Miksi annat häälahjaksi mielummin materiaa kuin rahaa?

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:51"]

Jos ei mitään tarvitse, eikö niille vieraille voi sanoa että ei lahjoja eikä rahaa, kiitos? Meillä tämä onnistui ainakin ihan hyvin. Mutta ei, suurin osa on kuitenkin ahneita ja haluaa sitä rahaa.

[/quote]

Ja niin monissa juhlissa kuin sitä itsekin on käynyt, joissa on toivottu ettei tuotaisi mitään, niin sitten on kiireellä laitettu lahjapöytää kasaan ja sinne jotain kippoa, kun vieraat ovat kuitenkin tuoneet aina jotain, vähintään sitten rahaa siinä kirjekuoressa.

Eli ei se auta, että sanoo ettei mitään haluta. Meidät on kasvatettu siihen, että juhliin/kylään ei mennä tyhjin käsin.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:54"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:51"]

Jos ei mitään tarvitse, eikö niille vieraille voi sanoa että ei lahjoja eikä rahaa, kiitos? Meillä tämä onnistui ainakin ihan hyvin. Mutta ei, suurin osa on kuitenkin ahneita ja haluaa sitä rahaa.

[/quote]

Ja niin monissa juhlissa kuin sitä itsekin on käynyt, joissa on toivottu ettei tuotaisi mitään, niin sitten on kiireellä laitettu lahjapöytää kasaan ja sinne jotain kippoa, kun vieraat ovat kuitenkin tuoneet aina jotain, vähintään sitten rahaa siinä kirjekuoressa.

Eli ei se auta, että sanoo ettei mitään haluta. Meidät on kasvatettu siihen, että juhliin/kylään ei mennä tyhjin käsin.

[/quote]

Jos suoraan sanotaan ettei lahjoja eikä rahaa, niin aika monet kyllä kunnioittavat sitä päätöstä. Ja jos joku on suorasta ilmoituksesta huolimatta niin moukka että tuo jonkun maljakon, se on sitten hänen asiansa. Me ainakin yritettiin jokaiselle tehdä selväksi että niitä ei tarvita.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:54"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:51"]

Jos ei mitään tarvitse, eikö niille vieraille voi sanoa että ei lahjoja eikä rahaa, kiitos? Meillä tämä onnistui ainakin ihan hyvin. Mutta ei, suurin osa on kuitenkin ahneita ja haluaa sitä rahaa.

[/quote]

Ja niin monissa juhlissa kuin sitä itsekin on käynyt, joissa on toivottu ettei tuotaisi mitään, niin sitten on kiireellä laitettu lahjapöytää kasaan ja sinne jotain kippoa, kun vieraat ovat kuitenkin tuoneet aina jotain, vähintään sitten rahaa siinä kirjekuoressa.

Eli ei se auta, että sanoo ettei mitään haluta. Meidät on kasvatettu siihen, että juhliin/kylään ei mennä tyhjin käsin.

[/quote]

Totesin saman viikko sitten ystäväni häissä. Kutsuun oli ihan selvästi kirjoitettu, että hääpari ei toivo lahjoja, vaan tärkeää on saada juhlia suurta päivää ystävien kanssa. Ja pöytä notkui lahjoja...

Tämä menee ehkä ohi aiheen mutta pakko kertoa parhaista "raha" häistä missä olen ollut.

Kaveri pariskunta kun meni naimisiin niin heillä oli kutsussa että: "Tavaraa on jo maasta taivaisiin kun yhdessä jo olemme taivaltaneet. Nyt kun kutsuu pesä yhteinen olisi kiva matka viimeinen" paikka, aikaa ynm. tietoja. "Toivomme siis että kukkaron tuot ja meille asian hauskan suot" oli lopussa.

Pari oli siis jo monta vuotta seurustelleet mutta eivät haluneet muttaa yhteen ennen avioliittoa. Ja kuten arvata sattaa niin tavaroita oli kahden talouden edestä.

Tätä kutsua ehdittiin pohtia kavereiden kanssa pitkään ennen häitä että mitä tämä oikein tarkoittaa.

