ero ratkaisuna?
Tämä on nyt osittain omien ajatusten selventämistä ja vuodatusta, mutta myös kaipaan näkemyksiä tai samankaltaisia kokemuksia.
Olemme lapseton, noin nelikymppinen pari. Asumme miehen omistamassa asunnossa, oman asuntoni olen antanut vuokralle. Mies on ihan perusduunari ja tienaa vähemmän kuin minä. Minä kannattelen taloutta ja toisaalta se näkyy myös työmäärässä. Toisaalta, työn lisäksi minulla on pari puoliammattilaiseksi lipsahtanutta harrastusta ja menen tukka putkella monessa menossa.
Nyt tilanne on se, että olen tavattoman onneton. Kun avaan kodin oven, vastassa on kaaos. Robotti-imuri on tyhjentämättä, keittiössä astiat hujanhajan, kaikki tekemättä. Ja asiat ovat jo kumuloituneet pitkään: jääkaapissa on pilaantunutta ruokaa, pölyt on pyyhkimättä, kylppäri ja vessa hirveitä lääviä ja näin edelleen. Tämä on nyt ollut seurausta siitä, että koti on ollut minulle tukikohta, missä olen käynyt välillä pyörähtämässä. Ja kun ahdistun täällä, niin helposti buukkaan menoja lisää, ettei täällä tarvitse olla. Mutta tässä ei vielä kaikki: mies ei oikein osaa itse edes itseään ruokkia, vaan viikonloppuna on edessä aina sitten vielä ruokasirkus.
Olen saanut yleisesti mutinaa ja palautetta, että mitäköhän minun puoliso tuumaa, kun en ole koskaan kotona. Niin, olen kai tehnyt tässä väärin. Kaikki oli alkuun ihan kivaa, kun olin enemmän paikalla ja jaksoin oikeasti kaiken muun tekemisen ohella siivota tätä asuntoa. Mutta nyt kun tekemistä riittää, niin ahdistun lähinnä kun pitää tulla kotiin käymään. Olin aikaisemmin koittanut järkevöittää asunnon ylläpitoa niin, ettei sen siivoaminen olisi aina tolkuttoman iso työ. Eli esimerkiksi useammin käytettävät tavarat ovat helpommin saatavilla, kuin harvemmin saatavat. Mutta kun sekin vaatii sen, että sitä pitää yllä. Olen kysynyt silti itseltäni, että onko se oikeasti minulle iso vaiva noukkia ja viedä toisen puolesta, mutta nyt jotenkin on vain jaksamisen raja tullut vastaan. Ja siihen kun kaikki jää, niin sitten todellakin sen jälkeen kaikki muukin jää. Nyt kämppä on ihan pommin jäljiltä. En jaksa, en kertakaikkisesti enää vain jaksa.
Puolison näkemys tuntuu olevan, että olen järkännyt itselleni liikaa tekemistä, kun en enää jaksa. Se on ehkä pakokeino, mutta ensin olin onneton ja sitten aloin paeta. Mutta mikä estää sitten lähtemästä? No kun emme oikeastaan riitele. Huumori kukkii edelleen, jutustellaan kyllä -- mutta emme riitele. Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Mun kai pitäisi irtisanoa vuokralaiseni asunnosta ja todeta, että tämä oli tässä. Mutta vuokralaisella on vielä 6kk oikeus asua asunnossa ja haluaisin täältä välittömästi pois. Toinen vaihtoehto olisi kärvistellä lopun ikää tässä ja tyytyä siihen, että näin nyt vaan sitten kävi. Liiton laittaminen pakettiin tuntuu vain jotenkin oudolta vaihtoehdolta, kun riitoja ei ole. Olen vain silti pohjattoman onneton.
Kokemuksia, neuvoja, ajatuksia?
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies tuumii siitä, että puntaroit eron mahdollisuutta?
Emme ole siitä vielä keskustelleet. Se kyllä ehkä saattaa tulla hänelle vähän puskista, mutta toisaalta järjellisen ihmisen pitäisi ymmärtää, että nyt korjataan sitä satoa mitä on jo pitkään kylvetty.
Inhottavaa tässä on se, että mulla olisi syksyllä yksi isompi proggis, mihin mulla pitäisi olla paukkuja jaksaa. Mutta en tiedä pystynkö. En tiedä kumpi syö enemmän, että tilanne polkee paikallaan vai että lähdenkö nyt. Periaatteessa voisin jo nyt vuokrata asunnon ja muuttaa sinne. Miestä pitänee kuitenkin hetki tukea, että saa oman taloutensa järkättyä niin ettei mene heti ensimmäisenä tässä vararikkoon kun olen kumminkin maksellut paljon juoksevia kuluja.
