Turha kaunistella. On tilanteita joista ei vain enää nousta.
Jos olet yli 40-vuotias ilman kunnon koulutusta tai työkokemusta et enää tule saamaan kunnollista työuraa.
Jos olet yli 40-vuotias ilman parisuhde- tai seksikokemuksia et tule ikinä löytämään ketään vierellesi.
Jos olet yli 40-vuotias etkä ole koskaan joutunut ottamaan vastuuta mistään tulet olemaan samanlainen vastuunpakoilija koko ikäsi.
Näitähän on vaikka kuinka paljon ja lisääkin saa laittaa. Aina selitellään, että kaikki on mahdollista, mutta tämä ei ole totta. Totuutta ei vain jostain syystä uskalleta sanoa suoraan.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo ap totta puhuu osittain. Mun mielestä jos ei jo n. 30-vuotiaana ole kunnon työpaikkaa, vakaata parisuhdetta ja omistusasuntoa, niin kyllähän se jostain kertoo. Eikä mistään hyvästä.
Tuntuu, että nykyajan kolmikymppiset elävät ikuista teini-ikää. Kavereiden seurassa on ahdistavaa olla, kun mulla itsellä on elämä mallillaan ja ne vaan puhuu bailaamisesta, villistä sinkkuelämästä ja vuokra-asunnoista.
Taidat olla oikeasti kade ja kaipaat vapautta.
Jos haluatte oikeasti näköalattomuutta ostakaa hometalo. Elämässä ei ole enää mitään muuta tavoitetta kuin saada kuopus terveenä maailmalle kolmen vuoden päästä. Olen jo siinä pisteessä että toivon ettei kuoleman jälkeen ole elämää koska en millään jaksais.
Vierailija kirjoitti:
Omat tilastot:
- ikää 37vee
- ei parisuhdetta, ei kavereita, en ole koskaan lähestynyt naista nettideittien ulkopuolella (naiset eivät lähsestyneet millään lailla ikinä netin ulkopuolella, tämän myötä olen tehnyt omat johtopäätökseni ulkonäöstäni)
- koulutuksena tradenomi, työhistoria ikään nähden hyvin pieni (en voi hyvälläkään tahdolla sanoa tehneeni uraa)
- asun vuokralla
- en ole ikinä käynyt salilla (ylipainoinen olen aina ollut)
- harrastuksina videopelit, sarjat, tietokoneet, nörtteily sun muu sisällä istuminen (näin on ollut koko elämän ajan)
- ajatuskin jostain oman asunnon ostamisesta tai perheen perustamisesta tuntuu absurdilta
Omakohtaisesti voin hyvinkin allekirjoittaa nuo ap:n listaukset. Parisuhteeseen (ainakaan sellaiseen missä joku minut oikeasti haluaisi) en usko ikinä pääseväni. Vastuunpakoilujuttukin kolahti. Olen jollain taslolal jo hyväksynyt sen, että on liian myöhäistä mihinkään... parisuhteeseen, matkailuun, uran luomiseen, omaan asuntoon jotka tekisivät minusta yhteiskuntakelpoisen ja onnellisen ihmisen.
Jos vaikka puolet sisällä nörtteillen käyttämästäsi ajasta laitat salille, ulkoiluun ja ihmisten ilmoilla oleiluun, niin voi olla että nuo muutkin siitä lähtevät rullaamaan. Oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutos on aina mahdollinen, iästä riippumatta.
Muutos joo, mutta ei se toivottu muutos. Kyllä se vaan myönnettävä (vaikka pahaa tekeekin) että näin +40-vuotiaana on jo moni ovi pysyvästi kiinni eikä tiettyjen asioiden tekemiseen ollutkaan koko elämää aikaa.
Ei vaikka kuinka kaikkialla hoettiin, että mikä kiire sinulla vielä on.. ja kyllä sinulla vielä on aikaa.. ja sinähän olet vielä niin nuori.. blaablaablaa...
Yht'äkkiä sitä aikaa ei sitten enää olekaan vaan kaikki olisikin pitänyt tehdä jo ainakin vuosikymmen aikaisemmin :-(
N44
Tunnen tuskasi...
N43
Vierailija kirjoitti:
"Jos olet yli 40-vuotias ilman parisuhde- tai seksikokemuksia et tule ikinä löytämään ketään vierellesi."
Tämä nyt ei ainakaan pidä paikkaansa. Paitsi tuolla asenteella mikä ap:lla on.
