Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Loma loppu, töihin paluu ahdistaa!!!
Maanantaina pitäis mennä töihin, eikä yhtään haluttaisi. Ahdistaa ja ketuttaa, että taas se sama rumba alkaa kaikkine vastuineen, kiireineen ja velvollisuuksineen. Argh..miksei tämä loma voisi vain jatkua ja jatkua ja jatkua.
Kohtalotovereita?
Kommentit (327)
Ahdistaa se että lomaa ei ole. Vuoden saa painaa ennen ku pääsee lomalle. Miten ihmeessä jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkäaikaistyötön v.2003 alkaen. Nyt kesätyössä (kuten viimekin kesänä) juhannuksesta eloluun loppuun. Kiva duunipaikka, 4 t työtä päivässä. Sitten taas "kestolomalle", mahd. 3-4- iltaa duunissa marraskuun lopulle ja loppiaisesta huhtikuun loppuun.
Nauttikaa siitä, että on työpaikka minne mennä loman jälkeen. Jos olisitte työttömiä, niin ei paljon tarttis täällä palstalla valittaa. Teillä on palkka, kesäloma, lomaraha, työyhteisö, eläkekertymä sekä työsuhde-edut. Siinä sitä on miettimistä.
Oletko mahdollisesti hoitoalalla ? Olin joskus sairaalassa sihteerinä ja siellä on aika monta ikävää työtoveria.
Muume_55 kirjoitti:
Nauttikaa siitä, että on työpaikka minne mennä loman jälkeen. Jos olisitte työttömiä, niin ei paljon tarttis täällä palstalla valittaa. Teillä on palkka, kesäloma, lomaraha, työyhteisö, eläkekertymä sekä työsuhde-edut. Siinä sitä on miettimistä.
Palkka onkin se ainut varmaan minkä takia töihin vääntäytyy. Työttömän jatkuvaa lomaa kadehdin, työkavereita lähinnä siedän, eläkerahoista tuskin näen vilaustakaan vanhoilla päivillä ja mitähän ne työsuhde-edutkin on jos ei koskaan edes saikuta tai muita vaivojaan juokse työterveydessä esittelemässä työnantajan piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 09:30"]
Samat fiilikset kuin aplla. Enne lomaa tein älyttömästi ylitöitä ja ahdisti todella paljon. Nyt maanantaina töihin ja kaikki sama paska alkaa alusta :(
Säälin sua...et muuta keksi kuin työnteko päivien kuluttamiseksi? Minä keksisin vaikkamitä, varsinkin kun olisi rahaa toteuttaa .
Kerropa mitä tuo vaikka mitä sisältää. Toivottavasti ei viinien lipittelyä, kylpylöissä käymistä, jatkuvaa matkustelua ja muuta haahuilua, shoppailua yms jota ihmiset jostain syystä haluaisivat tehdä.
Miksi sääliä ihmistä, joka haluaa tehdä järkevää. Ethän voi tietää kuinka sisältörikas ja kiinnostava työ jollakulla on.
Onneksi työnteko kiinnostaa vielä joitakuita eikä vain tyhjänpäiväinen elämä.
Olen pääsääntöisesti kotirouva. Teen vaan
hieman hommia sukulaisteni yrityksissä.
Tämän mahdollistaa hyvä taloustilanteemme,
emme toki mitään miljardöörejä ole. Nautin jokaisesta päivästä. Vien lapsia harrastuksiin, autan kouluasioissa, harrastan ja matkustelemme paljon. Teemme myös paljon perheenä hyväntekeväisyyttä. Tunnen kuitenkin syyllisyyttä, kun näen ympärilläni ihmisiä, joilla paljon rankempaa. Salainen siksi helpohkoa elämääni. Toki minullakin on vastoinkäymisiä ollut elämässä, ikäviäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keikkailu hoitoalalla <3 Tekee just sen verran töitä että tulee toimeen. Ei huolet paina ei rasitu polla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla työt alkaa 1.8. Ahdistaa tavallista lomaltapaluuta enemmän, koska aloitan uudessa työssä. 4 kk hain töitä ja olin lomalla viimeiset 1,5 kk, joten on tässä totuttelemista. Eniten ahdistaa ajatus, että voin saada koeajalla potkut vaikka heti. Minut irtisanottiin keväällä - tai pikemminkin painostettiin irtisanoutumaan mielivaltaisesti. Syytettiin asioista, jotka eivät syytäni olleet. Nyt kun olen lähtenyt, tuossa työpaikassa jatkuvat ne samat ongelmat.
