Miksi lapsia rangaistaan?

Jaa-a. Miksi aikuisiA rankaistaan? Eikö riitä että esim ylinopeudesta vaan herestitetäön sormea ja kerrotaan että ei noin saa tehdä? 

No mun mielestä siinä on erittäin iso ero. Aikuisia rangaistaan laittomuuksista. Siis jos tekee tieten tahtoen rikoksen, niin siitä saa rangaistuksen, sakkoa tai vankilaa. 

Mutta miksi joku 2 v pitää laittaa jäähylle tai lelut arestiin siksi, että kaatoi mehulasin uhmatakseen tai mitä nyt kunkin ipana tekee. Siis ei nämä ole mun mielestä millään lailla verrannollisia. Rikoksissa toimii jonkin verran rangaistuksen uhka, toki lähinnä muutenkin niihin jotka ovat muutenkin taipuvaisia lainkuuliaisuuteen. Ammatti- ja taparikollisilla rangaistukset ovat vain ammatin haitta. Yhteiskunnan kannalta on tietty järkevää, että ryöstelijät on pois kaduilta vankilassa, mutta ei se vankila " paranna". Muutenhan kukaan ei tekisi uudestaan rikoksia.

mutta jos lapsi nyt vaikka heittelee hiekkaa puistossa, niin miksi kielto ja tilanteesta pois vieminen ei riitä? Miksi pitää laittaa lelu jäähylle tai telkkari kiinni tai istua jossain jäähyrapulla vielä? 

Siksi ettei Jumala rankaisisi.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 21:46"]

Jaa-a. Miksi aikuisiA rankaistaan? Eikö riitä että esim ylinopeudesta vaan herestitetäön sormea ja kerrotaan että ei noin saa tehdä? 

[/quote]

Aikuinen tietää, että ylinopeus on väärin. Juttu kerrotaan autokoulussa, viimeistään. Sen sijaan 4v ei välttämättä tiedä, että mehulasin kaatuminen lattialle on laitonta, koska kukaan ei ole oikeasti kertonut, miten mehulasin kanssa toimitaan. Vissi ero.

Voisiko joku vähän avata tätä? Siis sellainen, joka käyttää rangaistuksia kasvatuksessa? 

Mä ymmärrän jotenkin tämän isommalla, jos poltat tupakkaa, niin olet kotiarestissa 2 viikkoa tms. Mutta jos nyt vaikka kieltää pikku kakkosen 4-vuotiaalta joka sanoo toistuvasti kirosanoja, niin auttaako se? 

Lapseni on 5v. Ei ole vielä tullut ajankohtaiseksi rankaista. Joskus tarvitsee kieltää, kovaakin. Esim. n. 2-vuotiaana lapsi löi minua. Paljon, kielsin kovaa joka kerta ja se loppui noin viikossa.

Lapsi on aika villi, mutta kiltti. Ei ole mitään aihetta rankaista. Joskus kyllä suututtaa, suutun ja lepyn. Enimmäkseen on aihetta helliä.

Eikö se poisvieminen ole rangaistus myöskin?

Jos uhmassa kaataa mehulasin, niin silloin lapsi tasan tarkkaan tietää, että tekee väärin! Eiköhän tällaisista asioista ole keskusteltu jo aiemminkin, ainakin toivottavasti. 

Lapsen on hyvä oppia, että väärästä teosta seuraa rangaistus, koska näinhän tulevassakin elämässä on. Sitä paitsi esim. jäähyyn kuluu varoitus ennen jäähylle lattoa eli lapselle kerrotaan, että toiminta on väärin ja siitä seuraa rangaistus, jos jatkaa väärää toimintaa.

Lapset eivät ole tyhmiä!!!

No voi kai se olla rangaistuskin. Mä olen joskus kantanut uhmiksen puistosta kotiin, kun tollon työt eivät ottaneet loppuakseen. Mutta kyllä mä omalla pihalla kannustin leikkiin eikä se varmaan rangaistukselta tuntunut. Muita ei saa häiritä, jos ei osaa olla, niin sitten pois. Mutta en mä tajua mikä järki olisi ollut kieltää pikku kakkonen tuohon perään.

ap

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 23:33"]

Jos uhmassa kaataa mehulasin, niin silloin lapsi tasan tarkkaan tietää, että tekee väärin! Eiköhän tällaisista asioista ole keskusteltu jo aiemminkin, ainakin toivottavasti. 

