Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miehellä vakava masennus, oletko samassa tilanteessa?

Vierailija
29.07.2013 |

Mieheni on sairastanut vakavaa masennusta jo noin kolme-neljä vuotta. Kunnollinen lääkehoito ja terapia on aloitettu, tosin tehon kanssa on vähän niin ja näin. Tämä on tosi rankkaa. Onko kukaan samassa tilanteessa?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
29.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni on masentunut, toivoo kuolevansa. mutta ei halua hakeutua hoitoon. ja minä pelkään milloin kuulen sen suruviestin, että hän on itsensä tappanut. Tai toisaalta tuntuu, että ku tappais niin pääsis elämässä eteenpäin, en vaa enää jaksa tätä. Julma on ajatus, mutta en tiedä mitä tehdä, että tätä elämää jaksais.

Vierailija
2/9 |
29.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mies yrittää olla kuolematta ja on siksi hakeutunutkin hoitoon. Monta uhkausviestiä olen minäkin saanut, mielialat heittelee niin paljon. Nyt on onneksi hoitosuhde, mutta on tää rankkaa. Ymmärrän hyvin ton "elämässä eteenpäin"-asian. Tein tietoisen valinnan kun mieheni sai diagnoosin, että mulla on kuitenkin oma elämä ja lapset. Koitan elää itse niin normisti kuin voin, välillä taitaa olla verrattavissa yh-arkeen, kun toinen ei jaksa kotitöitä jakaa. Ympäristönkin on vaan välillä vaikea suhtautua, mun mieheni myöntää kaikille vaikeutensa, mutta ei ne tätä arkea tiedä, mitä kodin sisällä on. Kun joku joskus auttaisi. Omat suunnitelmat on aina kuitenkin epävarmalla pohjalla, koska pitää varautua siihen, että miehen toimintakunto on huono sinä päivänä, koskaan ei tiedä millä mielellä herää ja mitä on viiden minuutin päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
29.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ekan ja kolmannen kirjoittaja jatkaa; mulle on jo perheen ulkopuolelta sanottu, että erotakin saa, kenenkään ei tarvitse kärsiä.

Vierailija
4/9 |
29.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun miehellä ei ole masennusta tms., mutta muuten lähipiirissä on mielenterveysongelmia, joten tiedän kyllä, miten rankkaa läheisillä voi olla. Ymmärrän hyvin tuon kakkosen kommentin elämässä eteenpäin pääsemisestä - se on normaali reaktio silloin, kun stressi ja huoli ja pelko kalvavat liian pitkään. Rankinta on varmasti se, että toisaalta haluaisi olla hyvä ja välittävä puoliso sairaalle, toisaalta pitäisi jaksaa pyörittää arkea, olla vanhempi ja huolehtia vielä omastakin jaksamisesta.

 

Vertaistukiryhmät ovat hyviä, suosittelen niitä lämpimästi, jos vaan mahdollisuus sellaiseen on. Voimia ja tsemppiä teille!

Vierailija
5/9 |
29.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä niitä ryhmiä löytyy?

Vierailija
6/9 |
29.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://www.e-mielenterveys.fi/apua-mielenterveyden-ongelmiin/laheisellani-on-diagnosoitu-mielenterveyden-hairio/

 

 

Täällä ainakin on mainittu myös omaisten ryhmiä:

http://www.mtkl.fi/liiton_toiminta/vertaistuki/vertaistukiryhmia/

 

Noilta tahoilta kannattaa kysellä omaisille suunnatusta tuesta.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
29.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa katsoa täältä paikallisyhdistysten listaa:

 

http://www.omaisten.org/kentalla-tapahtuu/25-jarjesto/491-jasenyhdistysten-tapahtumia

 

 

Vierailija
8/9 |
29.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko miehelläsi koitettu ETC- eli sähköhoitoa? Minut se pelasti vakavasta masennuksesta reilu kolme vuotta sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
30.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on viimeinen vaihtoehto. Koitetaan ensin muut keinot. Viimeinen siksi, että sekään ei aina onnistu ja voi vaikuttaa joihinkin asioihin myös negatiivisesti, esim. muisti. Kiitos teille, että vastasitte.