Sitten hääpäivänä kun olimme saapuneet juhlapaikkalle niin siellä oli suhteelisen kookas "kyltti" (taisi olla joku fläppitaulun tapaisella alustalla) jossa oli kuva paikaasta jonne häämatka oli suunnattu ja alapuolella kaksi koria. Toisessa oli tyhjiä lappuja ja tussi, toiseen sai lahjan sujauttaa.

Paras oli tässä kylttissä luki erillaisia aktiviteetejä ja niiden perässä hinta. Eli idea oli että jokainen vieras kirjoitti etupuolelle kylttiä summan, toiselle nimen ja pisti sen asian viereen johka toivoi rahan menevän. Esim. mutapaini tunti, hierontaa, illallisia, laskuvarjo hyppy etz. Sai myös jakaa summaa eri aktiviteetien kesken. Kun joku aktiviteetti oli "maksettu" niin morsiusneito pisti siihen kylttin kiitos. Oli mukavaa että ei tarvinnut kertoa kuka antoi ja kuinka paljon mutta pariskunta sai kumminkin tiedon.

Oli ihanat korttit jotka postiluukusta sujahtivat sitten kiitokseksi. Olivat nimitäin ottanneet kuvia aktiviteeteistä jota olivat saaneet tehdä ja tehneet niistä kiitos korttit.

Eli hauska idea parilta jotka eivät haluneet tavaraa. Vaikkakin oli siellä myös lahjapöytä kaiken varuilta.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:51"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:43"]

Meillä oli aikanaan kutsun mukana tilinumero ja kerroimme rahan tulevan remonttiin. Monet kiittelivät kun oli helppoa vain siirtää raha ja tietävät että se menee johonkin järkevään.

[/quote]

Mua raivostuttaisi tuollainen. Ollaan köyhiä ja remontin tarpeessa, eikä ole rahaa itse tehdä sitä. No, pidetään juhlat ja pyydetään vieraita maksamaan meidän remontti! Miksette pistä sitä juhlarahaa siihen remonttiin ja mene naimisiin ilman juhlia?

Rahan pyytäminen on moukkamaista. Monet vielä muotoilee sen pyynnön että "koska meillä on jo kaikkea". Joo, kaikkea on ja vähän liikaakin, joten antakaa rahaa että saadaan lisää. Tai päästään reissuun. No myykää sitä rojuanne jos haluatte matkoille! Monella vieraalla ei ole "kaikkea" nurkat väärällään, mutta silti niiltä pyydetään avustusta teidän humputteluihin tai remontteihin!

Jos ei mitään tarvitse, eikö niille vieraille voi sanoa että ei lahjoja eikä rahaa, kiitos? Meillä tämä onnistui ainakin ihan hyvin. Mutta ei, suurin osa on kuitenkin ahneita ja haluaa sitä rahaa.

[/quote]Totta kai sitä edessä kehuu, kun ei viitsi sanoa, että olisitte maksaneet itse remontin ja jättäneet häät väliit.

Kun persaukiset alkaa leikkiä prinsessaa, se on naurettavaa pelleilyä. On teidän sukulaiset ja kaverit mahtaneet puistella päätä selän takana. Kuinka noloa.

Ei ole törkeää antaa lahjaksi rahaa. On törkeää pyytää lahjaksi rahaa, oli rahojen käyttökohde runoiltu sitten miten nätisti tahansa. Rahapyynnnöistä huolimatta veisin todennäköisimmin joka tapauksessa rahalahjan. Se on se kerjääminen, joka ärsyttää.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 14:16"]

Ei ole törkeää antaa lahjaksi rahaa. On törkeää pyytää lahjaksi rahaa, oli rahojen käyttökohde runoiltu sitten miten nätisti tahansa. Rahapyynnnöistä huolimatta veisin todennäköisimmin joka tapauksessa rahalahjan. Se on se kerjääminen, joka ärsyttää.

[/quote]

Mitä kerjäämistä se nyt on jos ilmoittaa mieluummin ottavansa lahjansa rahana jotta voisi itse ostaa juuri sellaisia tavaroita kuin haluaa? Miksi juuri rahan pyytäminen on kerjäämistä mutta tavaran ei ?

