Mitä tieteitä ja taitoja pitäisi opettaa jo peruskoulussa eikä vasta lukiossa tai yliopistossa?

Esiintymistä

Tieteellisen menetelmän perusteet, eli miten havainnoista muodostetaan uutta teoriaa.

Vierailija kirjoitti:

Samoin pitkien esseiden kirjoittamista, kuten joku täällä jo mainitsikin. Osa lukiolaisista kirjoittaa lähes tulkoon ala-asteen tasolla.

Ihan hyvin sen ehti lukiossa oppia. Sen verran paljon piti esseitä raapustella. Lukio on korkeakouluopintoihin valmisteleva koulutus. Lukioon mennessä ei siis tarvitse vielä osata kirjoittaa esseitä.

Sitä, mitä erinäisissä ammateissa oikeasti tehdään. Tai ylipäätään jotain tarkempia ideoita mihin koulutuksiin tai ammatteihin sitä hakisi, millaista niissä on.

Vaikeinta yläkoulun lopetuksessa oli se, kun ei oikeasti tiennyt yhtään mitä sitä tekisi tulevaisuudellaan. Ja sitten kun meni johonkin ja tajusi, että tämä on aivan erilaista kuin mitä voisi luulla, se oli lannistavaa.

Minä haluaisin, että esseiden ja muiden kirjoitelmien kohdalla vaadittaisiin useammin, että oppilaat kirjoittavat omin sanoin. Jotkut opettajat onneksi vaatiikin, mutta osa ei välitä, vaikka teksti olisi kopioitu suoraan wikipediasta. Nykyisin olisi kuitenkin helppoa tarkistaa googlaamalla, onko oppilas plagioinut tekstin netistä. Pahimmillaan opettajat sanovat, että plagioidusta työstä tulee hylätty, mutta sitten kuitenkin antavat hyviä arvosanoja töistä, jotka on tehty copypastaamalla tekstinpätkiä nettilähteistä, eli eivät viitsi tarkistaa, onko plagioitu. Plagioimisen salliminen on vain karhunpalvelus oppilaalle, koska esim. yo-kirjoituksissa pitää osata kirjoittaa omin sanoin ja myöhemmissä opinnoissa opinnäytetyöt käytetään yleensä plagiaatintunnistusohjelmien kautta. Omin sanoin kirjoittaminen myös ennen kaikkea tehostaisi oppimista.

Ei niitä esseitä opi kirjoittamaan koulussa. Se, että kirjoittaa paljon ei itsessään opeta yhtään mitään. Omien kokemusten puitteissa esseiden kirjoittamisen tekninen oppiminen oli jokaisen omalla vastuulla. Teoriaa ja käytöntöähän ei opetettu lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Sitä, mitä erinäisissä ammateissa oikeasti tehdään. Tai ylipäätään jotain tarkempia ideoita mihin koulutuksiin tai ammatteihin sitä hakisi, millaista niissä on.

Vaikeinta yläkoulun lopetuksessa oli se, kun ei oikeasti tiennyt yhtään mitä sitä tekisi tulevaisuudellaan. Ja sitten kun meni johonkin ja tajusi, että tämä on aivan erilaista kuin mitä voisi luulla, se oli lannistavaa.

Samoja ajatuksia. Peruskoulusta päästyä ei ollut hajuakaan siitä miten yhteiskunta käytännössä toimii ja millaisia mahdollisuuksia voisi olla työelämässä. Kaikilla kun ei ole opastavia aikuisia elämässään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä, mitä erinäisissä ammateissa oikeasti tehdään. Tai ylipäätään jotain tarkempia ideoita mihin koulutuksiin tai ammatteihin sitä hakisi, millaista niissä on.

Vaikeinta yläkoulun lopetuksessa oli se, kun ei oikeasti tiennyt yhtään mitä sitä tekisi tulevaisuudellaan. Ja sitten kun meni johonkin ja tajusi, että tämä on aivan erilaista kuin mitä voisi luulla, se oli lannistavaa.

