Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
ero ratkaisuna?
05.08.2020 |
Tämä on nyt osittain omien ajatusten selventämistä ja vuodatusta, mutta myös kaipaan näkemyksiä tai samankaltaisia kokemuksia.
Olemme lapseton, noin nelikymppinen pari. Asumme miehen omistamassa asunnossa, oman asuntoni olen antanut vuokralle. Mies on ihan perusduunari ja tienaa vähemmän kuin minä. Minä kannattelen taloutta ja toisaalta se näkyy myös työmäärässä. Toisaalta, työn lisäksi minulla on pari puoliammattilaiseksi lipsahtanutta harrastusta ja menen tukka putkella monessa menossa.
Nyt tilanne on se, että olen tavattoman onneton. Kun avaan kodin oven, vastassa on kaaos. Robotti-imuri on tyhjentämättä, keittiössä astiat hujanhajan, kaikki tekemättä. Ja asiat ovat jo kumuloituneet pitkään: jääkaapissa on pilaantunutta ruokaa, pölyt on pyyhkimättä, kylppäri ja vessa hirveitä lääviä ja näin edelleen. Tämä on nyt ollut seurausta siitä, että koti on ollut minulle tukikohta, missä olen käynyt välillä pyörähtämässä. Ja kun ahdistun täällä, niin helposti buukkaan menoja lisää, ettei täällä tarvitse olla. Mutta tässä ei vielä kaikki: mies ei oikein osaa itse edes itseään ruokkia, vaan viikonloppuna on edessä aina sitten vielä ruokasirkus.
Olen saanut yleisesti mutinaa ja palautetta, että mitäköhän minun puoliso tuumaa, kun en ole koskaan kotona. Niin, olen kai tehnyt tässä väärin. Kaikki oli alkuun ihan kivaa, kun olin enemmän paikalla ja jaksoin oikeasti kaiken muun tekemisen ohella siivota tätä asuntoa. Mutta nyt kun tekemistä riittää, niin ahdistun lähinnä kun pitää tulla kotiin käymään. Olin aikaisemmin koittanut järkevöittää asunnon ylläpitoa niin, ettei sen siivoaminen olisi aina tolkuttoman iso työ. Eli esimerkiksi useammin käytettävät tavarat ovat helpommin saatavilla, kuin harvemmin saatavat. Mutta kun sekin vaatii sen, että sitä pitää yllä. Olen kysynyt silti itseltäni, että onko se oikeasti minulle iso vaiva noukkia ja viedä toisen puolesta, mutta nyt jotenkin on vain jaksamisen raja tullut vastaan. Ja siihen kun kaikki jää, niin sitten todellakin sen jälkeen kaikki muukin jää. Nyt kämppä on ihan pommin jäljiltä. En jaksa, en kertakaikkisesti enää vain jaksa.
Puolison näkemys tuntuu olevan, että olen järkännyt itselleni liikaa tekemistä, kun en enää jaksa. Se on ehkä pakokeino, mutta ensin olin onneton ja sitten aloin paeta. Mutta mikä estää sitten lähtemästä? No kun emme oikeastaan riitele. Huumori kukkii edelleen, jutustellaan kyllä -- mutta emme riitele. Seksi on tietenkin loppunut kauan sitten, ei vain oikein enää nappaa.
Mun kai pitäisi irtisanoa vuokralaiseni asunnosta ja todeta, että tämä oli tässä. Mutta vuokralaisella on vielä 6kk oikeus asua asunnossa ja haluaisin täältä välittömästi pois. Toinen vaihtoehto olisi kärvistellä lopun ikää tässä ja tyytyä siihen, että näin nyt vaan sitten kävi. Liiton laittaminen pakettiin tuntuu vain jotenkin oudolta vaihtoehdolta, kun riitoja ei ole. Olen vain silti pohjattoman onneton.
Kokemuksia, neuvoja, ajatuksia?
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta miestä on jätetty siksi, että eivät ole olleet ajatuksenlukijoita.
Sanoisin, että empatiakyvyn puutteen vuoksi on jätetty. Eli ensin toimitaan ajattelemattomasti ja eikä ajatella yhtään omaa napaa pidemmälle. Sitten ollaan ihan silmät pyöreinä kun toinen lähti. Jo nyt on kumma.
Minusta ei tarvita mitään ajatustenlukutaitoa, jos jättää päiväkausiksi paskarantut pönttöön. Vai miten itse asian näet? Voit kertoa aivan omin sanoin, aloita ihan mistä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta miestä on jätetty siksi, että eivät ole olleet ajatuksenlukijoita.