Eräs vanhapoika- enoni löysi rakkauden yli 40- vuotiaana.
Kesti puolison kuolemaan saakka.
Vierailija kirjoitti:
Asenne ratkaisee - aina. On Positiivareittenkin lanseeraama lausahdus joka pitää paikansa.
Koska vain ja ainoastaan sillä on merkitys vaikeuksien edessä. Mikäli elämä on yhtä juhlaa niin helppohan siinä on hymyillä ja pällistellä ilman suurempia miettimisiä.
Kun työttömyyttä, sairautta tai puolisottomuutta niin se, miten itse tilanteeseen suhtaudut, on ratkaisevaa.
Löydätkö elämästäsi kivoja juttuja joiden parissa aidosti viihdyt vai otatko asenteen elämä on ihan p erseestä.Itse valintasi teet. Ei kukaan muu.
Mä ajattelen, että työ, puoliso ja elämä ilman sairauksia olisi se josta voisin nauttia ja siitä niitä kivoja juttuja löytää. En mä ole keksinyt, että nuo ovat monelle niitä elämän perusasioita - niin sanottu kivijalka, jonka päälle on sitten helpompi löytää jotain muuta, joka saa olon paremmaksi. Olen nyt aika kauan yrittänyt etsiä kaikkea ja kokeilla kaikkea, mikä voisi elämäni laatua parantaa, mutta vaikka jotain olen löytänytkin ei se vain pidemmän päälle riitä. En sano, että olisin oikeutettu mihinkään tai että työllistyminen tai kumppanin löytäminen maagisesti nostaisivat onnellisuuteni paremmalle tasolle, mutta ne ovat asioita joista olen haaveillut ja jotka haluaisin ihan jo henkisenkin hyvinvointini takia saada kuntoon.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos olet yli 40-vuotias ilman parisuhde- tai seksikokemuksia et tule ikinä löytämään ketään vierellesi."
Tämä nyt ei ainakaan pidä paikkaansa. Paitsi tuolla asenteella mikä ap:lla on.
Ei mulla ole mitään asennetta. Olen valmis uskomaan toisin ja muuttamaan mielipidettäni, jos joku väitteeni toisiksi todistaa. Eivät nämä tietenkään mitään ehdottomia totuuksia ole. Harva asia tässä maailmassa on. Enemmän haluan protestoida sitä "kaikki on mahdollista riippumatta tilanteesta" -asennetta vastaan, jossa realismin tilalle nostetaan sinisilmäinen ja perusteeton optimismi. Mun mielipiteet perustuvat tilastoihin ja omiin kokemuksiini. Tietenkin olen vain yksi ihminen ja empiirinen aineisto on aina vähän huono todistamaan laajempia kokonaisuuksia, mutta silti tällä hetkellä uskon näin. Olisin mielelläni väärässä, koska parempi ja onnellisempi maailma on ehdottomasti toiveissani.
ap
No aika monihan tässä on jo kommentoinut yli 40-vuotiaiden parisuhteista. Myönnätkö, että olit siinä kohtaa väärässä?
Vierailija kirjoitti:
Joku toisessa ketjussa sanoikin ettei elämä ole buffetpöytä - et voi itse päättää kaikesta mitä lautaselle eli elämääsi otat.
Toisilla se menee nii ja toisella naa. Yks tykkää punaisesta ja toinen sinisestä.Se mikä on toiselle roska on toisen aarre.
Apn mainitsema loistokas työura ei ole kaikille elämän kohokohta tai tavoittelun arvoinen, mukava työ missä vaan on se juttu.
Voi saada hyvän lopun elämän suhteen yli 40v. Eihän se tietty ole koko elämän suhde.
Mikäli olet vastuuton yli 40v niin sitä todennäköisesti olet lopun elämää. Eipä kai sitä muuta enää osaa.
Mitä näistä pitää kaunistella ja muuksi muuttaa?
