Ikävä tapaus päiväkodilla :(
Tänään tapahtunutta.
Taustaa (kaunistelematta): minulla on 2 lasta, eri isille. En ole kummankaan lasten isän kanssa yhdessä. Menin naimisiin puolivuotta sitten "uuden miehen" kanssa.
Vein aamulla nuoremman vain hoitoon, koska vanhemman lapsen isällä menossa kesäloma ja hän halusi ottaa lapsen pitkäksi viikonlopuksi. Kipaisin päiväkodin sisällä viemässä lapsen takin sisälle lapsen jäädessä jo innokkaasti leikkimään ulos. Ilmeisesti hoitajat luulivat minun lähteneen, kun puhuivat minun/meidän tilanteestamme ulkona, siitä että vain toinen lapsi tuli hoitoon (koska eri isät ja isällä kesäloma, oma huomautus) ja että tämä on sitä nykypäivää (ennen oli asiat paremmin-tyylillä, oma huomautus). Kuulin tämän kun tulin takkia viemästä ja hoitajat seisoivat ulkona selin minuun.
Kaksi lasta- eri isät- uusi mies-taakkaa olen kantanut ihan siitä lähtien, kun esikoisen isän kanssa erosimme lapsen ollessa 4kk. Tuontyyliset kommentit alan ammattilaisilta lipsahduksena, salassa kuultuna, todella satuttavat. Nielin kiukkua ja surua työmatkan ja työpaikalla soitin asiasta ja asiallisesti kerroin mitä kuulin ja että se loukkasi minua, koska kukaan ei voi tietää mitä minulla on koettuna.
Mietin, että ylireagoinko? Vieläkin surettaa. Heikko itsetunto ja tuo asia on minun akilleen kantapää... :(
Kommentit (80)
Päiväkodissa on erilaisia ihmisiä töissä. Hoidamme lasta 8 tuntia päivässä!! Tottakai meidän täytyy tietää lapselle tärkeät asiat kuten kuka on isä ja missä lapsi käy viikonloppuisin. Ammatissa selviämiselle on tärkeää puhua asioista ja luoda jatkuvasti yhteistä ymmärrystä asioista. Jos koskaan ei ääneen lausuttaisi, että lapsilla on eri isät, voisi tulla kaikenlaista väärin ymmärrystä ja kummastelua. Toki pitää pysyä asiallisella linjalla. Tuossa on minusta aika normaalia, että hoitajat totesivat, että toinen lapsi ei tullut ja miksi ei tullut. Lisäkommentti "se on nykyaikaa" kuvasti sitä, että näin se menee ja tässä ei ole mitään ongelmaa. On aivan eri asia, jos olisivat arvostelleet toimintaasi ja sinua ym ym. Tuo kertomasi ei kerro, että hoitajat olisivat jotenkin arvostelleet sinua. Totesivat vaan faktan. Hoitajat ovat kyllä ennenkin tavanneet perheitä, joissa eri isiä lapsilla. Ei siinä ole mitään kummallista että sitä 2013 päiviteltäisiin. Tulkitsit tilanteen minusti yliherkästi. Mutta hyvä että soitit ja annat heille tilaisuuden selittää ja pyytää anteeksi, että loukkasivat tietämättään.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 23:27"]
Todellakaan se ei kuulu varsinkaan tarhakavereille, missä lapsi on!!! Olen itse opettaja, enkä koskaan kerro oppilaille miksi joku oppilas tai opettajaon pois koulusta.se ei kuulu heille. Pois, niin pois. Ja tuollainen asiaton taivastelu on myös asiatonta senkin takia, että pienillä padoilla on suuret korvat! Ja omalla esimerkillämme opetamme eniten.
[/quote]
Et tietenkään kerro! Ja sen takia lapset keksivät itse, miksi joku on pois ja siitä syntyy melkoinen määrä juoruja. Jimi ei tullut hoitoon, koska sen isä hakkasi sen!
Miten niiden hoitajien tulisi kutsua sinua lapsille. Saavatko puhua äidistä vai käytetäänkö nimeä rouva Rantala, jotta ei vahingossa loukattaisi kenenkään tunteita. Isätkään eivät ole isiä vaan herra Mäki, herra Kantoluoto ja herra Nieminen. Vanhimmalle lapselle ei koskaan puhuta mitään herra Kantoluodosta, koska he eivät ole sukua eli jos tämä sattuu pikkuveljen hoidosta hakemaan, ei veljelle sanota, mitä on tapahtunut vaan todetaan, että siitä ei saa puhua.
Oikeastiko?
Saako ne lapset edes tietää, että ovat sisaruksia vai loukkaako sekin?