En tosin tiedä miten vuokraluukku väliaikaisena ratkaisuna eroaisi tästä: asun nytkin kuin varastossa. Oma elintilani on kaventunut siihen, että nukun, vaihdan vaatteet, lähden. Jääkaappi uudessa luukussa toki olisi sellainen, että ei tarttisi sillä pienellä hyllytilalla keplotella kun kaappi on täynnä kaikkea ei-enää-niin-syömäkelpoista. (Ja miksen itse tee asialle mitään? No, muutaman kerran vuodessa tehtynä yksin se on alkanut hiukkasen niinku nyppimään. Ja eikä aikaakaan, kun kaappi on taas ihan pommi. Miehestä on kiva ostella sitä tätä ja tuota ja sitten närkkiä niitä juttuja kerta-pari, ja sitten unohtaa sinne kaappiin.)
Jatkaakseni: miksen en ole puhunut aiemmin, on ehkä syynä se, että itse en vain pidä nalkuttamisesta. Nalkutus on typerää. Sitten olin yrittänyt pitää ohjenuorana sitä, että kun kaksi ihmistä asuu saman katon alla niin aina tottakai siisteyskäsitykset eroavat toisistaan. Että nipompi höllää sitten.
Mutta. Miten voisi tasapainoilla sellaisen asian kanssa, että "niposiivooja" kärsii ja tyytyy siihen loputtomaan suohon ja se epäsiistimpi saa lillua omassa oleilussaan, ja saada kaiken ilmaisena palveluna. Joo, tiedän että kuulostaa melkoisen passiivis-agressiiviselta. Mutta, sitten siinä on se, että joskun jostain sanoo, niin saa kuitenkin tehdä itse perässä. Ja tuntuu, ettei toinen edes osaa. Tuo ei ollut mitään haukkumista tai vinoilua, mutta ihan esimerkiksi olen saanut opastaa vessaharjan käytössä, aivan hyvässä hengessä ja vilpittömästi. Olen oikeasti alkanut epäilemään vahvasti, että tässä ennen "itsenäisen poikamiehen" asunnossa oli käynyt äiti siivoamassa. Kun alettiin tapailla, asunto oli siisti. Nyt se on ihan kaikkea muuta kuin siisti.
Olen myös miettinyt siivouspalveluita, mutta silloinkin ymmärtääkseni pitäisi olla joku järki ja tolkku täällä asumisessa. Olisin onneni kukkuloilla, jos ongelma olisi vain imurointi ja pölyjen pyyhintä. Kun se ei todellakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Miten niin "tietenkin"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Miten niin "tietenkin"?
Jos röllätyttää, yritä vähän paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Miten niin "tietenkin"?
Jos röllätyttää, yritä vähän paremmin.
Käytä yleisesti tunnistettuja suomen kielen sanoja, kiitos. Jos yrität vihjailla, että "trollaan", niin kyseessä oli vilpitön kysymys. Ikään kuin aina suhteissa seksi tietenkin loppuisi.
Vierailija kirjoitti:
Jatkaakseni: miksen en ole puhunut aiemmin, on ehkä syynä se, että itse en vain pidä nalkuttamisesta. Nalkutus on typerää. Sitten olin yrittänyt pitää ohjenuorana sitä, että kun kaksi ihmistä asuu saman katon alla niin aina tottakai siisteyskäsitykset eroavat toisistaan. Että nipompi höllää sitten.
Mutta. Miten voisi tasapainoilla sellaisen asian kanssa, että "niposiivooja" kärsii ja tyytyy siihen loputtomaan suohon ja se epäsiistimpi saa lillua omassa oleilussaan, ja saada kaiken ilmaisena palveluna. Joo, tiedän että kuulostaa melkoisen passiivis-agressiiviselta. Mutta, sitten siinä on se, että joskun jostain sanoo, niin saa kuitenkin tehdä itse perässä. Ja tuntuu, ettei toinen edes osaa. Tuo ei ollut mitään haukkumista tai vinoilua, mutta ihan esimerkiksi olen saanut opastaa vessaharjan käytössä, aivan hyvässä hengessä ja vilpittömästi. Olen oikeasti alkanut epäilemään vahvasti, että tässä ennen "itsenäisen poikamiehen" asunnossa oli käynyt äiti siivoamassa. Kun alettiin tapailla, asunto oli siisti. Nyt se on ihan kaikkea muuta kuin siisti.