Elämänsä olisi helpompi hyväksyä, jos se olisi itsestä riippumattomista syistä vain mennyt tietyllä tavalla. Valitettavasti vain lähes meillä kaikilla elämän nykyinen tila on enemmän tai vähemmän omista valinnoista tai valitsematta jättämisistä syntynyt todellisuus. Siksi varmaan monella on vaikeuksia sitä hyväksyä. Koska jos sen hyväksyt, hyväksyt samalla myös sen itsesi, joka on sinut tähän nykyiseen, vähemmän miellyttävään tilanteeseen saattanut. Enkä mä tässä nyt puhu mistään huippusaavutuksista tai elokuvallisen täydellisistä suhteista vaan enemmänkin ihan vain normaalielämäksi luettavista asioista joiden saavuttaminen voi tietyn iän ylitettyään olla vaikeaa, jos taustalla on vain vähän tai jopa pelkästään tyhjää. Ei mahdotonta, mutta vaikeaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos olet yli 40-vuotias ilman parisuhde- tai seksikokemuksia et tule ikinä löytämään ketään vierellesi."
Tämä nyt ei ainakaan pidä paikkaansa. Paitsi tuolla asenteella mikä ap:lla on.
Ei mulla ole mitään asennetta. Olen valmis uskomaan toisin ja muuttamaan mielipidettäni, jos joku väitteeni toisiksi todistaa. Eivät nämä tietenkään mitään ehdottomia totuuksia ole. Harva asia tässä maailmassa on. Enemmän haluan protestoida sitä "kaikki on mahdollista riippumatta tilanteesta" -asennetta vastaan, jossa realismin tilalle nostetaan sinisilmäinen ja perusteeton optimismi. Mun mielipiteet perustuvat tilastoihin ja omiin kokemuksiini. Tietenkin olen vain yksi ihminen ja empiirinen aineisto on aina vähän huono todistamaan laajempia kokonaisuuksia, mutta silti tällä hetkellä uskon näin. Olisin mielelläni väärässä, koska parempi ja onnellisempi maailma on ehdottomasti toiveissani.
ap
No aika monihan tässä on jo kommentoinut yli 40-vuotiaiden parisuhteista. Myönnätkö, että olit siinä kohtaa väärässä?
Väärässä siinä, että kokematon yli 40-vuotias voi löytää parisuhteen? Toki voin myöntää, että ei se mahdotonta ole saavuttaa tai löytää. Se vaatii kuitenkin paljon yrittämistä, rohkeutta ja sitä kuuluisaa onneakin. Ei se, että joku on tämän esteen onnistunut ylittämään ja itselleen kumppanin tuossa tilanteessa löytämään vielä kumoa sitä teoriaa, että se olisi paljon vaikeampaa kuin ns. normaalilla ihmisellä tai vaikka 20 vuotta nuoremmalla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos olet yli 40-vuotias ilman parisuhde- tai seksikokemuksia et tule ikinä löytämään ketään vierellesi."
Tämä nyt ei ainakaan pidä paikkaansa. Paitsi tuolla asenteella mikä ap:lla on.
Ei mulla ole mitään asennetta. Olen valmis uskomaan toisin ja muuttamaan mielipidettäni, jos joku väitteeni toisiksi todistaa. Eivät nämä tietenkään mitään ehdottomia totuuksia ole. Harva asia tässä maailmassa on. Enemmän haluan protestoida sitä "kaikki on mahdollista riippumatta tilanteesta" -asennetta vastaan, jossa realismin tilalle nostetaan sinisilmäinen ja perusteeton optimismi. Mun mielipiteet perustuvat tilastoihin ja omiin kokemuksiini. Tietenkin olen vain yksi ihminen ja empiirinen aineisto on aina vähän huono todistamaan laajempia kokonaisuuksia, mutta silti tällä hetkellä uskon näin. Olisin mielelläni väärässä, koska parempi ja onnellisempi maailma on ehdottomasti toiveissani.
ap
No aika monihan tässä on jo kommentoinut yli 40-vuotiaiden parisuhteista. Myönnätkö, että olit siinä kohtaa väärässä?
Väärässä siinä, että kokematon yli 40-vuotias voi löytää parisuhteen? Toki voin myöntää, että ei se mahdotonta ole saavuttaa tai löytää. Se vaatii kuitenkin paljon yrittämistä, rohkeutta ja sitä kuuluisaa onneakin. Ei se, että joku on tämän esteen onnistunut ylittämään ja itselleen kumppanin tuossa tilanteessa löytämään vielä kumoa sitä teoriaa, että se olisi paljon vaikeampaa kuin ns. normaalilla ihmisellä tai vaikka 20 vuotta nuoremmalla.
ap
Sanoit että "et tule löytämään enää puolisoa", joten jos kukaan on löytänyt puolison, oletuksesi on todistettu vääräksi.
Kannattaa muotoilla asiat vähemmän ehdottomasti, jos haluat oikeasti keskustella tilanteen nyansseista.
