Valitseeko jokainen puolisoksi sen jonka haluaa?
Vai millä "dynamiikalla" pariutuminen yleensä menee?
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 00:55"]
En osaa nähdä pariutumista valintana. Aika harva kokee kuitenkaan elämänsä aikana sellaista tilannetta, että olisi tyrkyllä monta potentiaalista kumppania, joiden väliltä pitää tehdä päätös kuin Napakympissä ikään. Pikemminkin se menee niin, että tapaa jonkun kiinnostavan tyypin, nauttii tämän seurasta, saadaan yhteisiä kokemuksia, tunteet syvenevät ja sitoutuminen kasvaa. Lopulta huomaa, että tämän kanssa on tosi hyvä olla.
[/quote]
Aika usein menee näin, että jonkunlainen valintatilanne siinä on ollut, eli ottaako tämän vai ei.
Kysyjä lienee aika nuori, jolla ei ole vielä omaa kokemusta, mutta näin mummoikäisenä voi muistella omaa tilannettaan. Olihan niitä aiemminkin tyrkyllä, eli mies valitsi minut. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että tämä ei kelpaa minulle, kunnes olin jo melkein 30 v. Siinä vaiheessa oli todellakin viikko, jolloin riitti miehiä jonoksi asti. Joku uusi tuttavuus löytyi juhlista, joitakin aiemmin tapaamiani tuli vastaan. Näin pikaisesti laskettuna 5, joista tosin yksi jo aiemmin hylätty. En ole vielä tänäkään päivänä varma, onnistuinko valitsemaan niistä lopuista 4:stä parhaan, kun en ehtinyt paremmin kaikkiin tutustua. Mutta kai tuo silti oli minun oma valintani aloittajan tarkoittamalla tavalla ja sen kanssa olen sitten elänyt eikä koskaan ole ollut mielessä, että olisko sittenkin pitänyt ottaakin se toinen.
Ei kai kukaan valitse eikä edes huoli puolisokseen sellaista, jota EI halua. Ei ainakaan tällä vuosituhannella Suomessa - vai ?
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 00:33"]
Naiset valitsevat, miehet tyytyvät siihen minkä saavat.
[/quote]Haisee kovasti alle 20-vuotiaan kommentilta.
En saanut suurta rakkauttani, elämä vei erilleen mutta sain ihanan ja rakastavan miehen jonka kanssa ollaan oltu yhdessä lähes 20 vuotta. Miehelleni olen se suuri rakkaus.
Kyllä se oli valinta. Tunnen monta hyvää miestä. Pidän silmät auki nytkin, vaikka olen varattu. Mutta valitsen olla mieheni kanssa, valitsin mennä hänen kanssaan naimisiin, valitsen ja tahdon rakastaa häntä. Vihkivalassakin kysytään, tahdotko. Minä tahdon ja mieskin tahtoo. Eli kyllä se on valinta. Valinta olla tässä ja tahtoa rakastaa.
Kyllä mä olen ainakin halunnut mieheni ja molemmat olemme toisillemme ne suuret rakkaudet ilman sen kummempaa tahtomista.
No, kyllä mä pariuduin sen kanssa joka huoli mut. Olen mukava, fiksu ja huumorintajuinen mutta ulkonäössä ei ole hurraamista. Kyllä se vaa
n karsii ottajia. Ketä vaan en olisi kuitenkaan ottanut puolisoksi mutta löytyi sitten mukiinmenevä mies. Ukossa on puutteensa mutta on monella tapaa hyväkin mies.
mutta en siis saanut sitä ketä halusin vaan sen joka huoli.
Tässä tais tulla eka rehellinen vastaus
Kun katselee pariskuntia, niin on vaikea uskoa, että kaikissa on takana suuri rakkaustarina. Kyllä tosi monet pariutuu sen kanssa joka kohdalle sattuu.Niin paljon tulee eroja. Ja ihmiset nai käsittämättömiä kusipäitä ja ääliöitä, juoppoja ja vaimponhakkajia. Tuskin sitä silloin on valittu Se unelmien prinssi, vaan on otettu ensimmäinen joka sattui huolimaan.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 10:34"]
No, kyllä mä pariuduin sen kanssa joka huoli mut. Olen mukava, fiksu ja huumorintajuinen mutta ulkonäössä ei ole hurraamista. Kyllä se vaa
n karsii ottajia. Ketä vaan en olisi kuitenkaan ottanut puolisoksi mutta löytyi sitten mukiinmenevä mies. Ukossa on puutteensa mutta on monella tapaa hyväkin mies.
mutta en siis saanut sitä ketä halusin vaan sen joka huoli.
[/quote]
No itse koen näin: En tietenkään olisi voinut valita ketä tahansa, mutta siinä mielessä olen kyllä valinnut puolison, että mieluummin olisi yksin kuin jonkun "huonon" kanssa. Varmaan joku muukin kuin nykyinen mieheni olisi ollut mahdollista valita. En siis olisi mennyt yksiin kenen kanssa tahansa sillä periaatteella, että parempi edes tämä kuin ei ketään. Eli siinä mielessä olen mielestäni tehnyt valinnan.