Lapsen on hyvä oppia, että väärästä teosta seuraa rangaistus, koska näinhän tulevassakin elämässä on. Sitä paitsi esim. jäähyyn kuluu varoitus ennen jäähylle lattoa eli lapselle kerrotaan, että toiminta on väärin ja siitä seuraa rangaistus, jos jatkaa väärää toimintaa.

Lapset eivät ole tyhmiä!!!

[/quote]

meillä tuossa tilanteessa lapsi siivoa sotkunsa ja aikuisen kanssa keskustellaan kuinka niitä tunteita hallitaan. Mun mielestä se tunteiden hallinnan opettaminen on ihan hirveän paljon tehokkaampaa kuin rangaistukset siitä ettei osaa vielä hallita tunteitaan.

Ja siis todella, lapset eivät ole tyhmiä. Jotenkin tuntuu vaan helpommalta opettaa sitä toivottua käytöstä kuin rangaista ei-toivotusta. 

Eihän koiriakaan rangaistuksilla kouluteta, palkitseminen on tehokkaampaa.

No, siinhän lässytät ja tuloksena on aikuinen, joka edelleen kiukunpuuskissaan heittelee tavaroita ja selittää ettei osaa hallita tunteitaan. Jossain vaiheessa on ihan oikeasti otettava käyttöön jotain muuta kuin puhe, kun sillä ei tuloksia tule aikaiseksi; mitä väliä, mitä tekee kun ei kuitenkan tarvitse kuunnella kuin lässytystä pari minuuttia?

Jo lapsesta on hyvä oppia, että teoilla on seurauksensa. Sitä helpompaa se tieto on sisäistää vanhempana. Se on lapsen omaksi parhaaksi myös pidemmällä tähtäimellä. Olen nähnyt näitä "kyllä mä sitten jossain vaiheessa rankaisen..." vanhempia, jotka ovatkin ihan pulassa kun ei onnistukaan ihan tuosta noin vaan jos lapsi on oppinut uhmaamaan ja siihen ettei käskyjä tarvitse kunnioittaa. EMut toki kohtuus kaikessa. Iän ja kehitystason mukaan täytyy nämä tapauskohtaisesti katsoa.

Jo lapsesta on hyvä oppia, että teoilla on seurauksensa. Sitä helpompaa se tieto on sisäistää vanhempana. Se on lapsen omaksi parhaaksi myös pidemmällä tähtäimellä. Olen nähnyt näitä "kyllä mä sitten jossain vaiheessa rankaisen..." vanhempia, jotka ovatkin ihan pulassa kun ei onnistukaan ihan tuosta noin vaan jos lapsi on oppinut uhmaamaan ja siihen ettei käskyjä tarvitse kunnioittaa. EMut toki kohtuus kaikessa. Iän ja kehitystason mukaan täytyy nämä tapauskohtaisesti katsoa.

No mulla on siis kolme lasta ja jo nuorinkin jo yläkoulussa. Kyllä noi taaperovaiheen aggressiivisuudet jäivät jo silloin 2-3-vuotiaana taakse. Nimenomaan se tunteiden hallinnan opettaminen on mun mielestä tehokasta. Sitä turhautumista pitää vaan oppia sietämään ja sitä kautta tulee sisua ja omanarvontunnetta, jotta yrittää uudestaan eikä pura omaa pahaa mieltään muihin. 

Mun kokemuksen mukaan keskustelu on juuri tehokasta. Siinä lapsi oppii ymmärtämään tunteitansa ja miksi nyt suututtaa, ärsyttää, turhauttaa. Kun se tunne saa nimen ja ymmärtää syyn, niin sitten ei tarvitse heitellä tavaroitabtai kiukutella muille. Toki se itsetuntemus kasvaa joka ikävaiheessa ja murrosiässä hormonimyrsky vie tunteita kuin vierasta sikaa. 

Nykyään tuntuu olevan muotia noi jäähyt ja arestit. Meillä on tiukat rajat, mutta rangaistuksia ei ole käytetty.

Itse muistan yhden ainoan kerran saaneen rangaistuksen, jouduin ysiluokalla jälki-istuntoon kun en nähnyt tarpeelliseksi hakea yhteishaussa muualle kuin lähilukioon. Sinne otettiin silloin sisään kaikki hakijat, joten ei juuri riskiä ollut. 