Pelottaa, että uudessa työssä minua taas käytetään hyväksi ja kohdellaan epäasiallisesti. Luotto normaaliin meininkiin työelämässä on mennyt. Jos saan heti toiset potkut, niin mahdollisuudet saada enää koskaan työtä ovat aika pienet. Ja kokemuksesta tiedän, että esim. narsistinen pomo voi savustaa ulos ihan pärstäkertoimen perusteella tai siksi, että liian hyvin työnsä hoitava on uhka. Tuntuu, etten voi täysin vaikuttaa siihen, heitetäänkö minut ulos vai ei. Toivottavasti uusi esimies on selvänuppinen.
Itse työn tekemistä odotan kyllä innolla, eli loman loppumisen ahdistus ei johdu halusta laiskotella.
Vaihdoin talvella työpaikkaa, koska edellisessä työpaikassa tein vuosia töitä lähes koko vuoden seitsemän pvää/viikko, päivät oli pitkiä, enkä ehtinyt pitää lomia (olin johtotehtävissä pienessä organisaatiossa). Uupumukseenhan se vuosien varrella vei. Duunipaikan vaihdoin lennossa ilman lomaa. Uusi työ on isompi ja vastuullisempi ja koko talven odotin pientä yhden viikon kesälomaani, että saisin edes hieman huokaista kovan talven jälkeen. No eihän siinä viikon tirauksessa ehtinyt kun ote kirvota ja adrenaliini laskea ja viikon tauon jälkeen olin kahta väsyneempi. Iski niin paha backout etten muistanut edes työkoneeni salasanaa palatessani toimistolle. Noloa.
Olin ihan varma että olen täysin työkyvytön uupumuksen takia, mutta kaksi viikkoa muuten hiljaisella työpaikalla on imaissut jotenkuten takaisin työputkeen. Se on harmi että vaikka pidän työstäni, uupuneena työn iloa ei koe. Ja ensiviikolla tulee alaiset lomilta ja pitäisi olla taas innostava ja perillä kaikesta ja kuunnella myötätuntoisena, kun jengi on niin väsynyttä, kun loma kesti "vain" 4-6 viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin talvella työpaikkaa, koska edellisessä työpaikassa tein vuosia töitä lähes koko vuoden seitsemän pvää/viikko, päivät oli pitkiä, enkä ehtinyt pitää lomia (olin johtotehtävissä pienessä organisaatiossa). Uupumukseenhan se vuosien varrella vei. Duunipaikan vaihdoin lennossa ilman lomaa. Uusi työ on isompi ja vastuullisempi ja koko talven odotin pientä yhden viikon kesälomaani, että saisin edes hieman huokaista kovan talven jälkeen. No eihän siinä viikon tirauksessa ehtinyt kun ote kirvota ja adrenaliini laskea ja viikon tauon jälkeen olin kahta väsyneempi. Iski niin paha backout etten muistanut edes työkoneeni salasanaa palatessani toimistolle. Noloa.
Olin ihan varma että olen täysin työkyvytön uupumuksen takia, mutta kaksi viikkoa muuten hiljaisella työpaikalla on imaissut jotenkuten takaisin työputkeen. Se on harmi että vaikka pidän työstäni, uupuneena työn iloa ei koe. Ja ensiviikolla tulee alaiset lomilta ja pitäisi olla taas innostava ja perillä kaikesta ja kuunnella myötätuntoisena, kun jengi on niin väsynyttä, kun loma kesti "vain" 4-6 viikkoa.