Olen myös miettinyt siivouspalveluita, mutta silloinkin ymmärtääkseni pitäisi olla joku järki ja tolkku täällä asumisessa. Olisin onneni kukkuloilla, jos ongelma olisi vain imurointi ja pölyjen pyyhintä. Kun se ei todellakaan ole.
Ensiksi sun täytyy sanoa miehellesi, että et selviä siivoamisesta yksin, vaan tarvitset siihen häneltä apua. Toiseksi et kyylää, käyttääkö se sitä vessaharjaa juuri niin kuin sinä haluat, se käyttää sitä miten käyttää. Parempi kuitenkin miehen "huonosti" siivoama vessa kuin kokonaan siivoamaton, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Miten niin "tietenkin"?
Jos röllätyttää, yritä vähän paremmin.
Käytä yleisesti tunnistettuja suomen kielen sanoja, kiitos. Jos yrität vihjailla, että "trollaan", niin kyseessä oli vilpitön kysymys. Ikään kuin aina suhteissa seksi tietenkin loppuisi.
No minä olen vilpittömästi ihmeissään siitä, että kaiken kuvatun perusteella näkisit että minun pitäisi vielä avata sakset tässä tilanteessa. Haluaminen on kuitenkin hyvin pitkälle tunneasia, eikä mikään velvoite tai mekaaninen suoritus. Ja jos sinua pilkunpökkijää kiinnostaa, että kumpi loppui ensin, niin ensin meni kämppä kaaokseen ja sitten loppui sämpylän antaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Miten niin "tietenkin"?
Jos röllätyttää, yritä vähän paremmin.
Käytä yleisesti tunnistettuja suomen kielen sanoja, kiitos. Jos yrität vihjailla, että "trollaan", niin kyseessä oli vilpitön kysymys. Ikään kuin aina suhteissa seksi tietenkin loppuisi.
No minä olen vilpittömästi ihmeissään siitä, että kaiken kuvatun perusteella näkisit että minun pitäisi vielä avata sakset tässä tilanteessa. Haluaminen on kuitenkin hyvin pitkälle tunneasia, eikä mikään velvoite tai mekaaninen suoritus. Ja jos sinua pilkunpökkijää kiinnostaa, että kumpi loppui ensin, niin ensin meni kämppä kaaokseen ja sitten loppui sämpylän antaminen.
Okei huh huh, otahan nyt rauhallisesti ap. Samassa yhteydessä mainitsit, että "Mutta mikä estää sitten lähtemästä? No kun emme oikeastaan riitele. Huumori kukkii edelleen, jutustellaan kyllä -- mutta emme riitele." Tavallaan annoit ymmärtää, että teidän keskinäiset välinne olisivat kunnossa.
Onpa sulle oikein ilo vastata. Periaatteessa mullehan on se ja sama miten elämäsi pilaat, joten tämä tässä osaltani, toivottavasti asiat järjestyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkaakseni: miksen en ole puhunut aiemmin, on ehkä syynä se, että itse en vain pidä nalkuttamisesta. Nalkutus on typerää. Sitten olin yrittänyt pitää ohjenuorana sitä, että kun kaksi ihmistä asuu saman katon alla niin aina tottakai siisteyskäsitykset eroavat toisistaan. Että nipompi höllää sitten.
Mutta. Miten voisi tasapainoilla sellaisen asian kanssa, että "niposiivooja" kärsii ja tyytyy siihen loputtomaan suohon ja se epäsiistimpi saa lillua omassa oleilussaan, ja saada kaiken ilmaisena palveluna. Joo, tiedän että kuulostaa melkoisen passiivis-agressiiviselta. Mutta, sitten siinä on se, että joskun jostain sanoo, niin saa kuitenkin tehdä itse perässä. Ja tuntuu, ettei toinen edes osaa. Tuo ei ollut mitään haukkumista tai vinoilua, mutta ihan esimerkiksi olen saanut opastaa vessaharjan käytössä, aivan hyvässä hengessä ja vilpittömästi. Olen oikeasti alkanut epäilemään vahvasti, että tässä ennen "itsenäisen poikamiehen" asunnossa oli käynyt äiti siivoamassa. Kun alettiin tapailla, asunto oli siisti. Nyt se on ihan kaikkea muuta kuin siisti.
Olen myös miettinyt siivouspalveluita, mutta silloinkin ymmärtääkseni pitäisi olla joku järki ja tolkku täällä asumisessa. Olisin onneni kukkuloilla, jos ongelma olisi vain imurointi ja pölyjen pyyhintä. Kun se ei todellakaan ole.
