Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi titteli, raha ja asema on joillekin niin tärkeitä? Mitä se kertoo näistä ihmisistä?
05.08.2020 |
Olen tässä miettinyt, että miksi jotkut luulee olevansa parempia ihmisiä jonkun tittelin (olen johtaja! Olen ylilääkäri!) tai rahan (palkkani on 9000 e kuussa) tai jonkun sukunimen (olen von Höppeströmejä) takia? Ja jollekin kihahtaa päähän jo joku pikkujulkisuus.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt hierarkioita, henkilöpalvontaa tai mitään hännystelyä. Oletko sinä?
Miksi joku haluaa jonkun nimmarin? Miksi joku on jotenkin otettu jonkun ministerin seurasta? Miksi jonkun toimitusjohtajan pitäisi saada erityiskohtelua jossain, omassa firmassa tietty voi tehdä mitä haluaa?
Ja mitä se kertoo ihmisestä, joka yrittää saada asemallaan tai rahalla jotain auktoriteettiä? Ja eikö se perseennuolenta, jota muut sitten harrastaa, väsytä?
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Ap on naurettava. He eivät luule itsestään mitään, vaan ap:n kaltaiset ovat heille kateellisia ja keksivät tällaisia juttuja.
En ole kateellinen, miksi olisin? Mulla on koulutus, työ ja titteli. Mun ei vaan tarvitse tuoda niitä esiin ja yrittää hakea niillä jotain statusta ja auktoriteettia. Mä annan mun persoonan ja työnjäljen puhua puolestaan. Ja mulla on hyvä itsetunto, se ei kaipaa muiden hyväksyntää tai ihailua tai erityiskohtelua.
Sellaiset kaikki mulle nyt heti -tyypit (koska olen se ja se) on kaikkein kamalampia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro niistä tilanteista, kun joku on luullut olevansa esimerkiksi sinua parempi ihminen jonkin tuollaisen tilanteen takia, niin on helpompi ymmärtää, mitä ajat takaa.
Henkilökohtaisesti huomannut työtilanteissa, että se että joku on johtaja, tekee hänestä automaattisesti asiantuntijan aina IT:stä talouteen. Mikä siis ei tietenkään ole totta. Tätä näkee usein. Tai ylilääkäri on yhtäkkiä viestinnän asiantuntija, vaikka olisi siinä surkea.
Varakkailla on usein myös ajatus, että he ovat arvokkaampia yhteiskunnan jäseniä kuin muut. Kansanedustajilla kilahtaa usein titteli päähän. Olen läheltä huomannut muutoksen monessa ihmisessä.
Enemmänkin sinulla taitaa olla luuloja ja stereotypioita varakkaista ja paremminkoulutetuista ihmisistä. Kyllä varakkaat ja koulutetut ihmiset saavat sanoa mielipiteensä aivan vapaasti kaikista asioista siinä missä muutkin.
Totta kai! Kyse ei ollut siitä. Olen itsekin koulutettu ja rahalla en nyt ala pätemään tässä. Kyse on asenteesta ja niillä rahoilla, koulutuksillä, titteleillä yms. pätemisestä ja erityiskohtelun hakemisesta. Eihän tämä kaikkia koske.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä näkee tälläkin palstalla. Korostetaan usein, että ollaan akateemisia, korkeakoulutettuja, hyväpalkkaisia yms. Ei mua kiinnosta, mua kiinnostaa sun persoona ja ajatukset, ei status tai palkkataso.
Mitä tarkoittaa ihmisen persoona? Eikö siihen liity myös luonne ja arvomaailma? Ja silloin puhutaan myös esimerkiksi sellaisista asioista kuin kunnianhimo, pitkäjänteisyys, mitä arvostaa, mihin pyrkyy jne - eikö totta? Vai mistä haluaisit esimerkiksi minun kertovan itsessäni, jos pyytäisit minua kertomaan persoonastani? Ja ajatukset, jos pyytäisit minua kertomaan ajatuksistani, niin nekö saisivat olla vain ajatuksia liittyen johonkin muuhun kuin vaikkapa työhön?
No mutta palkkataso ja akateemisuus ei kerro sun työstä ja petsoonasta mitään, joten miksi ne pitää mainita? No pätemisen takia. Persoonasta ja työstä vou kertoa muutenkin.
Missä yhteyksissä noin tapahtuu?
