen sellaisen henkilön kanssa joka itse muistuttelee jatkuvasti olevansa älykäs.
Miksi muuten monesti älykkyyteen suhtaudutaan kuin se olisi saavutettu ominaisuus? Perinnöllistähän älykkyys on valtaosin.
Miksi emme myös osoittaisi vastaavanlaista ihailua perittyä varallisuutta kohtaan?