En kestä yksinoloa!
Siis olin sinkku tai parisuhteessa. En kestä olla kotona yksin joten yleensä täytän ajan jollain tekemisellä eli esim. ylitöillä. Nyt työttömänä ja rahattomana en voi edes juoda kestääkseni! Mies jossain ulkona kavereiden kanssa...itselläni on ystäviä muttei se mitään auta. Eivät he voi 24/7 olla läsnä.
Hyvä sanoa, että pitää oppia nauttimaan yksin olemisesta, mutta mitä sitten kun sitä ei kestä yhtään?
Kommentit (36)
Ilmeisesti vihaat itseäsi, kun et kestä olla yksin itsesi kanssa.
Lapsena ja teininä olin käytännössä kotona yksin viikonloput kun vanhemmat joivat. Oli koko ajan ihmisiä ympärillä kun tilaa ei ollut omaan huoneeseen, mutta tavallaan yksin kun vanhemmat pakenivat juomiseen. Nyt he ovat sittemmin täysin hylänneet tietyistä syistä ja en jaksa yhtään...itkettää ja v*tuttaa...en tiedä kenelle puhua. Ex käytännössä myös lähinnä hylkäsi pe-su kun oli "radalla". Taitaa tämä olla osani...ap
Tällä hetkellä mielessä lähinnä päästä pois. Ap
Ihminen tarvitsee ajoittaista yksin oloa.
Minulle on unelma saada viettää valtaosa ajastani yksin. Valitettavasti pakko käydä töissä ja kotona mies pyörii jaloissa.
On se kumma kun jotkut saavat täältä vertaistukea ja toiset eivät yhtään mitään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihminen tarvitsee ajoittaista yksin oloa.
Minulle on unelma saada viettää valtaosa ajastani yksin. Valitettavasti pakko käydä töissä ja kotona mies pyörii jaloissa.
En tarvitse kuin jonkun urheiluharjoituksen verran. Kiitos täysin turhasta mielipiteestäsi. Ap
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun jotkut saavat täältä vertaistukea ja toiset eivät yhtään mitään. Ap
En minä tiedä mitä vertaistukea voisi antaa, kun itse viihdyn oikein mainiosti yksin. Onhan tuo nyt aika kamalaa, olla noin ahdistunut yksin olemisesta. Sääliksi käy, mutta eipä se taida sinua lohduttaa.
Kyllä aikuisen pitää osata vähän aikaa yksinkin olla. Sulla on trauma jos et osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen tarvitsee ajoittaista yksin oloa.
Minulle on unelma saada viettää valtaosa ajastani yksin. Valitettavasti pakko käydä töissä ja kotona mies pyörii jaloissa.
En tarvitse kuin jonkun urheiluharjoituksen verran. Kiitos täysin turhasta mielipiteestäsi. Ap
Kiitos samoin - minulle sinun mielipiteesi on myös täydellisen yhdentekevä. Samoin olemassaolosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun jotkut saavat täältä vertaistukea ja toiset eivät yhtään mitään. Ap
En minä tiedä mitä vertaistukea voisi antaa, kun itse viihdyn oikein mainiosti yksin. Onhan tuo nyt aika kamalaa, olla noin ahdistunut yksin olemisesta. Sääliksi käy, mutta eipä se taida sinua lohduttaa.
En tarvitse typerää sääliäsi. Jätä se miehesi jos se on sulle superihmiselle sellainen taakka. Ap
Tottakai tarvitset, joka ikisen säälin murun, mitä ikinä sinulle suodaan. Sympatiaa et saa, joten ota kiitollisena vastaan mitä annetaan, mokoma kiukkupussi.
Tässähän sitä on saatu hyvä poikkileikkaus tuosta ap:sta, siitä, millainen hän on. Vieläkö ketään kiinnostaa vastata hänelle?
Kuka täällä kirjoittelee nimissäni? Hain iltapalaa ja ketju on täynnä jonkun trollin nimissäni kirjoittamia älyttömiä viestejä.
- oikea ap
Auttaako, jos suunnittelet itsellesi tekemistä niihin hetkiin, jolloin olet yksin? Esim lempisarjaa, lenkkiä. Auttaako, jos soitat kaverille? Jos et ollenkaan kestä yksin olemista, niin silloin ehkä asiasta kannattaa käydä juttelemassa jollekulle niin voi vähän selvittää, että onko taustalla jotain pelkoja esimerkiksi. Jos on kyse jostain tällaisesta, se voi aiheuttaa jotain haittaa ihmissuhteisiisi ja tietty sulle itsellesi myös, kun eihän aina voi olla jonkun seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Auttaako, jos suunnittelet itsellesi tekemistä niihin hetkiin, jolloin olet yksin? Esim lempisarjaa, lenkkiä. Auttaako, jos soitat kaverille? Jos et ollenkaan kestä yksin olemista, niin silloin ehkä asiasta kannattaa käydä juttelemassa jollekulle niin voi vähän selvittää, että onko taustalla jotain pelkoja esimerkiksi. Jos on kyse jostain tällaisesta, se voi aiheuttaa jotain haittaa ihmissuhteisiisi ja tietty sulle itsellesi myös, kun eihän aina voi olla jonkun seurassa.
Ehkä hetkellisesti auttaa. Yleensä paikkaan oloa alkoholilla, mutta se on huono ratkaisu. Työttömänä on aivan kamalaa kun on entistä enemmän aikaa. Muutenkin olo on sisältä hyvin tyhjä. En elä enää ollenkaan. Lyhyet innostumisen hetket jäävät hyvin lyhyiksi ja sen jälkeen on taas sama mustuus.
Kiitos asiallisesta vastauksestasi muuten.
Ap
Se kannattaa vaan kärsiä läpi se ahdistus niin tottuu. Mulla oli eron jälkeen myös ihan sietämätön ahdistus yksin olosta, ja yritin paeta sitä hääräämiseen ja menemisiin. Mutta ongelma ratkesi vasta, kun suostuin vaan kärsimään sitä ahdistusta, katsomaan sitä silmästä silmään juoksematta pakoon. Muutamassa kuukaudessa tottui niin ettei enää ahdistanut, ja nykyisin suorastaan rakastan yksinoloa.
Vierailija kirjoitti:
Se kannattaa vaan kärsiä läpi se ahdistus niin tottuu. Mulla oli eron jälkeen myös ihan sietämätön ahdistus yksin olosta, ja yritin paeta sitä hääräämiseen ja menemisiin. Mutta ongelma ratkesi vasta, kun suostuin vaan kärsimään sitä ahdistusta, katsomaan sitä silmästä silmään juoksematta pakoon. Muutamassa kuukaudessa tottui niin ettei enää ahdistanut, ja nykyisin suorastaan rakastan yksinoloa.
Ok, hyvä tietää. Kun mietin elämääni niin joitain jaksoja olen ollutkin yksin, mutta viime vuosina on tapahtunut jotain. En osaa sanoa mitä, mutta minun on kai opeteltava kaikki taas uudelleen. Viimeksi kun yritin niin itkuksi se meni selväpäisenä viikonloppuna. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Ap
Olet kehittymätön yksilö.