Ei tuo viikko riitä mihinkään. Lomat ovat neuvottelukysymyksiä, vaikka virallista lomaoikeutta ei olisikaan. Pystytkö sopimaan esim palkattomasta syyslomasta? Tai teet tunteja (jos sun asemassa niitä lasketaan) sisään. Salasanan unohtaminen nyt on normimeininkiä, eikä siitä nyt morkkista oteta. Itsekin olen mennyt vuosia jaksamisen rajoilla - aamulla metrossa miettinyt, että olenko menossa vai tulossa töistä. Että tavallaan mun pakkotyöttömyys tuli tarpeeseen. Vaan ei tästä kuukausien tauosta ole voimaa saanut. Oli potkut niin kova paikka, samoin työnhaku vielä kun haavat oli auki. Hetken mietin jo, että luovutan. Uusi työni on mielenkiintoista, mutta pitkiä pitkiä päiviä ja stressiä luvassa. Vaan mulla ei kaiken jälkeen ollut kauheasti varaa valita. Olen kiitollinen, että sain tämänkin työn.
Tsemppiä ja jaksamista!
Syyllisyys helposta elämästä kirjoitti:
Olen pääsääntöisesti kotirouva. Teen vaan
hieman hommia sukulaisteni yrityksissä.
Tämän mahdollistaa hyvä taloustilanteemme,
emme toki mitään miljardöörejä ole. Nautin jokaisesta päivästä. Vien lapsia harrastuksiin, autan kouluasioissa, harrastan ja matkustelemme paljon. Teemme myös paljon perheenä hyväntekeväisyyttä. Tunnen kuitenkin syyllisyyttä, kun näen ympärilläni ihmisiä, joilla paljon rankempaa. Salainen siksi helpohkoa elämääni. Toki minullakin on vastoinkäymisiä ollut elämässä, ikäviäkin.
Miten käy jos mies löytää paremman ja nuoremman?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä myös sinulle! Ja onnittelut uudesta työstä. Olen keski-ikäinen nainen ja potkujen saaminen olisi minulle pieni maailmanloppu.
Pidempää lomaa yritin neuvotella, mutta tänä vuonna omalla tontilla kolme isoa projektia joiden onnistumisesta vastaan, syksy tulee olemaan aikamoista lentoa.
Voi kuulostaa kummalta, mutta haaveilen, että ensi talvena sairastuisin (toista kertaa elämässäni) influenssaan, niin saisi pätevän syyn olla tauolla. Työelämä on kyllä nykyisin hyvin, hyvin raskasta.
AP:lle vinkki että soita toki pomollesi ja sano että otat vähintään sen 3 päivää lomaa ilmastoahdistuksen johdosta.
mädäntykää töihin kirjoitti:
Nautin lukea tätä keskustelua kun saan olla koko elokuun ja syyskuun alun lomalla! Kannattaa pitää lomansa viimeisten joukossa
Sullon mun luonne. ;)
Olen myös aina viimeisten joukossa lomailemassa. Mun loma alkoi heinäkuun alussa ja jatkuu elokuun loppuun saakka. En voi valittaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Koulutus kannattaa aina, voi saada pitemmät kesälomat jne
muna
Hahaha, lomien pituuteen ei koulutus vaikuta. Kunnalla 7 vk 3 pv vuodessa, lauantaita ei lasketa lomapäivien, ihan sama mikä koulutus, vuodet määrittää, yksityisellä 5vk vuodessa, lauantait lasketaan lomapäiviin, ihan sama mikä koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Mä kerrankin melkein odotan töihinmenoa, kotitilanne on ihan perseestä ja eroa tehdään. Mieluummin siis töissä kun miehen kanssa poltellaan jäitä kotona. Ensi kesänä aion nauttia todella paljon lomasta omassa asunnossa lasten kanssa!
No, näin neljän vuoden jälkeen, miten kävi?
Olen ns. ”Lottovoittaja”, en voittanut lotossa vaan sain yksin aikamoisen perinnön...
Käyn edelleen työssä, koska muuten hajoaa pää... Olen aika sosiaalinen ihminen ja kaipaan yhteisöjä, minua ei kiinnosta rikkaiden piirit missä ilmapiiri on tekopyhä eikä kiinnosta se mammonan kerääminenkään ... Se vain on niin tyhjää ja turhaa , sanoisinko että olin onnellisempi kun omaisuutta oli paljon vähemmän juuri sen verran että toimeen tuli.
Alue: Aihe vapaa
Ei ahdista ollenkaan. Ajattelin pitää kolme viikkoa lomaa, mutta tylsistyin parissa viikossa, joten päätin eilen, että menen maanantaina töihin. Pidän talvella sitten loput 2-3 viikkoa pois jossain vaiheessa.