Kyllästyttää, haluan uuden elämän!

Kyllähän näitä tarinoita välillä lehdistä saa lukea, että on myyty huonekalut ja liiat roinat, loput viety sukulaisten riesaksi tai varastoon ja lähdetty toistaiseksi jonnekin maailmalle. Mikäs tuossa jos ei kerran ole lapsia ja on ihminen, joka ei pienistä hätkähdä. Kyllä sitä ehtii töissä käymään ja viettämään perusarkea vielä monta kymmentä vuotta. Lähde vaan ottamaan asioista selvää ja ala tekemään suunnitelmia! Ties mitä kivaa voisi tullakin vastaan. :)

Olen asunut pariin otteeseen muutaman vuoden kerrallaan ulkomailla ja mukavat muistot niistä on jäänyt vaikka ne olivatkin tarkkaan mietittyjä työkomennuksia. Luen matkakirjoja ja nytkin kesken on Matti Rämön polkupyörällä Jäämerelle -kirja. Mun elämä on nyt täällä, mutta saatan hyvinkin lähteä joskus vielä pitemmäksi ajaksi jonnekin muualle. Mene sinä kun voit ja innostusta olisi, mikä estäisi? :)

[quote author="Vierailija" time="28.07.2013 klo 15:44"]

Pitäisi vain ensin keksiä mistä päästä ja miten tätä lähtisi muuttamaan. Tällä hetkellä vain kaikki kyllästyttää asuntoa, ikkunasta avautuvaa maisemaa ja työtä myöden. Luen ulkomaista blogia, vieraat paikat näyttävät kiinnostavilta, elämä on jännittävää ja täynnä mahdollisuuksia. Lapsellistahan se on haaveilla "blogi-elämästä" joka on vain pintaraapaisu jonkin elämästä, kuvia ja tekstiä niistä kivoista päivistä enimmäkseen. Olen vain niin puuduksissa ja toisaalta hukassa, kun en tiedä mitä edes haen, mikä tekisi minut onnelliseksi? Tunnen vain kasvavan halun laittaa kotiovi kiinni ja lähteä vaikka rahattomana ensimmäisellä lennolla jonnekin aloittamaan uuden luvun elämässäni. Periaatteessa se olisi toki mahdollista, lapsia ei ole. Tiedättekö tämän tunteen? Onko joku tehnyt joskus oikeasti jotain radikaalia?

[/quote]

Tiedän mistä puhut. Lähdetäänkö yhdessä? Mullakkan ei lapsia.

Mullakaan

3