Ensiksi sun täytyy sanoa miehellesi, että et selviä siivoamisesta yksin, vaan tarvitset siihen häneltä apua. Toiseksi et kyylää, käyttääkö se sitä vessaharjaa juuri niin kuin sinä haluat, se käyttää sitä miten käyttää. Parempi kuitenkin miehen "huonosti" siivoama vessa kuin kokonaan siivoamaton, vai mitä?
No kun edes käyttäisi. Ei tarvitse kyylätä, kun en samat rantut ovat vastassa edelleen.
Ja mikä tässä oikeasti tökkii on se, että kyse ei ole minun selviytymisestä tai että kaipaisin apua siivoamiseen. Miehen kun pitäisi olla oikeustoimikelpoinen, itsenäinen ja pärjäävä ihminen, eikä mikään äidin pikku apulainen. Ja kyllä, kieli tässä kohdin ei ole asiallista, myönnetään. Mutta tosiaan nyt niitetään sitä mitä on kylvetty. Mitta on täynnä.
Ehkäpä pitäisi vaan lähteä, ja sanoa moro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Miten niin "tietenkin"?
Jos röllätyttää, yritä vähän paremmin.
Käytä yleisesti tunnistettuja suomen kielen sanoja, kiitos. Jos yrität vihjailla, että "trollaan", niin kyseessä oli vilpitön kysymys. Ikään kuin aina suhteissa seksi tietenkin loppuisi.
No minä olen vilpittömästi ihmeissään siitä, että kaiken kuvatun perusteella näkisit että minun pitäisi vielä avata sakset tässä tilanteessa. Haluaminen on kuitenkin hyvin pitkälle tunneasia, eikä mikään velvoite tai mekaaninen suoritus. Ja jos sinua pilkunpökkijää kiinnostaa, että kumpi loppui ensin, niin ensin meni kämppä kaaokseen ja sitten loppui sämpylän antaminen.
No ensinnäkin on olemassa suhteita joissa kaikki muu jo mättää mutta seksi toimii. Sekin siis on ihan mahdollista. Toisekseen ainakin minä sain käsityksen että siivous ei ollut sinulle ongelma silloin kun harrastukset eivät vieneet kaikkea aikaasi joten ilmeisesti perinteiset roolit kodinhoidossa ovat sinulle periaatteessa ok? Ongelma on siis lähinnä harrastustesi määrä eikä se ole varsinainen syy seksihalujen loppumiseen. Olet siis itse aika lailla aiheuttanut ongelman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkaakseni: miksen en ole puhunut aiemmin, on ehkä syynä se, että itse en vain pidä nalkuttamisesta. Nalkutus on typerää. Sitten olin yrittänyt pitää ohjenuorana sitä, että kun kaksi ihmistä asuu saman katon alla niin aina tottakai siisteyskäsitykset eroavat toisistaan. Että nipompi höllää sitten.
Mutta. Miten voisi tasapainoilla sellaisen asian kanssa, että "niposiivooja" kärsii ja tyytyy siihen loputtomaan suohon ja se epäsiistimpi saa lillua omassa oleilussaan, ja saada kaiken ilmaisena palveluna. Joo, tiedän että kuulostaa melkoisen passiivis-agressiiviselta. Mutta, sitten siinä on se, että joskun jostain sanoo, niin saa kuitenkin tehdä itse perässä. Ja tuntuu, ettei toinen edes osaa. Tuo ei ollut mitään haukkumista tai vinoilua, mutta ihan esimerkiksi olen saanut opastaa vessaharjan käytössä, aivan hyvässä hengessä ja vilpittömästi. Olen oikeasti alkanut epäilemään vahvasti, että tässä ennen "itsenäisen poikamiehen" asunnossa oli käynyt äiti siivoamassa. Kun alettiin tapailla, asunto oli siisti. Nyt se on ihan kaikkea muuta kuin siisti.
Olen myös miettinyt siivouspalveluita, mutta silloinkin ymmärtääkseni pitäisi olla joku järki ja tolkku täällä asumisessa. Olisin onneni kukkuloilla, jos ongelma olisi vain imurointi ja pölyjen pyyhintä. Kun se ei todellakaan ole.