Entäs sitten nämä, jotka ostaa itse lahjaksi krääsää mutta toivovat lahjaksi iittalaa itselle?

Minusta ei kutsussa ole tyylikästä mainita lahjatoiveita laisinkaan, on sitten kyse tavarasta tai rahasta tai vaikka hyväntekeväisyysvuohesta.

Minusta juhlat järjestetään, jotta saadaan läheiset kerättyä yhteen juhlimaan kutsujalle tärkeää hetkeä/käännettä elämässä.

Kutsuille saa siten tulla aivan ilman lahjaakin, eikä ole tyylikästä "kerjätä" yhtikäs mitään lahjaa (=kutsussa mainita, mitä haluataan lahjaksi).

ASIA ERIKSEEN on sitten se, että vieras kysyy lahjatoivetta ja se tilinumero kerrotaan kysyttäessä. Se on aivan ok. Mieluummin annan rahaa kuin tavaraa, se on paitsi helpompaa, myös osuvampaa eli lahjan saaja voi sitten ostaa rahalla jotain, jolla varmuudella on käyttöä ja joka varmemmin osuu lahjansaajan makuun kuin joku vähän vieraamman vieraan ostama tavara.

Joskus tuntuu hääparilta unohtuvan, että muillakin on oma elämä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka he ovat viimeisen vuoden verran keskittyneet hääjärjestelyihinsä ja suunnitelmiinsa, muut ovat sillä aikaa eläneet omaa elämäänsä. Joskus kutsuttu häävieras voi olla köyhä opiskelija tai pienellä eläkkeellä kituuttava täti tai ruuhkavuosiaan elävä duunaripariskunta ja heidän 5 lastaan. Ei siinä sitten välttämättä oikeasti ole antaa mitään 50 euroa lahjaksi. Tai joo voi, jos sitten syöttää lapsilleen seuraavan viikon kaurapuuroa. Silloin on ihan kiva, jos voi antaa jotain pientä ja romanttista, joka maksoi esim. 20€. 20€ on niin pieni summa, että en itse kehtaisi antaa niin pientä rahana. Se olisi liian noloa.

Viimeksi annoimme hääparille aineettoman lahjan, kun itsellä oli tiukkaa: 3 lapsivapaata viikonloppua lahjakorttina, voimassaolo 1 vuosi. Ja voin kertoa, että koska olin ollut kaasona noissa häissä, olin tähän heidän naimisiinmenoonsa panostanut omasta lompakostani (polttarit, koristeita, yms.) ainakin 300€. Se vaan ei näkynyt lahjapöydässä. Pitäisiköhän ensi kerralla laittaa lahjapöytään kuoressa lappu:
"Polttareiden ruokailut 100€
morsiammen juomat 60€
hotelli 100€
taksit...
sisäänpääsyt...
ohrat riisipuseihin...
askarteluliimaa..
juhlamekot morsiustytöille..
unohtamatta tuntitaksaa ilmaisesti annetusta työpanoksestani", jne..
Olis "komean näkönen" loppusumma lapussa. Näkis muutkin häävieraat ja morsian ite, kuinka paljon olen laittanut rahaa, kun se raha tuntuu olevan toisille niin tärkeetä... :P

Kyllä on taas vaikeeta. Rahan/lahjan PYYTÄMINEN on väärin. Ihan sama onko nykypäivää, se ei tee pyytämisestä moraalisesti hyväksyttävämpää. Piste. Lahjan ANTAMINEN on kohteliasta, kiitoksen osoitus juhlasta, onnentoivotus ja lahja on LAHJA, sitä ei pyydetä se on antajansa päätös, AINA. Se että joku asia on yleistä ja iso osa tekee niin, ei muuta näitä faktoja. Joten ei kannata kiistellä asioista, jotkut vaan haluaa olla noloja ja listata mitä tahtovat. Minä en edes kehtaisi luetella asioita mitä haluan ja sitten ilmoittaa niitä sukulaisille saatika kavereille.