Meillä on ystäväpiiri pitkälti opiskeluaikana muodostunut, eli sama koulutus kaikilla. Työtilanne vaihtelee sen verran, että tiedetään, kuka on töissä ja missä ja kuka ei. Yksi useammassa isommassa firmassa toiminut yritysjohtaja (on muuten nainen) on joukossa, eikä ole mikään pätijä. Naapurustossa on tilanne samankaltainen, eli kaikki asuu tilavasti ja mukavasti ja arvatenkin joutuvat tekemään kovasti töitä sen eteen.
Kukaan ei elvistele titteleillä, rahalla tai asemalla.
No onhan näitä ihmisiä olemassa. "Tiedättekö, kuka olen" tilanteessa, jossa joku kuvittelee olevansa oikeutettu menemään jonon ohi, saamaan suurempia alennuksia tms. vain, koska on mielestään "joku". Siis tärkeämpi, kuin muut.
Kaikki me tulemme tänne samalla tavalla, ja lähdemme myös. Mitään ei saa mukaansa. Toisilla on paremmat lähtökohdat elämälleen vanhempien varakkuuden ansiosta, mutta ei se tee heistä yhtään parempia ihmisinä, tai anna suurempaa oikeutta olemassaololleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä näkee tälläkin palstalla. Korostetaan usein, että ollaan akateemisia, korkeakoulutettuja, hyväpalkkaisia yms. Ei mua kiinnosta, mua kiinnostaa sun persoona ja ajatukset, ei status tai palkkataso.
Mitä tarkoittaa ihmisen persoona? Eikö siihen liity myös luonne ja arvomaailma? Ja silloin puhutaan myös esimerkiksi sellaisista asioista kuin kunnianhimo, pitkäjänteisyys, mitä arvostaa, mihin pyrkyy jne - eikö totta? Vai mistä haluaisit esimerkiksi minun kertovan itsessäni, jos pyytäisit minua kertomaan persoonastani? Ja ajatukset, jos pyytäisit minua kertomaan ajatuksistani, niin nekö saisivat olla vain ajatuksia liittyen johonkin muuhun kuin vaikkapa työhön?
No mutta palkkataso ja akateemisuus ei kerro sun työstä ja petsoonasta mitään, joten miksi ne pitää mainita? No pätemisen takia. Persoonasta ja työstä vou kertoa muutenkin.
Ok, sinua siis kiinnostaa persoona. Kuvitellaan, että tässä tapauksessa juuri minun persoonani. Mitä sinulle siis pitäisi vastata? Että "olen älykäs, sosiaalinen ja huumorintajuinen"? Just joo. Usein ihmiset kertovat tuollaisella listalla asioita, joita he haluaisivat olla ja joita ehkä kuvittelevat olevansa, mutta sellaisinaan nuo ovat sananhelinää. Sitten, kun nuo asiat konkretisoituvat tekoina, niillä on jotain merkitystä. Älykkyys usein johtaa kouluttautumiseen, koska korkeampi asema tarjoaa usein mielekkäämpiä työtehtäviä ja enemmän vapautta. Sosiaalisuus ilmenee siinä, että on laaja ystäväpiiri ja/tai tutustuu helposti uusiin ystäviin ja osaa toimia verkostoissa. Huumorintajun nimeää vahvuutenaan lähes jokainen mutta käytännössä se ei kerro mitään, koska siinä missä toiselle se tarkoittaa Uuno Turhapurolle nauramista ja Pikku Kalle -vitsien kertomista, toiselle se on tilannekomiikan tajua arjessa ja kolmannelle jotain muuta.
Mutta kerro: kun haluat kuulla ihmisen persoonasta ja ajatuksista, mistä siis haluat kuulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en rahvaan kanssa seurustele!
T. Miljonääri Lainoppinut YliLääkäri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä näkee tälläkin palstalla. Korostetaan usein, että ollaan akateemisia, korkeakoulutettuja, hyväpalkkaisia yms. Ei mua kiinnosta, mua kiinnostaa sun persoona ja ajatukset, ei status tai palkkataso.
Mitä tarkoittaa ihmisen persoona? Eikö siihen liity myös luonne ja arvomaailma? Ja silloin puhutaan myös esimerkiksi sellaisista asioista kuin kunnianhimo, pitkäjänteisyys, mitä arvostaa, mihin pyrkyy jne - eikö totta? Vai mistä haluaisit esimerkiksi minun kertovan itsessäni, jos pyytäisit minua kertomaan persoonastani? Ja ajatukset, jos pyytäisit minua kertomaan ajatuksistani, niin nekö saisivat olla vain ajatuksia liittyen johonkin muuhun kuin vaikkapa työhön?