Googleta "shifting goalposts".
Vierailija kirjoitti:
Omat tilastot:
- ikää 37vee
- ei parisuhdetta, ei kavereita, en ole koskaan lähestynyt naista nettideittien ulkopuolella (naiset eivät lähsestyneet millään lailla ikinä netin ulkopuolella, tämän myötä olen tehnyt omat johtopäätökseni ulkonäöstäni)
- koulutuksena tradenomi, työhistoria ikään nähden hyvin pieni (en voi hyvälläkään tahdolla sanoa tehneeni uraa)
- asun vuokralla
- en ole ikinä käynyt salilla (ylipainoinen olen aina ollut)
- harrastuksina videopelit, sarjat, tietokoneet, nörtteily sun muu sisällä istuminen (näin on ollut koko elämän ajan)
- ajatuskin jostain oman asunnon ostamisesta tai perheen perustamisesta tuntuu absurdilta
Omakohtaisesti voin hyvinkin allekirjoittaa nuo ap:n listaukset. Parisuhteeseen (ainakaan sellaiseen missä joku minut oikeasti haluaisi) en usko ikinä pääseväni. Vastuunpakoilujuttukin kolahti. Olen jollain taslolal jo hyväksynyt sen, että on liian myöhäistä mihinkään... parisuhteeseen, matkailuun, uran luomiseen, omaan asuntoon jotka tekisivät minusta yhteiskuntakelpoisen ja onnellisen ihmisen.
Sulla on todennäköisesti yli puolet elämästä jäljellä! Ei todellakaan ole liian myöhäistä, mutta sun täytyy tosiaan tehdä jotain sen eteen, että nuo asunnot toteutuvat
- ei parisuhdetta, ei kavereita, en ole koskaan lähestynyt naista nettideittien ulkopuolella (naiset eivät lähsestyneet millään lailla ikinä netin ulkopuolella, tämän myötä olen tehnyt omat johtopäätökseni ulkonäöstäni) Jos ulkonäkö on mielestäsi se syy, että naiset ei kiinnostu niin mikset ala korjaamaan ulkonäköäsi. Jos on huonot hampaat, käy hammaslääkärillä korjauttamassa ne (itse otin hammasraudat lähes kolmikymppisenä), valkaise hampaat. Jos iho on huono, mene kosmetologille. Jos tukka on huono, käänny kampaajan puoleen. Jos ylipainoa, niin hankkiudu siitä eroon. Panosta pukeutumiseen. jne. jne.
- koulutuksena tradenomi, työhistoria ikään nähden hyvin pieni (en voi hyvälläkään tahdolla sanoa tehneeni uraa) Mikä estää kouluttautumasta uudelleen? Mikä estää perustamasta omaa yritystä?
- asun vuokralla
- en ole ikinä käynyt salilla (ylipainoinen olen aina ollut)No miksi et mene salille tai kuntoile vaikka kotona?
- harrastuksina videopelit, sarjat, tietokoneet, nörtteily sun muu sisällä istuminen (näin on ollut koko elämän ajan)Nuo on kieltämättä turn off harrastuksia monelle, mutta toki jos nämä tekee sinut onnelliseksi ei niistä kannata kokonaa luopua. Mitä jos kuitenkin jättäisit mainitsemasi harrastukset hieman vähemmälle ja kokeilisit lisäksi harrastuksia missä tapaat enemmän ihmisiä. Esim. salsatanssin alkeet voisi olla kurssi, jossa tapaat naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat tilastot:
- ikää 37vee
- ei parisuhdetta, ei kavereita, en ole koskaan lähestynyt naista nettideittien ulkopuolella (naiset eivät lähsestyneet millään lailla ikinä netin ulkopuolella, tämän myötä olen tehnyt omat johtopäätökseni ulkonäöstäni)
- koulutuksena tradenomi, työhistoria ikään nähden hyvin pieni (en voi hyvälläkään tahdolla sanoa tehneeni uraa)
- asun vuokralla
- en ole ikinä käynyt salilla (ylipainoinen olen aina ollut)
- harrastuksina videopelit, sarjat, tietokoneet, nörtteily sun muu sisällä istuminen (näin on ollut koko elämän ajan)
- ajatuskin jostain oman asunnon ostamisesta tai perheen perustamisesta tuntuu absurdilta
Omakohtaisesti voin hyvinkin allekirjoittaa nuo ap:n listaukset. Parisuhteeseen (ainakaan sellaiseen missä joku minut oikeasti haluaisi) en usko ikinä pääseväni. Vastuunpakoilujuttukin kolahti. Olen jollain taslolal jo hyväksynyt sen, että on liian myöhäistä mihinkään... parisuhteeseen, matkailuun, uran luomiseen, omaan asuntoon jotka tekisivät minusta yhteiskuntakelpoisen ja onnellisen ihmisen.