Nythän tämä on paras kerjäyssesonki tämä heinäkuu. Vähätuloiset leikkii prinsessaa ja alahuuli mutrulla kinutaan puoli-ilmaisia meikkejä sukulaiselta, tutulta kampaajalta ilmaiseksi kampaus ja pitopalvelusta tingitään, kaikesta tingitään mistään ei haluta maksaa mutta kaiken täytyy olla täydellistä. Häälahjaksi toivotaan kamaa mihin ei itselläkään olisi varaa, ja odotetaan että Pentikiä ja Iittalaa kannetaan korikaupalla ja shekkivihkot viuhuu. Hackmanin kovanaama pitää vittu olla listalla ja sitten kuitenkin vedetään illat pitsaa himassa. Ja marmatetaan puol vuotta ennen häitä kun kaikki maksaa ja häämatkalle pitää päästä, mutta ei ole rahaa niin maksatetaan vierailla. Suomalaiset morsiamet on kyllä junttiprinsessoja, survoudutaan korsettipukuun ja mies vuokraa frakinsmokinpikkutakin "ku ei sil oo koskaan mitää käyttöö enää" ja morsian ostaa osamaksulla tai vanhempiensa avustuksella tonnilla tylliä, ja imeyttää hikiseen päänahkaansa tiaran. Anoppi leipoo perkele hannatädin pipparkakkuja rystyset verillä ja appiukko hakkaa tienposkessa hääkylttejä jotka orjakaaso kavereineen maalaa akryyliväreillä vitunvalkoiseksi. Häämenusta vastaa paikallinen pitopalvelu Pillupulla Oy joiden tukevat keittiötädit täyttää perunakippoa minkä kerkiävät, kun sulhanen tykkää siitä perunasta ihan vitusti. Kirkon kanttorikin on ihan perseestä kun ei voi veivata sitä Satulinnaa häämarssiksi, ei viitsi opetella vaikka se on sen työ. Pappikin haluaa väkisin puhua Jumalasta vaikkei edes uskota Jumalaan. Kirkkohäät on kuitenkin oltava kun appivanhemmat vaatii. On kaikki jenkkiläisten fantasiat ja kuvitellaan että ollaan helvetin hienoja. Ja kaiken tämän pelleilyn kruunaa .. tadaaa... loputon häälahjalista ja rahankerjuu jonka avulla halutaan maksaa koko paska. Oikeesti, hankkisivat elämänsä onnen jostain muusta ja ymmärtäsivät mennä vaan sinne maistraattiin ja maksaisivat itse hommansa. Ketään ei kiinnosta nämä pukuleikit enää, avioliitto on ihan eri asia kun häät.

En aio mennä enää häihin, kiitti mulle riitti, pitäs muutenkin alkaa lähetellä niille tyypeille osoitteita joille olen rahaani lahjaksi antanut, että lähettävät takaisin sen 50e kun kuitenkin menivät eroamaan. Vittu minä ala makselemaan teidän Sinemoretzin matkojanne saatana kerta että osaa edes olla yhdessä. Ei kahtakaan vuotta kestetä yhessä, ja häitä suunnitellaan saatana pitkälle toista vuotta. Joku raja tuohon kuppaukseen!!!

Minä annoin miehen sukulaisille kerran lahjaksi halvan kopiotaulun kirpputorilta. Nolotti, mutta kk-tulot oli tuolloin 80e (käteen jäävä). Nolotti vähän, mutta kun hääpari erosi vuoden päästä ei harmittanut enää yhtään. Enempi ois ottanut päähän säästää monta kuukautta ja antaa 50e. Pahimpi on nää toista/kolmatta kertaa avioutuvat. Sukulaisille aika pitkä kalkki kyllä ostaa samall tyypille lahjoja moneen kertaan. :D Nyt oli vuos sitte kaiken huippu, kaveri meni kolmannen kerran ja sukunsa ei enää tullut häihin eivätkä laittaneet lahjaa, uus morsian veti herneet mutta joku järki tohon hommaan. Mitäs otat kaikkien aviomiehen, et saa nii paljoa lahjoja. Ai niin ja ovat tietenkin jo eronneet, miehen sukulaiset huokaisevat helpotuksesta.