No mutta palkkataso ja akateemisuus ei kerro sun työstä ja petsoonasta mitään, joten miksi ne pitää mainita? No pätemisen takia. Persoonasta ja työstä vou kertoa muutenkin.
Missä yhteyksissä noin tapahtuu?
Meillä on ystäväpiiri pitkälti opiskeluaikana muodostunut, eli sama koulutus kaikilla. Työtilanne vaihtelee sen verran, että tiedetään, kuka on töissä ja missä ja kuka ei. Yksi useammassa isommassa firmassa toiminut yritysjohtaja (on muuten nainen) on joukossa, eikä ole mikään pätijä. Naapurustossa on tilanne samankaltainen, eli kaikki asuu tilavasti ja mukavasti ja arvatenkin joutuvat tekemään kovasti töitä sen eteen.
Kukaan ei elvistele titteleillä, rahalla tai asemalla.
Se on hyvä! Mun ystäväpiirissä sama tilanne eli kaikki hyvin. Törmään ilmiöön siis töissä, muissa sosiaalisissa ympyröissä, mediassa, jopa täällä. Ihmiset hakee auktoriteettiasemaa milloin milläkin. Miksi media palvoo Nalle Wahlroosia tai Selännettä? Älykkäämpiäkin ihmisiä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä näkee tälläkin palstalla. Korostetaan usein, että ollaan akateemisia, korkeakoulutettuja, hyväpalkkaisia yms. Ei mua kiinnosta, mua kiinnostaa sun persoona ja ajatukset, ei status tai palkkataso.
Mitä tarkoittaa ihmisen persoona? Eikö siihen liity myös luonne ja arvomaailma? Ja silloin puhutaan myös esimerkiksi sellaisista asioista kuin kunnianhimo, pitkäjänteisyys, mitä arvostaa, mihin pyrkyy jne - eikö totta? Vai mistä haluaisit esimerkiksi minun kertovan itsessäni, jos pyytäisit minua kertomaan persoonastani? Ja ajatukset, jos pyytäisit minua kertomaan ajatuksistani, niin nekö saisivat olla vain ajatuksia liittyen johonkin muuhun kuin vaikkapa työhön?
No tarkoitan lähinnä sitä, että miksi tuo on mainitsemisen arvoinen asia sellaisissakin keskusteluissa, missä se ei tuo mitään lisäarvoa eikä sitä erikseen kysytty? Mä huomasin tän ollessani työtön, että se ihmisen status ja työ merkkaa tosi vähän. En edes tiedä, mitä kaikki mun tutut tekee työkseen. Toki jos koko identiteetti rakentuu työlle ja arvot sille, niin kai siitä sitten on tarve jauhaa koko ajan. Harvalla mun läheisellä ja tutulla on, vaan puhutaan monista muista asioista. Myös sellaisten ihmisten kanssa, joilla on ns. statusta. Totta kai työhön liittyvistä ajatuksista saa puhua, mutta aika harvoin siitä kovin pitkälle juttua riittää. Ihmisessä mua kiinnosta esimerkiksi se, miten hän kohtelee toisia, miten hän näkee ja tarkastelee maailmaa, mitä hän ajattelee asioista.
Tittelillä ja asemalla voitte pyyhkiä perseenne, mutta raha kyllä mulle kelpaa, auttaa elämää kummasti. Haluan paljon rahaa mahdollisimman helposti, jotta voin toteuttaa haaveet muuttamisesta lämpimään loppuelämäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sit onkin juuri toisin päin. Se jolla on, sen ei tarvitse leuhkia.
Se jolla noita ei ole, saattaakin olla vimpan päälle leuhkija, vaikka sitten pienillä valheilla antaa ymmärtää sitä sun tätä ja nokittelee. Juurihan tuossa oli miten hoitajilla pitää olla merkkiautot ja lääkärille kelpaa vallan mainiosti tavan volkkari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä näkee tälläkin palstalla. Korostetaan usein, että ollaan akateemisia, korkeakoulutettuja, hyväpalkkaisia yms. Ei mua kiinnosta, mua kiinnostaa sun persoona ja ajatukset, ei status tai palkkataso.
Mitä tarkoittaa ihmisen persoona? Eikö siihen liity myös luonne ja arvomaailma? Ja silloin puhutaan myös esimerkiksi sellaisista asioista kuin kunnianhimo, pitkäjänteisyys, mitä arvostaa, mihin pyrkyy jne - eikö totta? Vai mistä haluaisit esimerkiksi minun kertovan itsessäni, jos pyytäisit minua kertomaan persoonastani? Ja ajatukset, jos pyytäisit minua kertomaan ajatuksistani, niin nekö saisivat olla vain ajatuksia liittyen johonkin muuhun kuin vaikkapa työhön?