Sulla on todennäköisesti yli puolet elämästä jäljellä! Ei todellakaan ole liian myöhäistä, mutta sun täytyy tosiaan tehdä jotain sen eteen, että nuo asunnot toteutuvat
- ei parisuhdetta, ei kavereita, en ole koskaan lähestynyt naista nettideittien ulkopuolella (naiset eivät lähsestyneet millään lailla ikinä netin ulkopuolella, tämän myötä olen tehnyt omat johtopäätökseni ulkonäöstäni) Jos ulkonäkö on mielestäsi se syy, että naiset ei kiinnostu niin mikset ala korjaamaan ulkonäköäsi. Jos on huonot hampaat, käy hammaslääkärillä korjauttamassa ne (itse otin hammasraudat lähes kolmikymppisenä), valkaise hampaat. Jos iho on huono, mene kosmetologille. Jos tukka on huono, käänny kampaajan puoleen. Jos ylipainoa, niin hankkiudu siitä eroon. Panosta pukeutumiseen. jne. jne.
- koulutuksena tradenomi, työhistoria ikään nähden hyvin pieni (en voi hyvälläkään tahdolla sanoa tehneeni uraa) Mikä estää kouluttautumasta uudelleen? Mikä estää perustamasta omaa yritystä?
- asun vuokralla
- en ole ikinä käynyt salilla (ylipainoinen olen aina ollut)No miksi et mene salille tai kuntoile vaikka kotona?
- harrastuksina videopelit, sarjat, tietokoneet, nörtteily sun muu sisällä istuminen (näin on ollut koko elämän ajan)Nuo on kieltämättä turn off harrastuksia monelle, mutta toki jos nämä tekee sinut onnelliseksi ei niistä kannata kokonaa luopua. Mitä jos kuitenkin jättäisit mainitsemasi harrastukset hieman vähemmälle ja kokeilisit lisäksi harrastuksia missä tapaat enemmän ihmisiä. Esim. salsatanssin alkeet voisi olla kurssi, jossa tapaat naisia.
Asiat siis ei asunnot
Vierailija kirjoitti:
Onko tämän aloituksen tarkoitus masentaa ihmisiä? Miksi et ennemmin motivoi ihmisiä, miksi olet Ankeuttaja?
Mä haluaisin motivoida ja olla positiivinen. En kuitenkaan ole. Yritän olla, mutta läheskään aina se ei onnistu.
Siksi en lähde yrittämään sitä mitä en osaa ja missä yritykseni kuulostaisivat vain pakotetuilta sekä epäaidoilta, koska ne eivät tulisi suoraan sydämestä enkä niihin koko sielullani uskoisi.
Mä olen aina ollut realisti ja varmaan monen mielestä se kääntyy jopa pessimismin puolella, ja mä hyväksyn tämän mielipiteen täysin. Itse en kuitenkaan haluaisi kenenkään antavan mulle turhaa ja perustelematonta toivoa missään asiassa joten en sitä tee myöskään muille. Kannustaminen ja neuvominen on sitten toinen asia, ja siihen kehotan kaikkia pyrkimään ja sitä haluisin myös omalle kohdalleni kokea.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos olet yli 40-vuotias ilman parisuhde- tai seksikokemuksia et tule ikinä löytämään ketään vierellesi."
Tämä nyt ei ainakaan pidä paikkaansa. Paitsi tuolla asenteella mikä ap:lla on.
Ei mulla ole mitään asennetta. Olen valmis uskomaan toisin ja muuttamaan mielipidettäni, jos joku väitteeni toisiksi todistaa. Eivät nämä tietenkään mitään ehdottomia totuuksia ole. Harva asia tässä maailmassa on. Enemmän haluan protestoida sitä "kaikki on mahdollista riippumatta tilanteesta" -asennetta vastaan, jossa realismin tilalle nostetaan sinisilmäinen ja perusteeton optimismi. Mun mielipiteet perustuvat tilastoihin ja omiin kokemuksiini. Tietenkin olen vain yksi ihminen ja empiirinen aineisto on aina vähän huono todistamaan laajempia kokonaisuuksia, mutta silti tällä hetkellä uskon näin. Olisin mielelläni väärässä, koska parempi ja onnellisempi maailma on ehdottomasti toiveissani.
ap
No aika monihan tässä on jo kommentoinut yli 40-vuotiaiden parisuhteista. Myönnätkö, että olit siinä kohtaa väärässä?