Ensiksi sun täytyy sanoa miehellesi, että et selviä siivoamisesta yksin, vaan tarvitset siihen häneltä apua. Toiseksi et kyylää, käyttääkö se sitä vessaharjaa juuri niin kuin sinä haluat, se käyttää sitä miten käyttää. Parempi kuitenkin miehen "huonosti" siivoama vessa kuin kokonaan siivoamaton, vai mitä?
No kun edes käyttäisi. Ei tarvitse kyylätä, kun en samat rantut ovat vastassa edelleen.
Ja mikä tässä oikeasti tökkii on se, että kyse ei ole minun selviytymisestä tai että kaipaisin apua siivoamiseen. Miehen kun pitäisi olla oikeustoimikelpoinen, itsenäinen ja pärjäävä ihminen, eikä mikään äidin pikku apulainen. Ja kyllä, kieli tässä kohdin ei ole asiallista, myönnetään. Mutta tosiaan nyt niitetään sitä mitä on kylvetty. Mitta on täynnä.
Ehkäpä pitäisi vaan lähteä, ja sanoa moro.
Niin pitäisi ja olisi pitänyt olla sitä jo alusta lähtien. Siis myös silloin kun sinä et käyttänyt kaikkea vapaa-aikaasi harrastuksiin. Mutta ilmeisesti mies kelpasi sinulle silloin myös ilman kotitöiden tekemistä.
Oikeasti teit toisen, vastakkaisen näkemyksen aloituksen samasta aiheesta kuin hetki sitten? Siinä olit olevinasi se toinen puoliso jonka kumppani paahtaa menoissa koko ajan ja harkitsit eroa, nyt olet se toinen joka menee koko ajan, ja jälleen harkinnassa ero.
Miten sinulla on aikaa ja viitsimystä tällaiseen? Onko tämä sitä nykyajan nettielämää sitten?
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti teit toisen, vastakkaisen näkemyksen aloituksen samasta aiheesta kuin hetki sitten? Siinä olit olevinasi se toinen puoliso jonka kumppani paahtaa menoissa koko ajan ja harkitsit eroa, nyt olet se toinen joka menee koko ajan, ja jälleen harkinnassa ero.
Miten sinulla on aikaa ja viitsimystä tällaiseen? Onko tämä sitä nykyajan nettielämää sitten?
Totta tosiaan, ihan sama tarina eri osapuolen kertomana. =D 1/5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Miten niin "tietenkin"?
Jos röllätyttää, yritä vähän paremmin.
Käytä yleisesti tunnistettuja suomen kielen sanoja, kiitos. Jos yrität vihjailla, että "trollaan", niin kyseessä oli vilpitön kysymys. Ikään kuin aina suhteissa seksi tietenkin loppuisi.
No minä olen vilpittömästi ihmeissään siitä, että kaiken kuvatun perusteella näkisit että minun pitäisi vielä avata sakset tässä tilanteessa. Haluaminen on kuitenkin hyvin pitkälle tunneasia, eikä mikään velvoite tai mekaaninen suoritus. Ja jos sinua pilkunpökkijää kiinnostaa, että kumpi loppui ensin, niin ensin meni kämppä kaaokseen ja sitten loppui sämpylän antaminen.
Okei huh huh, otahan nyt rauhallisesti ap. Samassa yhteydessä mainitsit, että "Mutta mikä estää sitten lähtemästä? No kun emme oikeastaan riitele. Huumori kukkii edelleen, jutustellaan kyllä -- mutta emme riitele." Tavallaan annoit ymmärtää, että teidän keskinäiset välinne olisivat kunnossa.
Onpa sulle oikein ilo vastata. Periaatteessa mullehan on se ja sama miten elämäsi pilaat, joten tämä tässä osaltani, toivottavasti asiat järjestyy.
No et sinäkään ihan lämpimin ihminen ole. Ja aidosti olen hämmästynyt, että miten näet että tässä tilanteessa ketään haluttaisi. Haluttaisiko sinua? Voit hemmetin huonosti ja eikun nusuttelemaan, vai mitä hemmettiä?
Jos meinaat, että tilanne on vain seksin loppumisen seurausta, niin huti menee. Se on seuraus, ei syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkaakseni: miksen en ole puhunut aiemmin, on ehkä syynä se, että itse en vain pidä nalkuttamisesta. Nalkutus on typerää. Sitten olin yrittänyt pitää ohjenuorana sitä, että kun kaksi ihmistä asuu saman katon alla niin aina tottakai siisteyskäsitykset eroavat toisistaan. Että nipompi höllää sitten.