Ei yhtään. Mutta paljon on jätetty sellaisia laiskureita, jotka puolison piikana käyttämisestä huolimatta eivät ole aivoissaan pystyneet käsittämään, että sellainen johtaa eroajatuksiin puolison päässä.
Nimenomaan AJATUKSIIN, sanoiksihan niitä ajatuksia ei missään nimessä voi pukea. Niin kuin on tässäkin ketjussa moneen kertaan kuultu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta miestä on jätetty siksi, että eivät ole olleet ajatuksenlukijoita.
Ei yhtään. Mutta paljon on jätetty sellaisia laiskureita, jotka puolison piikana käyttämisestä huolimatta eivät ole aivoissaan pystyneet käsittämään, että sellainen johtaa eroajatuksiin puolison päässä.
Nimenomaan AJATUKSIIN, sanoiksihan niitä ajatuksia ei missään nimessä voi pukea. Niin kuin on tässäkin ketjussa moneen kertaan kuultu.
Kyllä naiset aina nämä piikana käyttämisen aiheuttamat tunteet myös sanallisesti ilmaisevat ja vaativat muutosta. Kukaan ei ole niin apaattinen, että sellaisen kohtelun tyynesti nielisi. Ikävä kyllä naisen sanat ei kuulemisesta huolimatta johda muutoksiin miehen toiminnassa.
Mitään ajatustenlukutaitoa ei miehiltä tosiaankaan tarvita tai kaivata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta miestä on jätetty siksi, että eivät ole olleet ajatuksenlukijoita.
Sanoisin, että empatiakyvyn puutteen vuoksi on jätetty. Eli ensin toimitaan ajattelemattomasti ja eikä ajatella yhtään omaa napaa pidemmälle. Sitten ollaan ihan silmät pyöreinä kun toinen lähti. Jo nyt on kumma.
Minusta ei tarvita mitään ajatustenlukutaitoa, jos jättää päiväkausiksi paskarantut pönttöön. Vai miten itse asian näet? Voit kertoa aivan omin sanoin, aloita ihan mistä vaan.
Tuolla oli se yksi kommentti, jota kehuit asialliseksi. Siinä sanottiin näin: "Mies on tottunut siihen että sinä teet kotityöt. Olet mahdollistanut miehen toiminnan. On ihan reilua ottaa ja sanoa, että nyt asiat on toisin ja miehenkin pitäsi ryhtyä hommiin tai edessä on ero."
Jos mies on totutettu siihen, että muija siivoaa, niin eivät ne paskarannut häntä häiritse, koska kokemuksen mukaan ne häipyvät sieltä pöntöstä "itsekseen" ennemmin tai myöhemmin. Ja jos nainen haluaa pelisääntöhin muutoksen, niin siitä joutuu puhua, mies ei osaa lukea naisen ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta miestä on jätetty siksi, että eivät ole olleet ajatuksenlukijoita.
Sanoisin, että empatiakyvyn puutteen vuoksi on jätetty. Eli ensin toimitaan ajattelemattomasti ja eikä ajatella yhtään omaa napaa pidemmälle. Sitten ollaan ihan silmät pyöreinä kun toinen lähti. Jo nyt on kumma.
Minusta ei tarvita mitään ajatustenlukutaitoa, jos jättää päiväkausiksi paskarantut pönttöön. Vai miten itse asian näet? Voit kertoa aivan omin sanoin, aloita ihan mistä vaan.
Tuolla oli se yksi kommentti, jota kehuit asialliseksi. Siinä sanottiin näin: "Mies on tottunut siihen että sinä teet kotityöt. Olet mahdollistanut miehen toiminnan. On ihan reilua ottaa ja sanoa, että nyt asiat on toisin ja miehenkin pitäsi ryhtyä hommiin tai edessä on ero."
Jos mies on totutettu siihen, että muija siivoaa, niin eivät ne paskarannut häntä häiritse, koska kokemuksen mukaan ne häipyvät sieltä pöntöstä "itsekseen" ennemmin tai myöhemmin. Ja jos nainen haluaa pelisääntöhin muutoksen, niin siitä joutuu puhua, mies ei osaa lukea naisen ajatuksia.
Anteeksi pieni sivuhuomio, mutta mua on aina oudoksuttanut se, että kun miestä pidetään luomakunnan kruununa ja fiksuimpana olentona mitä maa voi ikinä kantaa .... niin samalla nähdään noinkin tyhmänä olentona, joka ei ymmärrä tuollaista syy-yhteyttä paskarannun häviämisessä.
Mutta joo, my bad. Aikaisemmissa vastauksissa murhe lähinnä oli, että mikäs nyt on kun et sämpylää anna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta miestä on jätetty siksi, että eivät ole olleet ajatuksenlukijoita.