Päiväkodit ovat ihan tavallisia työyhteisöjä, niissä on työssä erilaisia ihmisiä, nuoria, vanhoja, lapsellisia ja lapsettomia, raittiita ja dokaavia, naimisissa olevia ja naimattomia yksinhuoltajia, nauravia ja narisevia, jotkut välittää jotkut ei.
On erilaisia työyhteisöjä, hyviä, huonoja ja vielä huonompia. Ei se paikka muista duuneista poikkea, joissain on niin huono henki ettei henkilökunnasta jotkut puhu toisilleen mitään. Ei niistä vanhemmat tiedä. Miettikää omia duunipaikkojanne, onko siellä kiusaamista, syrjintää..juoruilua, pahansuopuutta tai ikäviä inhottavia työtovereita vai onko kaikilla aina hyvä päivä ei mitään omia ongelmia, pelkkää aurinkoa vain. Hyvä jos niin on.
Mä näin tuon tilanteen niin, että toinen hoitaja otti lukua lapsista ja toinen sitten huikkasi, että ei se lapsi on isällään kesälomailemassa.
Suluissahan luki ap:n omat huomiot, joilla sopivasti väritti kertomusta siten, että voi pahoittaa mielensä. Ap vaikuttaa lähinnä siltä, että hänen kaksi isää kuvio on kokoajan mielessä ja ymmärtää asiat sen suodattimen kautta.
Nyt nainen rinta rottingille ja ole ylpeä lapsistasi, menneet ovat menneitä.
Aloittajaa tuskin todellisuudessa loukkasi puheiden sisältö, vaan se että sattui osumaan paikalle juuri kun hänestä puhuttiin ikäänkuin selän takana. ajatelkaapa omalle kohdalle, ihan taatusti jokainen pahoittaisi mielensä, kun pitäisi vielä jättää lapset hoitoon näille juoruakoille.
Et ylireagoinut, onhan tuo asiatonta työntekijöiltä! Hyvä että soitit.
Et ylireagoinut. Laita vielä päiväkodin johtajalle viestiä asiasta. Tuollainen on asiatonta keskustelua lasten yms. aikana.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 22:15"]
Aikamoinen tylytys täällä ap:lle siksi, että hän on rakastunut, luottanut, toivonut pysyvyyttä, tehnyt ne lapset eikä abortoinut. Ja nyt huolehtii lapsistaan.
Ja edelleen ap, kahdesta erosta, kahdesta pettymyksestä huolimatta, jaksaa luottaa tulevaisuuteen, elämään, rakkauteen. Hän ei ole kyynistynyt, hän kykenee rakastamaan, - luottamaan siihen, että myös häntä rakastetaan! ja että kannattaa - seurustella, elää. Kun löytyy mies, joka rakastaa, jota rakastaa, hän uskaltaa elää, tarttua rakkauteen, uskaltaa luottaa tulevaan.
Pettymyksistään huolimatta ap on herkkä. Hän ei ole kyyninen selkään puukottaja, muiden arvostelija, ilkeämielinen "olen parempi kuin muut, olen ollut xx vuotta tämän yhden miehen kanssa ja olen kuulkaas tasapainoinen ja onnellinen ja sinä, joka elät toisin, olet roskaa" paskan jauhaja.
Aina se elämä ei mene niinkuin itse toivoo tai suunnittelee, ei, vaikka miten yrittää. Kaikki ei ole itsestä kiinni. Onko ne valinnat vääriä, kun ero tulee? En tiedä. Miksi pitäisi katua elettyä elämää, mennyttä? Miksi pitää hävetä, katua, ruoskia itseään siitä, että rakastui, rakasti - eikä se sitten kantanutkaan lopun elämää, eläkkeelle asti, kuolemaan asti. Pitäisikö hävetä lapsiakin? Katua, että Fiddu kun tuli synnytettyä? Hävetä, että rakastaa lapsiaan? Että he tapaavat isäänsä, koska isät on erit - vaikka kaikille viidelle.
Mitä helvettiä se kenellekään kuuluu, miten kukakin elämäänsä elää!! ja montako isää on elämässä mukana.
Onko kunniakkaampaa se, että takana on 10 lyhyttä suhdetta, kuin se, että takana on vaikkapa kaksi tai kolme pitkää suhdetta, joista on lapsia?
Kaikista tai ei kaikista?
[/quote]
Näin minäkin ajattelen, että mitä tuota katumaan ja häpeilemään. Hienoa, kun on lapsia ja on löytynyt rakkauskin. Kumma jos miehellä on lapsia useamman naisen kans, se on mahtava panomies ja upea uros ja naiset levittää heti haaransa sille. Mutta toisin päin..
Mutta sille ei voi mitään, että ihmiset juoruaa. Jos jokaisesta alkaa pahoittaan mielensä, saa itkeä koko elämän.