Mutta. Miten voisi tasapainoilla sellaisen asian kanssa, että "niposiivooja" kärsii ja tyytyy siihen loputtomaan suohon ja se epäsiistimpi saa lillua omassa oleilussaan, ja saada kaiken ilmaisena palveluna. Joo, tiedän että kuulostaa melkoisen passiivis-agressiiviselta. Mutta, sitten siinä on se, että joskun jostain sanoo, niin saa kuitenkin tehdä itse perässä. Ja tuntuu, ettei toinen edes osaa. Tuo ei ollut mitään haukkumista tai vinoilua, mutta ihan esimerkiksi olen saanut opastaa vessaharjan käytössä, aivan hyvässä hengessä ja vilpittömästi. Olen oikeasti alkanut epäilemään vahvasti, että tässä ennen "itsenäisen poikamiehen" asunnossa oli käynyt äiti siivoamassa. Kun alettiin tapailla, asunto oli siisti. Nyt se on ihan kaikkea muuta kuin siisti.
Olen myös miettinyt siivouspalveluita, mutta silloinkin ymmärtääkseni pitäisi olla joku järki ja tolkku täällä asumisessa. Olisin onneni kukkuloilla, jos ongelma olisi vain imurointi ja pölyjen pyyhintä. Kun se ei todellakaan ole.
Ensiksi sun täytyy sanoa miehellesi, että et selviä siivoamisesta yksin, vaan tarvitset siihen häneltä apua. Toiseksi et kyylää, käyttääkö se sitä vessaharjaa juuri niin kuin sinä haluat, se käyttää sitä miten käyttää. Parempi kuitenkin miehen "huonosti" siivoama vessa kuin kokonaan siivoamaton, vai mitä?
No kun edes käyttäisi. Ei tarvitse kyylätä, kun en samat rantut ovat vastassa edelleen.
Ja mikä tässä oikeasti tökkii on se, että kyse ei ole minun selviytymisestä tai että kaipaisin apua siivoamiseen. Miehen kun pitäisi olla oikeustoimikelpoinen, itsenäinen ja pärjäävä ihminen, eikä mikään äidin pikku apulainen. Ja kyllä, kieli tässä kohdin ei ole asiallista, myönnetään. Mutta tosiaan nyt niitetään sitä mitä on kylvetty. Mitta on täynnä.
Ehkäpä pitäisi vaan lähteä, ja sanoa moro.
Jos kerran selviät etkä tarvitse apua, niin miksi se huusholli sitten on sekaisin?
Tää on niin tää peruskuvio. Sinä olet ottanut koko huushollin haltuusi, hoidat kaiken, mies ei osaa mitään (itse sanoit, että piti "kulkea perässä vahtimassa"). Mies ei tee mitään, koska ei tarvitse, kun sä hoidat, ja koska se ei kuitenkaan kelpaa vaan on väärin tehty. Sitten sua alkaa vituttaa, ainamunpitää ja minäyksinjoudunkaikki, alat pakoilla tilannetta, miestäsi ja kotiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Miten niin "tietenkin"?
Jos röllätyttää, yritä vähän paremmin.
Käytä yleisesti tunnistettuja suomen kielen sanoja, kiitos. Jos yrität vihjailla, että "trollaan", niin kyseessä oli vilpitön kysymys. Ikään kuin aina suhteissa seksi tietenkin loppuisi.
No minä olen vilpittömästi ihmeissään siitä, että kaiken kuvatun perusteella näkisit että minun pitäisi vielä avata sakset tässä tilanteessa. Haluaminen on kuitenkin hyvin pitkälle tunneasia, eikä mikään velvoite tai mekaaninen suoritus. Ja jos sinua pilkunpökkijää kiinnostaa, että kumpi loppui ensin, niin ensin meni kämppä kaaokseen ja sitten loppui sämpylän antaminen.
Okei huh huh, otahan nyt rauhallisesti ap. Samassa yhteydessä mainitsit, että "Mutta mikä estää sitten lähtemästä? No kun emme oikeastaan riitele. Huumori kukkii edelleen, jutustellaan kyllä -- mutta emme riitele." Tavallaan annoit ymmärtää, että teidän keskinäiset välinne olisivat kunnossa.
Onpa sulle oikein ilo vastata. Periaatteessa mullehan on se ja sama miten elämäsi pilaat, joten tämä tässä osaltani, toivottavasti asiat järjestyy.
No et sinäkään ihan lämpimin ihminen ole. Ja aidosti olen hämmästynyt, että miten näet että tässä tilanteessa ketään haluttaisi. Haluttaisiko sinua? Voit hemmetin huonosti ja eikun nusuttelemaan, vai mitä hemmettiä?