Ei yhtään. Mutta paljon on jätetty sellaisia laiskureita, jotka puolison piikana käyttämisestä huolimatta eivät ole aivoissaan pystyneet käsittämään, että sellainen johtaa eroajatuksiin puolison päässä.
Nimenomaan AJATUKSIIN, sanoiksihan niitä ajatuksia ei missään nimessä voi pukea. Niin kuin on tässäkin ketjussa moneen kertaan kuultu.
Kyllä naiset aina nämä piikana käyttämisen aiheuttamat tunteet myös sanallisesti ilmaisevat ja vaativat muutosta. Kukaan ei ole niin apaattinen, että sellaisen kohtelun tyynesti nielisi. Ikävä kyllä naisen sanat ei kuulemisesta huolimatta johda muutoksiin miehen toiminnassa.
Mitään ajatustenlukutaitoa ei miehiltä tosiaankaan tarvita tai kaivata.
Lainaan ap:tä: "vähän katson, että aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää ihan sanomattakin"
Ööö, kuka eroaa sotkuisen kodin takia? Jos syyt ovat tollasia, niin voit olla varma ettet koskaan tule löytämään ketään rinnallesi. Ens kerralla sitten on auto liian sotkuinen tai toinen nukkuu liian pitkään.
Jos sinua vituttaa likainen asunto niin siivoa se tai palkkaa siivooja. Älä herranen aika eroa sen takia ihmisestä jota rakastat.
Jos et rakasta enää puolisoasi niin eroa silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta miestä on jätetty siksi, että eivät ole olleet ajatuksenlukijoita.
Sanoisin, että empatiakyvyn puutteen vuoksi on jätetty. Eli ensin toimitaan ajattelemattomasti ja eikä ajatella yhtään omaa napaa pidemmälle. Sitten ollaan ihan silmät pyöreinä kun toinen lähti. Jo nyt on kumma.
Minusta ei tarvita mitään ajatustenlukutaitoa, jos jättää päiväkausiksi paskarantut pönttöön. Vai miten itse asian näet? Voit kertoa aivan omin sanoin, aloita ihan mistä vaan.
Tuolla oli se yksi kommentti, jota kehuit asialliseksi. Siinä sanottiin näin: "Mies on tottunut siihen että sinä teet kotityöt. Olet mahdollistanut miehen toiminnan. On ihan reilua ottaa ja sanoa, että nyt asiat on toisin ja miehenkin pitäsi ryhtyä hommiin tai edessä on ero."
Jos mies on totutettu siihen, että muija siivoaa, niin eivät ne paskarannut häntä häiritse, koska kokemuksen mukaan ne häipyvät sieltä pöntöstä "itsekseen" ennemmin tai myöhemmin. Ja jos nainen haluaa pelisääntöhin muutoksen, niin siitä joutuu puhua, mies ei osaa lukea naisen ajatuksia.
Anteeksi pieni sivuhuomio, mutta mua on aina oudoksuttanut se, että kun miestä pidetään luomakunnan kruununa ja fiksuimpana olentona mitä maa voi ikinä kantaa .... niin samalla nähdään noinkin tyhmänä olentona, joka ei ymmärrä tuollaista syy-yhteyttä paskarannun häviämisessä.
Mutta joo, my bad. Aikaisemmissa vastauksissa murhe lähinnä oli, että mikäs nyt on kun et sämpylää anna.
Tyhmä on yksi asia ja se, että on totutettu tuohon on toinen asia. Jos naiselle on tähän asti ollut ihan fine, että hän siivoaa, niin eihän se mies sitä asiaa mieti yhtään sekuntia.
Vierailija kirjoitti:
Ööö, kuka eroaa sotkuisen kodin takia? Jos syyt ovat tollasia, niin voit olla varma ettet koskaan tule löytämään ketään rinnallesi. Ens kerralla sitten on auto liian sotkuinen tai toinen nukkuu liian pitkään.
Jos sinua vituttaa likainen asunto niin siivoa se tai palkkaa siivooja. Älä herranen aika eroa sen takia ihmisestä jota rakastat.
Jos et rakasta enää puolisoasi niin eroa silloin.
Lälläslää, sit oon niinq yksin vai?
Niin. Oikeasti mun elämän on ollut sellaista tasapainoilua, että oikeastaan enemmän nauttisin yksin olemisesta. Mun arvo ei riipu siitä, että onko tässä hengailemassa joku kikkuliolento. Halailu ja pussailu oli kivaa, sekä se että meillä oli samat intressit. Nyt suhde on taakka. Mutta suhteessa oleminen tai siinä olemattomuus ei ole kenenkään arvon mittari.