Rangaistukset sinällään varsinkin pienemmillä ovat melko tarpeettomia mielestäni :-). Tosin en miellä rangaistuksena esim. omien jälkien korjaamista kun vaikkapa kaataa jotain lattialle tms, enkä myöskään sitä että nappaan tietyn ikäisen kainaloon ja nostan pois tekemästä kiellettyä asiaa. Samoin sekään, että esim. toista lasta tönivä lapsi nostetaan pois tönimästä ei ole rangaistus sinällään, sekin on seuraus käytöksestä ja tarkoituksena on ennen kaikkea estää lasta satuttamasta toista.

Tällä periaatteella on (omasta mielestäni hyvin) kasvatettu 5 lasta. Heistä kaksi aikuisiksi :-). Tosin teini-ikäisille on jaettu pari kertaa ihan "oikeita" rangaistuksia, eli kotiarestia, mm. alkoholin juomisesta alaikäisenä. Sekin on ollut seuraus käytöksestä, eikä ns. kovennettu versio vaan esim. käsky olla kotona kahdeksaan mennessä siinä iässä kun voisi olla pidempäänkin, tai vaihtoehtoisesti bileisiin menon kieltäminen joksikin aikaa.

Rajat meillä kyllä lapsilla on ja niiden noudattamista on vaadittu. Joissain asioissa (esim. kotiintuloajoissa ja siinä, että meillä ei yksikään lapsi juo ennen täysi-ikäisyyttä) olen erittäinkin nipo. Pienempien kanssa periaatteena on, että jos komennan tekemään jotain, niin silloin niin tehdään. Tarvittaessa nostan pois tekemästä kiellettyä asiaa, eli meillä ei todellakaan näy sitä, että äiti kieltää, kieltää ja kieltää. Vaan äiti astuu paikalle ja varmistaa, että kielto meni perille. Samoin esim. rumasti toisille puhumiseen puutun aina. Tässä perheessä ei tiuskita toisille tai vastata rumasti. Hyvin on toiminut :-).

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 23:50"]

Jo lapsesta on hyvä oppia, että teoilla on seurauksensa. Sitä helpompaa se tieto on sisäistää vanhempana. Se on lapsen omaksi parhaaksi myös pidemmällä tähtäimellä. Olen nähnyt näitä "kyllä mä sitten jossain vaiheessa rankaisen..." vanhempia, jotka ovatkin ihan pulassa kun ei onnistukaan ihan tuosta noin vaan jos lapsi on oppinut uhmaamaan ja siihen ettei käskyjä tarvitse kunnioittaa. EMut toki kohtuus kaikessa. Iän ja kehitystason mukaan täytyy nämä tapauskohtaisesti katsoa.

[/quote]

On ihan eri asia opettaa lapsi tottelemaan kun rangaista. Ja miksi ihmeessä lapsen täytyy aina totella? Kun kuuntelee joitakin vanhempia ei tottelemisella ole mitään väliä, kunhan on kielletty.

Ainakin minä olen kasvattanut kaksi lainkuuliaista kansalaista,  ylinopeussakkoja on toinen kyllä saanut,  joskus tosin jouduin poistamaan seurasta kun käytös ei ollut sopivaa.

mun kokemuksen mukaan ne lapset, joilla on kovimmat rangaistukset tekevät tyhmyyksiä eniten. Jos jo känny, tietokone ja pleikka on jäähyllä, niin mitä väliä millään on, viikkorahaa tulee vasta ensi vuonna. Lapselle tulee tunne, että  millään ei ole enää väliä. 

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 23:50"]

Jo lapsesta on hyvä oppia, että teoilla on seurauksensa. Sitä helpompaa se tieto on sisäistää vanhempana. Se on lapsen omaksi parhaaksi myös pidemmällä tähtäimellä. Olen nähnyt näitä "kyllä mä sitten jossain vaiheessa rankaisen..." vanhempia, jotka ovatkin ihan pulassa kun ei onnistukaan ihan tuosta noin vaan jos lapsi on oppinut uhmaamaan ja siihen ettei käskyjä tarvitse kunnioittaa. 

[/quote]

Kyllä se vanhempien kunnioitus lähtee ihan jostain muusta kuin rangaistuksista. 

Rangaistusten käyttö ei sulje pois keskusteluja. Tottakai kuuluu asiat käydä läpi ja sitä tunteiden hallintaa harjoitettava myös. Eikä rankaiseminen tarkoita mitään mielivaltaa,vaan se on arvokas opetus tekojen seurauksista. Siis jos sitä käytetään oikein!  14/15