Ap, häntä pystyyn. Anna juoruta. Tunnen aika monta päiväkodissa työskentelevää sosionomia ja lastentarhanopettajaa ja pari päiväkodinjohtajaakin. Ja kyllä, he juoruavat ihmisille. Kauhistelevat laiskoja äitejä, jotka makaavat kotona ja eivät rakasta esikoistaan, vaan tuovat virikehoitoon. Ja spekuloivat ihmisten perhemalleja yms.
Mitä sitten..se on loputon suo, jos yrität jokaiselat juoruajalta sulkea suun.
Ole ylpeä lapsistasi ja keskity heihin.
Oletko ap varma. ettei käynyt niin, että muut hoitajat ihmettelivät miksi veit vain yhden lapsen hoitoon ja tämä hoitaja jolle asian olit kertonut välitti viestiä eteenpäin missä toinen lapsista on? Kuuntelitko kauankin hoitajien keskustelua vai kuulitko vain osan siitä jolloin et voi tietää oliko tämä keskustelu juoruilua vai ei?
Mistä te akat muka tiedätte mistä syistä ap on eronnut? Millä tavalla te kuvittelette olevanne päteviä arvostelemaan toista, teille tuntematonta ihmisitä? Yhdelle ystävällenikin tuli viime vuonna ero sillä tavalla, että hänen miehensä yksinkertaisesti otti ja lähti. Ei siinä voinut mitään tehdä. Varmaan sitten on tosi kiva kun vielä kaiken muun kurjuuden päälle teidän kaltaisenne ämmät mollaavat ja arvostelevat.
Eihän se hoitajien vika ole jos sulla 2 lasta ja eri isät ja ilmeisesti suunnittelet kolmatta lasta ja taas eri isä. Onhan se aika uskomatonta ja aiheuttaa hankaluuksia kun pitää sopia tapaamisia että natsaa yhteen toisen isän kanssa jne.
Mä en ymmärrä tälläistä asioiden kelaaista ja soittelemista. Jos kuulet paikan päällä jotain juoruilua susta ja se harmittaa, avaa suusi. Kysy !
Vähän potkuja persukselle tollaselle lapatossulle.
Meidän päiväkodissa ei ainakaan juoruilla. Tiedetään lasten perheasiat noin suurpiirteisesti. Lapset kertoo paljon kodin asioita, joista 80 % on väärin ymmärretty ja väritelty.
Anna heidän tehdä työnsä ja jos joku haittaa, avaa suusi.
Et ylireagoinut. Ei ole ulkopuolisten asia alkaa moralisoida sinun elämääsi - EIKÄ varsinkaan päiväkodin hoitajien hommaa sellaista tehdä, mahdollisesti vieläpä lasten kuullen.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 21:40"]
Tänään tapahtunutta.
Taustaa (kaunistelematta): minulla on 2 lasta, eri isille. En ole kummankaan lasten isän kanssa yhdessä. Menin naimisiin puolivuotta sitten "uuden miehen" kanssa.
Vein aamulla nuoremman vain hoitoon, koska vanhemman lapsen isällä menossa kesäloma ja hän halusi ottaa lapsen pitkäksi viikonlopuksi. Kipaisin päiväkodin sisällä viemässä lapsen takin sisälle lapsen jäädessä jo innokkaasti leikkimään ulos. Ilmeisesti hoitajat luulivat minun lähteneen, kun puhuivat minun/meidän tilanteestamme ulkona, siitä että vain toinen lapsi tuli hoitoon (koska eri isät ja isällä kesäloma, oma huomautus) ja että tämä on sitä nykypäivää (ennen oli asiat paremmin-tyylillä, oma huomautus). Kuulin tämän kun tulin takkia viemästä ja hoitajat seisoivat ulkona selin minuun.
Kaksi lasta- eri isät- uusi mies-taakkaa olen kantanut ihan siitä lähtien, kun esikoisen isän kanssa erosimme lapsen ollessa 4kk. Tuontyyliset kommentit alan ammattilaisilta lipsahduksena, salassa kuultuna, todella satuttavat. Nielin kiukkua ja surua työmatkan ja työpaikalla soitin asiasta ja asiallisesti kerroin mitä kuulin ja että se loukkasi minua, koska kukaan ei voi tietää mitä minulla on koettuna.
Mietin, että ylireagoinko? Vieläkin surettaa. Heikko itsetunto ja tuo asia on minun akilleen kantapää... :(
[/quote]
Mielestänityöntekijät olivat asiattomia, kun sinun kuullen puhuivat asiasta.
Mietitäänpä tilanne, vaatekaupassa. Myyjä arvostelee asiakasta, tietämättä, että hän kuulee. Asiatonta toimintaa.