Jos meinaat, että tilanne on vain seksin loppumisen seurausta, niin huti menee. Se on seuraus, ei syy.
hienoa ylitulkintaa yhdestä kysymyksestä...... Taitaa nyt ap muuten vaan kiukuttaa ja purkaa sen niitten niskaan jotka täällä viittii vastata
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkaakseni: miksen en ole puhunut aiemmin, on ehkä syynä se, että itse en vain pidä nalkuttamisesta. Nalkutus on typerää. Sitten olin yrittänyt pitää ohjenuorana sitä, että kun kaksi ihmistä asuu saman katon alla niin aina tottakai siisteyskäsitykset eroavat toisistaan. Että nipompi höllää sitten.
Mutta. Miten voisi tasapainoilla sellaisen asian kanssa, että "niposiivooja" kärsii ja tyytyy siihen loputtomaan suohon ja se epäsiistimpi saa lillua omassa oleilussaan, ja saada kaiken ilmaisena palveluna. Joo, tiedän että kuulostaa melkoisen passiivis-agressiiviselta. Mutta, sitten siinä on se, että joskun jostain sanoo, niin saa kuitenkin tehdä itse perässä. Ja tuntuu, ettei toinen edes osaa. Tuo ei ollut mitään haukkumista tai vinoilua, mutta ihan esimerkiksi olen saanut opastaa vessaharjan käytössä, aivan hyvässä hengessä ja vilpittömästi. Olen oikeasti alkanut epäilemään vahvasti, että tässä ennen "itsenäisen poikamiehen" asunnossa oli käynyt äiti siivoamassa. Kun alettiin tapailla, asunto oli siisti. Nyt se on ihan kaikkea muuta kuin siisti.
Olen myös miettinyt siivouspalveluita, mutta silloinkin ymmärtääkseni pitäisi olla joku järki ja tolkku täällä asumisessa. Olisin onneni kukkuloilla, jos ongelma olisi vain imurointi ja pölyjen pyyhintä. Kun se ei todellakaan ole.
Ensiksi sun täytyy sanoa miehellesi, että et selviä siivoamisesta yksin, vaan tarvitset siihen häneltä apua. Toiseksi et kyylää, käyttääkö se sitä vessaharjaa juuri niin kuin sinä haluat, se käyttää sitä miten käyttää. Parempi kuitenkin miehen "huonosti" siivoama vessa kuin kokonaan siivoamaton, vai mitä?
No kun edes käyttäisi. Ei tarvitse kyylätä, kun en samat rantut ovat vastassa edelleen.
Ja mikä tässä oikeasti tökkii on se, että kyse ei ole minun selviytymisestä tai että kaipaisin apua siivoamiseen. Miehen kun pitäisi olla oikeustoimikelpoinen, itsenäinen ja pärjäävä ihminen, eikä mikään äidin pikku apulainen. Ja kyllä, kieli tässä kohdin ei ole asiallista, myönnetään. Mutta tosiaan nyt niitetään sitä mitä on kylvetty. Mitta on täynnä.
Ehkäpä pitäisi vaan lähteä, ja sanoa moro.
Jos kerran selviät etkä tarvitse apua, niin miksi se huusholli sitten on sekaisin?
Tää on niin tää peruskuvio. Sinä olet ottanut koko huushollin haltuusi, hoidat kaiken, mies ei osaa mitään (itse sanoit, että piti "kulkea perässä vahtimassa"). Mies ei tee mitään, koska ei tarvitse, kun sä hoidat, ja koska se ei kuitenkaan kelpaa vaan on väärin tehty. Sitten sua alkaa vituttaa, ainamunpitää ja minäyksinjoudunkaikki, alat pakoilla tilannetta, miestäsi ja kotiasi.
en muuten sanonut. Älä vääristele. Käytä vaikka find -komentoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Miten niin "tietenkin"?
Jos röllätyttää, yritä vähän paremmin.
Käytä yleisesti tunnistettuja suomen kielen sanoja, kiitos. Jos yrität vihjailla, että "trollaan", niin kyseessä oli vilpitön kysymys. Ikään kuin aina suhteissa seksi tietenkin loppuisi.
No minä olen vilpittömästi ihmeissään siitä, että kaiken kuvatun perusteella näkisit että minun pitäisi vielä avata sakset tässä tilanteessa. Haluaminen on kuitenkin hyvin pitkälle tunneasia, eikä mikään velvoite tai mekaaninen suoritus. Ja jos sinua pilkunpökkijää kiinnostaa, että kumpi loppui ensin, niin ensin meni kämppä kaaokseen ja sitten loppui sämpylän antaminen.