Samoja ajatuksia. Peruskoulusta päästyä ei ollut hajuakaan siitä miten yhteiskunta käytännössä toimii ja millaisia mahdollisuuksia voisi olla työelämässä. Kaikilla kun ei ole opastavia aikuisia elämässään.

Tässä peruskoulu monesti epäonnistuukin. Monet ovat oppineet yhteiskunnan toiminnasta jotakin ensimmäistä kertaa lukiossa. Mutta entäs ne nuoret, jotka eivät mene lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä, mitä erinäisissä ammateissa oikeasti tehdään. Tai ylipäätään jotain tarkempia ideoita mihin koulutuksiin tai ammatteihin sitä hakisi, millaista niissä on.

Vaikeinta yläkoulun lopetuksessa oli se, kun ei oikeasti tiennyt yhtään mitä sitä tekisi tulevaisuudellaan. Ja sitten kun meni johonkin ja tajusi, että tämä on aivan erilaista kuin mitä voisi luulla, se oli lannistavaa.

Samoja ajatuksia. Peruskoulusta päästyä ei ollut hajuakaan siitä miten yhteiskunta käytännössä toimii ja millaisia mahdollisuuksia voisi olla työelämässä. Kaikilla kun ei ole opastavia aikuisia elämässään.

Tässä peruskoulu monesti epäonnistuukin. Monet ovat oppineet yhteiskunnan toiminnasta jotakin ensimmäistä kertaa lukiossa. Mutta entäs ne nuoret, jotka eivät mene lukioon?

En tiedä oliko itsessä vika, mutta ei se lukiokaan tehnyt juurikaan viisaammaksi monessakaan asiassa. En tiedä miten sitten nykyään.

Pikavippien ja kulutusluottojen todelliset kustannukset. Tätä laskentaa matematiikan tunneille, prosenttilaskujen sovellustehtäviin.

Lainatyyppien erot ja vaikutus maksetun lainan kokonaismäärään - Annuiteetti, tasalyhennys vai kiinteä tasaerä?

Verotuksen perusteita. Uskomatonta, että on jopa akateemisia, jotka luulevat verovähennysten tarkoittavan sitä, että mikään ei maksa mitään, vaan verottaja maksaa. "Ei se tuote maksa yrittäjälle, siitähän saa vähennyksen" ei ole mitenkään harvinainen luulo. Myös yritystoiminnan perusteita pakollisena, vapaaehtoisena kai isoimmissa kouluissa on.

Suurinta osaa mainituista asioista opetetaan peruskoulussa. Esimerkiksi äikässä on kielitiedettä ja suomen kielen historiaa ja esseitä.

Teidän pitäisi muistaa, että se, mitä opetetaan, ei ole sama kuin se, mitä opitaan. Yläkoulun oppilaat ovat haastavassa elämänvaiheessa, ja monille sisällöt ovat muutenkin kovin haastavia.

Tekin ehkäpä muistatte, miten piti pukeutua tai miten söpö Mikko oli tai miten Sirpa kiusasi teitä jne. Sen sijaan se, mitä se ope yritti teille selittää, on huuhtoutunut pois päästä, jos on ikinä sinne edes päässyt.

T. Peruskoulun äikänope

Psykologiaa. Mutta ei siis mitään "Tässä suurimmat teoreetikot ja psykologian koko historia. Opetelkaa ulkoa kokeeseen" Vaan jotain vähän käytännöllisempää. Jotain tunnetaitoihin liittyvää ehkä?

Kotitalous pakollisena kaikille. Ruuanlaittoa, siivoamisen perusteet, miten avataan lavuaarin alta vesilukko ja poistetaan tukokset, lattiakaivon putsaus, mitä viemäriin voi laittaa ja mitä ei. 

Kriittistä ajattelua. Ilman kykyä kriittiseen ajatteluun voi hairahtua pitämään kielen historiaa ja kielitiedettä tärkeänä.

Vierailija kirjoitti:

Verotuksen perusteita. Uskomatonta, että on jopa akateemisia, jotka luulevat verovähennysten tarkoittavan sitä, että mikään ei maksa mitään, vaan verottaja maksaa. "Ei se tuote maksa yrittäjälle, siitähän saa vähennyksen" ei ole mitenkään harvinainen luulo. Myös yritystoiminnan perusteita pakollisena, vapaaehtoisena kai isoimmissa kouluissa on.