Väärässä siinä, että kokematon yli 40-vuotias voi löytää parisuhteen? Toki voin myöntää, että ei se mahdotonta ole saavuttaa tai löytää. Se vaatii kuitenkin paljon yrittämistä, rohkeutta ja sitä kuuluisaa onneakin. Ei se, että joku on tämän esteen onnistunut ylittämään ja itselleen kumppanin tuossa tilanteessa löytämään vielä kumoa sitä teoriaa, että se olisi paljon vaikeampaa kuin ns. normaalilla ihmisellä tai vaikka 20 vuotta nuoremmalla.
ap
Sanoit että "et tule löytämään enää puolisoa", joten jos kukaan on löytänyt puolison, oletuksesi on todistettu vääräksi.
Kannattaa muotoilla asiat vähemmän ehdottomasti, jos haluat oikeasti keskustella tilanteen nyansseista.
Googleta "shifting goalposts".
On eri asia puhua minusta kuin jostain toisesta ihmisestä, joka on minun tilanteessani löytänyt itselleen puolison. Mä tunnen itseni. Mä tiedän tilanteeni. Se että joku muu on pintapuoleltaan samanlaisesta tilanteesta onnistunut ei vielä hirveästi merkitse mun elämään millään lailla. Pitää myös ymmärtää, että keskustelussa ehdotonkaan väite ei tietenkään voi olla sataprosenttisesti ehdoton. Ei kukaan tarkoittaa, että lähes ei kukaan. Olisin tietenkin voinut niin aloitusviestiin kirjoittaa, mutta tyylikeinona se ei olisi toiminut niin hyvin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Äänestä perussuomalaisia. He auttavat sinut taas miljonääriksi!
Vallassa ollessaan populistit ovat osa eliittiä.
Populismin tutkija sanoi näin olevan ja nähtiinhän se kun olivat hallituksessa.
Kikyt, kesälomarahaleikkaukset alle 2000€/kk tienaavilla.
Jäi huono maku. Puhua kyllä osaavat.
Minä sitten rakastan ja ihastun joka kerta kun kohaan ja tapaan Ap:n kaltaisia kaikesa aina parhaien tietäviä ja osaavia. Kun itse olen esimerkiksi niin puusilmä, että en erota kenenkään parisuhde kokemusta päältä päin tai mistään muustaknaa, ellei hän siitä minulle erityisesti ns. avaudu ja kerro. - Joten on ihan mahdollista,etä itsekkin ihasusiin ja kuka ties vaikka rakasuisin ällaiseen "kokemattomaan."
40 Vuotiaalla on ainakin 20 vuotta potentiaalista työvuotta. Hän ei varmastikaab saa työvuosissa kiinni enää ikäoveriaan, jok aloii "heti" ammatikoulusa valmistuttuaan 18 vuotiaana "oman alansa" työt mutta ehii olla työelämäss ja tehdä ihan kelvollisen työuran.
Olen 38-vuotias, kouluttamaton ja surkealla työkokemuksella varustettu nainen, joka vasta nyt alkaa toipua lapsuuden ja nuoruuden traumoista. Ei minulle kukaan ole koskaan sanonut, että asiat olisi minulle mahdollisia, mutta salaa mielessäni olen toivonut, että joskus vielä olisin muutakin kuin mitä nyt olen.
Nämä aloitukset saa mielen matalaksi.
En minä ainakaan jaksa taistella tietäni mihinkään, kun joka kulmalla on vastassa vain ap:n kaltaisia lannistajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutos on aina mahdollinen, iästä riippumatta.
Niin on - seuraavassa inkarnaatiossa. On lähinnä _törkeää_ selittää jotakin tuollaista vaikkapa vaikeasti sairaalle.
Silloin lause kuuluisi aloittaa "Jos olet vaikeasti sairas..." eikä "Jos olet yli 40-vuotias...".
Onko tämän aloituksen tarkoitus masentaa ihmisiä? Miksi et ennemmin motivoi ihmisiä, miksi olet Ankeuttaja?