Oikeastaan yksin asuminen on aika kivaa. Kyllähän tässä kompromisseihin joutui heti enskättelyssä, kuten aina joutuu. Sinänsä yhtenä syynä suhteen pitämisenä on ollut se, että puolison olemassa olo on jossain määrin blokannut perässä juoksentelijoita.
Kun en ole perheihminen, enkä kotirouva, niin miehen olemassa oleminen mulle ei ole mikään elinehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähe nyt jo veetuun sieltä kun on kerta noin vaikeeta! Jos et ees halua keskustella miehen kanssa ja heittäydyt marttyyriksi, niin anna hänelle tilaisuus tavata joku toinen jonka kans vois sujua! Älytöntä tekopyhyyttä!
Vierailija kirjoitti:
Lähe nyt jo veetuun sieltä kun on kerta noin vaikeeta! Jos et ees halua keskustella miehen kanssa ja heittäydyt marttyyriksi, niin anna hänelle tilaisuus tavata joku toinen jonka kans vois sujua! Älytöntä tekopyhyyttä!
Mihis nyt oikein osui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähe nyt jo veetuun sieltä kun on kerta noin vaikeeta! Jos et ees halua keskustella miehen kanssa ja heittäydyt marttyyriksi, niin anna hänelle tilaisuus tavata joku toinen jonka kans vois sujua! Älytöntä tekopyhyyttä!
Mihis nyt oikein osui?
Varmaan siellä on joku kotipiian hylkäämä, yksikseen selviämään jätetty, joka ei saanut nalkuttavaa piikaansa jäämään, vaikka toisteli "en ole ajatustenlukija" -mantraansa ihan muuttoauton takavalojen katoamiseen asti.
Sanot, että on vain kaksi vaihtoehtoa: ero heti tai loppuelämän kituuttaminen yhdessä. Miksi ero puolen vuoden päästä ei kävisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies lakkasi ehkä siivoomasta kun aloit kutsua alapäätäsi termillä sämpylä ja miestä kikkuliolennoksi.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti teit toisen, vastakkaisen näkemyksen aloituksen samasta aiheesta kuin hetki sitten? Siinä olit olevinasi se toinen puoliso jonka kumppani paahtaa menoissa koko ajan ja harkitsit eroa, nyt olet se toinen joka menee koko ajan, ja jälleen harkinnassa ero.
Miten sinulla on aikaa ja viitsimystä tällaiseen? Onko tämä sitä nykyajan nettielämää sitten?
Mistä tän toisen ketjun löytää?
Vierailija kirjoitti:
Mies lakkasi ehkä siivoomasta kun aloit kutsua alapäätäsi termillä sämpylä ja miestä kikkuliolennoksi.
Juu, näitähän mä täällä päivät pääksytysten olenkin viljellyt :D
Nyt sitä yritystä, jaksaa jaksaa!
Vierailija kirjoitti:
Sanot, että on vain kaksi vaihtoehtoa: ero heti tai loppuelämän kituuttaminen yhdessä. Miksi ero puolen vuoden päästä ei kävisi?
En oikein snaijaa tuota määräaikaisuuden ideaa. Miksi laittaa tikittämään kello, kun voisi kerralla lopettaa tämä kituminen tässä.
Tosin optiona olen miettinyt, että vuokraan jostain itselleni asunnon ja annan vielä sitä kautta mahdollisuuden, että koitas nyt hetki elää ihan itsenäisesti ja katsotaan asiaa uudelleen. Saan itsekin vähän hengähdystaukoa ja olisi joku säädyllinen paikka asua. Nyt lähinnä jurppii tulla tänne, koska nyt elän ihan minimillä täällä. Esim eräs päivä etsin tässä tarviketta, ja tiesin suunnilleen missä sen pitäisi olla, mutta sen kaivaminen siitä sijainnista oli tuskan takana. Ja enkä löytänyt. Miehen ehdotus asiaan oli, että osta uusi. Ei ny saakeli, en ala ostelemaan joka ainoaan kämppään hävinneen tavaran tilalle uutta ... ja uudelleen hävitettävää. Juu ei, ei ei ei.
Ulkoistatte siivouksen jollekin siivousfirmalle?
Alue: Aihe vapaa
Ei yhtään. Mutta paljon on jätetty sellaisia laiskureita, jotka puolison piikana käyttämisestä huolimatta eivät ole aivoissaan pystyneet käsittämään, että sellainen johtaa eroajatuksiin puolison päässä.