No ensinnäkin on olemassa suhteita joissa kaikki muu jo mättää mutta seksi toimii. Sekin siis on ihan mahdollista. Toisekseen ainakin minä sain käsityksen että siivous ei ollut sinulle ongelma silloin kun harrastukset eivät vieneet kaikkea aikaasi joten ilmeisesti perinteiset roolit kodinhoidossa ovat sinulle periaatteessa ok? Ongelma on siis lähinnä harrastustesi määrä eikä se ole varsinainen syy seksihalujen loppumiseen. Olet siis itse aika lailla aiheuttanut ongelman.
Niin, tämä on se hyvä kysymys. Näen, että haluan olla jotain muuta kuin kodinhoitaja ja kotirouva. Mulla olisi omaakin elämää ja haluaisin toteuttaa niitä juttuja, joista tykkään. Onko tämä sinulle noin sokea piste, että miehille on "ihan ok" tehdä heitä miellyttäviään juttuja, mutta naisen pitää jäädä puunaamaan kotia.
Ja en oikeasti kyttää työnjälkeä. Nytkin keittiö oli aamulla täys kaaos, että sai siivota jotta kahvin saa tippumaan. Ihan sama, miten tekee, kunhan edes tekee joskus. Nyt tietenkin taas siivosin, jotta saan edes itse tehtyä tässä jotain. Laitan keittiön taas tässä johonkin kuntoon, kunnes saan taas tehdä sen uudelleen kun mitään ei tapahdu.
Mutta jos minä olen se ongelman aiheuttaja, niin eikö ole parempi, että poistan itseni kuvioista. Problem solved, kaikki hyvin loppu hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Miten niin "tietenkin"?
Jos röllätyttää, yritä vähän paremmin.
Käytä yleisesti tunnistettuja suomen kielen sanoja, kiitos. Jos yrität vihjailla, että "trollaan", niin kyseessä oli vilpitön kysymys. Ikään kuin aina suhteissa seksi tietenkin loppuisi.
No minä olen vilpittömästi ihmeissään siitä, että kaiken kuvatun perusteella näkisit että minun pitäisi vielä avata sakset tässä tilanteessa. Haluaminen on kuitenkin hyvin pitkälle tunneasia, eikä mikään velvoite tai mekaaninen suoritus. Ja jos sinua pilkunpökkijää kiinnostaa, että kumpi loppui ensin, niin ensin meni kämppä kaaokseen ja sitten loppui sämpylän antaminen.
No ensinnäkin on olemassa suhteita joissa kaikki muu jo mättää mutta seksi toimii. Sekin siis on ihan mahdollista. Toisekseen ainakin minä sain käsityksen että siivous ei ollut sinulle ongelma silloin kun harrastukset eivät vieneet kaikkea aikaasi joten ilmeisesti perinteiset roolit kodinhoidossa ovat sinulle periaatteessa ok? Ongelma on siis lähinnä harrastustesi määrä eikä se ole varsinainen syy seksihalujen loppumiseen. Olet siis itse aika lailla aiheuttanut ongelman.
Niin, tämä on se hyvä kysymys. Näen, että haluan olla jotain muuta kuin kodinhoitaja ja kotirouva. Mulla olisi omaakin elämää ja haluaisin toteuttaa niitä juttuja, joista tykkään. Onko tämä sinulle noin sokea piste, että miehille on "ihan ok" tehdä heitä miellyttäviään juttuja, mutta naisen pitää jäädä puunaamaan kotia.
Ja en oikeasti kyttää työnjälkeä. Nytkin keittiö oli aamulla täys kaaos, että sai siivota jotta kahvin saa tippumaan. Ihan sama, miten tekee, kunhan edes tekee joskus. Nyt tietenkin taas siivosin, jotta saan edes itse tehtyä tässä jotain. Laitan keittiön taas tässä johonkin kuntoon, kunnes saan taas tehdä sen uudelleen kun mitään ei tapahdu.
Mutta jos minä olen se ongelman aiheuttaja, niin eikö ole parempi, että poistan itseni kuvioista. Problem solved, kaikki hyvin loppu hyvin.
Ja tämä ei ollut sulle selvää ilman että piti tehdä aloitus AV:lle. No niin, pääasia että ongelma on ratkaistu. Next!
Mitä mies tuumii siitä, että puntaroit eron mahdollisuutta?