Okei. Mutta kun 14-vuotias kuulee sanan verotus, hän on saman tien mielessään muualla. Hän kokee moiset äärimmäisen kaukaisiksi asioiksi, jotka eivät koske häntä.

Pitää vaan hyväksyä, että monet asiat oppii vasta aikuisena ja usein kantapään kautta, kun huomaa, että se oikeasti ovat tarpeellisia. Ei voida olettaa, että kaikki mahdollinen tärkeä opitaan peruskoulussa alle 16-vuotiaana.

Koululaiset ovat koulussa aika pitkälti säilössä odottamassa kypsymistä.

Ongelmaksi kai muodostuu se, että opittavaa on nytkin jo monelle liikaa, eikä päähän jää paljoa.

Kaiken kaikkiaan peruskoulu tarvitsisi lisää rahaa: pienemmät opetusryhmät ja kattava tukiopetus takaisin, samoin "tarkkikset" (ehkä eri nimellä kuitenkin...).

Osa oppiaineista on myös selkeästi vanhentuneita. Esimerkiksi uskonto-nimistä oppiainetta ei tarvittaisi ollenkaan, vaan uskontojen historian voisi opettaa laajentamalla historiaa ja yhdistämällä nykyisen terveystiedon eettiseen opetukseen ja tunnetaitoihin vaikka nimellä elämäntaidot. Samaten yhteiskuntaoppi nykyisenä historian kylkiäisenä on aikansa elänyt ja pitäisi korvata jollain missä on mukana matemaattista taitoa vaativaa taloustietoa.

Vierailija kirjoitti:

Suurinta osaa mainituista asioista opetetaan peruskoulussa. Esimerkiksi äikässä on kielitiedettä ja suomen kielen historiaa ja esseitä.

Teidän pitäisi muistaa, että se, mitä opetetaan, ei ole sama kuin se, mitä opitaan. Yläkoulun oppilaat ovat haastavassa elämänvaiheessa, ja monille sisällöt ovat muutenkin kovin haastavia.

Tekin ehkäpä muistatte, miten piti pukeutua tai miten söpö Mikko oli tai miten Sirpa kiusasi teitä jne. Sen sijaan se, mitä se ope yritti teille selittää, on huuhtoutunut pois päästä, jos on ikinä sinne edes päässyt.

T. Peruskoulun äikänope

Juuri näin. Peruskoulun oppimäärä on kyllä aika kattava, mutta läheskään kaikki siitä ei ns. mene läpi kaikille.

T. Opettajana joskus toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmaksi kai muodostuu se, että opittavaa on nytkin jo monelle liikaa, eikä päähän jää paljoa.

Kaiken kaikkiaan peruskoulu tarvitsisi lisää rahaa: pienemmät opetusryhmät ja kattava tukiopetus takaisin, samoin "tarkkikset" (ehkä eri nimellä kuitenkin...).

Osa oppiaineista on myös selkeästi vanhentuneita. Esimerkiksi uskonto-nimistä oppiainetta ei tarvittaisi ollenkaan, vaan uskontojen historian voisi opettaa laajentamalla historiaa ja yhdistämällä nykyisen terveystiedon eettiseen opetukseen ja tunnetaitoihin vaikka nimellä elämäntaidot. Samaten yhteiskuntaoppi nykyisenä historian kylkiäisenä on aikansa elänyt ja pitäisi korvata jollain missä on mukana matemaattista taitoa vaativaa taloustietoa.

Vahvasti eri mieltä tuosta viimeisestä, Yh on tärkeimpiä oppiaineita koulussa.

Muuten ihan asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Pidempiä esseitä. Monella yläkoululaisella on todella huono kirjoitustaito nykyisin.

Monella yliopisto-opiskelijalla on todella huono kirjoitustaito nykyisin - ei paljon yliopisto-opena naurata kun koulun/lukion voi läpäistä copy/pastella ilman tajua pilkkusäännöistä yhdys sanoista puhu matta kaan