Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ihan kamalaa. Olen saanut elämäni opiskelupaikan, jota ei voi lykätä, mutta

Vierailija
31.07.2008 |

mulla on 11kk ikäinen vauva.

Ylihuomenna pitää ilmoittaa vastaanotanko paikan vai ei. Vauva on pieni vain kerran. Tämä opiskelumahdollisuus on todella ainutkertainen.



Asumme lapsen kanssa kaksin, isä kuvioissa aina joskus tapaamassa. Tukiverkkoja muuten on.



Olen tätä miettinyt ja miettinyt enkä tiedä mitä teen.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
31.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Menet opiskelemaan ja haet lapselle pph tai päiväkotipaikan. Ilalla kun lapsi nukkuu luet tentteihein.

Vierailija
2/6 |
31.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sitä koulua varmaankaan ole joka päivä klo 8-16? Ja vaikka olisikin, niin tuskin sitä koulupaikkaa kannattaa perua, kun olet sitä kovasti halunnut! Jos et pääsekään uudestaan, niin harmititelet asiaa koko loppuelämäsi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
31.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietin vaan, että kadunko koko ikäni etten ollut lapsen kanssa. Jos ei viihdykään? Jos häntä kiusataan? Pelkääkö hoidossa? Tosi epävarma olo.

Ei sitä koulua varmaankaan ole joka päivä klo 8-16? Ja vaikka olisikin, niin tuskin sitä koulupaikkaa kannattaa perua, kun olet sitä kovasti halunnut! Jos et pääsekään uudestaan, niin harmititelet asiaa koko loppuelämäsi!

Vierailija
4/6 |
31.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

KOULUUN mars mars! Jos paikkaa ei voi lykätä, niin koulussa sisällä ollessa voi sopia aikatauluista tms. suhteellisen helposti! Vauva on vauva vain kerran mutta tää on sulle iso tilaisuus! Ota se, tai kadut myöhemmin!



Tuu tänne ilmoittaa huomenna päätöksesi, kun mä mietin tätä asiaa kuitenkin koko yön:D Niin haluan tietää, mihin päädyit

Vierailija
5/6 |
31.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin aloitin opiskelun kun lapsi oli 7 kk! Enkä ole katunut. Jos sinulla on hyvä turvaverkko ja motivaatiota opiskeluun, niin mene äläkä meinaa. Muuten kadut sitä loppuikäsi.

Vierailija
6/6 |
31.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puhun kokemuksesta. Jouduin menemään töihin esikoisen ollessa 5kk (emme asu suomessa, asuinmaassa ei ole äitiysturvaa ja työpaikka olisi mennyt alta jos olisin ollut pitempään kotona). Tokan lapsen kanssa olin kotona "kokonaiset" 10 kk ja sitten taas töihin. Muutaman vuoden kuluttua siitä päätin lähteä vielä opiskelemaan. Odotin kolmatta viimeisilläni kun tein graduni loppuun, eka ja toka olivat 3,5v ja 1,5v. Mies on koko ajan ollut viikot matkatöissä. Pärjättiin, ja nyt lapset ovat aivan iloísia, normaaleja, tavallisia koululaisia ja eskarilaisia :)



Lapselle tarhapaikka, tukiverkot käyttöön, kyllä se sujuu. SItäpaitsi opiskelu on helpompaa kuin työssä käynti siksi, että voit olla välillä pois luennolta jos vaikka lapsi on sairas.



Siihen pystyy, mitä tarpeeksi haluaa :) Onnea matkaan!!!!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kaksi seitsemän