Hoitajat olivat oikeassa, tuo on nykyaikaa. Perheet joissa on kaksi naimisissa ja yhdessä olevaa vanhempaa sekä heidän lapsensa, ovat nykyaikana vähemmistössä.
Suurin osa nykyperheistä on erilaisia järjestelyjä, muodostelmaan kuuluu sinun lapset, minun lapset, yhteiset lapset, exien uudet lapset jne. Sitten lapsia kuskaillaan ees taas ja yritetään pysyä kärryillä siitä, kuka oli sukulaissuhteessa keneenkin.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 08:47"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 21:40"]
Tänään tapahtunutta.
Taustaa (kaunistelematta): minulla on 2 lasta, eri isille. En ole kummankaan lasten isän kanssa yhdessä. Menin naimisiin puolivuotta sitten "uuden miehen" kanssa.
Vein aamulla nuoremman vain hoitoon, koska vanhemman lapsen isällä menossa kesäloma ja hän halusi ottaa lapsen pitkäksi viikonlopuksi. Kipaisin päiväkodin sisällä viemässä lapsen takin sisälle lapsen jäädessä jo innokkaasti leikkimään ulos. Ilmeisesti hoitajat luulivat minun lähteneen, kun puhuivat minun/meidän tilanteestamme ulkona, siitä että vain toinen lapsi tuli hoitoon (koska eri isät ja isällä kesäloma, oma huomautus) ja että tämä on sitä nykypäivää (ennen oli asiat paremmin-tyylillä, oma huomautus). Kuulin tämän kun tulin takkia viemästä ja hoitajat seisoivat ulkona selin minuun.
Kaksi lasta- eri isät- uusi mies-taakkaa olen kantanut ihan siitä lähtien, kun esikoisen isän kanssa erosimme lapsen ollessa 4kk. Tuontyyliset kommentit alan ammattilaisilta lipsahduksena, salassa kuultuna, todella satuttavat. Nielin kiukkua ja surua työmatkan ja työpaikalla soitin asiasta ja asiallisesti kerroin mitä kuulin ja että se loukkasi minua, koska kukaan ei voi tietää mitä minulla on koettuna.
Mietin, että ylireagoinko? Vieläkin surettaa. Heikko itsetunto ja tuo asia on minun akilleen kantapää... :(
[/quote]
Mielestänityöntekijät olivat asiattomia, kun sinun kuullen puhuivat asiasta.
Mietitäänpä tilanne, vaatekaupassa. Myyjä arvostelee asiakasta, tietämättä, että hän kuulee. Asiatonta toimintaa.
[/quote]
Vaatekaupassa tuo olisi sama kuin se, että olisit sovittamassa ja myyjät puhuisivat ulkopuolella, että "nyt asiakas sovittaa sinistä ja punaista puseroa, mutta sanoi, että ei missään nimessä huoli kuviollista. Se on tätä nykymuotia." Todella loukkaavaa, eikö totta!
Onhan tuo ällöä tehdä nopeaa tahtia eri miehille lapsilla. Minusta. Ja tuollainen tilanne kyllä helposti herättääkin keskustelua. Minusta sekin on täysin ymmärrettävää.
Mutta jos sinä itse olet ihan ok tilanteesi kanssa, niin muiden mielipiteistä ei kannata tippaakaan välittää.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 11:16"]
Vaatekaupassa tuo olisi sama kuin se, että olisit sovittamassa ja myyjät puhuisivat ulkopuolella, että "nyt asiakas sovittaa sinistä ja punaista puseroa, mutta sanoi, että ei missään nimessä huoli kuviollista. Se on tätä nykymuotia." Todella loukkaavaa, eikö totta!
[/quote]
Hyvä esimerkki.
Miksi pitää kaikesta vetää herne nenään? Ensinnäkin ap ei ole kertonut mitään sellaista mistä voisi päätellä, että päiväkotityöntekijät juoruilijat ilkeämielisesti ja kertoilivat valheita. Mikään ei viittaa siihen.
Ja mitä helvettiä tarkoittaa "puhuivat selän takana"? Jos röntgenlääkäri katsoo röntgenkuviani ja keskustelee niistä hoitajan kanssa, niin onko se "selän takana puhumista"? Onko ihmisistä tullut ihan paranoideja kun kaikessa normaalissa toiminnassa nähdään jokin pahantahtoinen sävy vaikka ei pystytä selittämään mikä se sävy on ja mistä se tulee.
Ap, minusta sinä olet vain ihan pimee.
koska elämisen mallihan tulee kuitenkin sieltä nuorempien kasvattajilta, heillä pitäisi olla korkea moraali ja käytös, mutta eihän heillä ole. juoruilu ja kiusaaminen on ala-arvoista. Me kaikki olemme nähneet lastentarhanopettajia ja hoitajia ja tiedämme tilanteen.