No mutta palkkataso ja akateemisuus ei kerro sun työstä ja petsoonasta mitään, joten miksi ne pitää mainita? No pätemisen takia. Persoonasta ja työstä vou kertoa muutenkin.
Ok, sinua siis kiinnostaa persoona. Kuvitellaan, että tässä tapauksessa juuri minun persoonani. Mitä sinulle siis pitäisi vastata? Että "olen älykäs, sosiaalinen ja huumorintajuinen"? Just joo. Usein ihmiset kertovat tuollaisella listalla asioita, joita he haluaisivat olla ja joita ehkä kuvittelevat olevansa, mutta sellaisinaan nuo ovat sananhelinää. Sitten, kun nuo asiat konkretisoituvat tekoina, niillä on jotain merkitystä. Älykkyys usein johtaa kouluttautumiseen, koska korkeampi asema tarjoaa usein mielekkäämpiä työtehtäviä ja enemmän vapautta. Sosiaalisuus ilmenee siinä, että on laaja ystäväpiiri ja/tai tutustuu helposti uusiin ystäviin ja osaa toimia verkostoissa. Huumorintajun nimeää vahvuutenaan lähes jokainen mutta käytännössä se ei kerro mitään, koska siinä missä toiselle se tarkoittaa Uuno Turhapurolle nauramista ja Pikku Kalle -vitsien kertomista, toiselle se on tilannekomiikan tajua arjessa ja kolmannelle jotain muuta.
Mutta kerro: kun haluat kuulla ihmisen persoonasta ja ajatuksista, mistä siis haluat kuulla?
Nyt te sekoitatte sen, että saako keskustella koulutuksesta ja työstä vai päteekö sillä. Ihan eri asiat. Kyllä se on ok sanoa, että on KTM ja työskentelee pankissa. Mutta, että yrittää niillä päästä keskustelussa tai muussa tilanteessa niskan päälle, on hieman outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä näkee tälläkin palstalla. Korostetaan usein, että ollaan akateemisia, korkeakoulutettuja, hyväpalkkaisia yms. Ei mua kiinnosta, mua kiinnostaa sun persoona ja ajatukset, ei status tai palkkataso.
Mitä tarkoittaa ihmisen persoona? Eikö siihen liity myös luonne ja arvomaailma? Ja silloin puhutaan myös esimerkiksi sellaisista asioista kuin kunnianhimo, pitkäjänteisyys, mitä arvostaa, mihin pyrkyy jne - eikö totta? Vai mistä haluaisit esimerkiksi minun kertovan itsessäni, jos pyytäisit minua kertomaan persoonastani? Ja ajatukset, jos pyytäisit minua kertomaan ajatuksistani, niin nekö saisivat olla vain ajatuksia liittyen johonkin muuhun kuin vaikkapa työhön?
No mutta palkkataso ja akateemisuus ei kerro sun työstä ja petsoonasta mitään, joten miksi ne pitää mainita? No pätemisen takia. Persoonasta ja työstä vou kertoa muutenkin.
Missä yhteyksissä noin tapahtuu?
Meillä on ystäväpiiri pitkälti opiskeluaikana muodostunut, eli sama koulutus kaikilla. Työtilanne vaihtelee sen verran, että tiedetään, kuka on töissä ja missä ja kuka ei. Yksi useammassa isommassa firmassa toiminut yritysjohtaja (on muuten nainen) on joukossa, eikä ole mikään pätijä. Naapurustossa on tilanne samankaltainen, eli kaikki asuu tilavasti ja mukavasti ja arvatenkin joutuvat tekemään kovasti töitä sen eteen.
Kukaan ei elvistele titteleillä, rahalla tai asemalla.
Samantyyppinen tilanne täälläkin, joten en edes tajua mitä ap tarkoittaa. En koskaan ole tuollaiseen ilmiöön törmännyt, joten kyse täytyy olla sellaisista piireistä, joissa varakkuus ja hyvä koulutus on jotenkin harvinaista ja ihmeellistä.
Olisi hankala elää tuollaisessa ympäristössä, jossa muut katsovat sinua toisenlaisten linssien läpi niin, että kaikki normaalikin puhuminen ja oleminen tulkitaan oikeassa olemisen yrityksenä ja pätemisenä. Samanlaisten kanssa seurustelussa sinut kohdataan omana itsenäsi, olisi hyvin rasittavaa olla vaikka naapurustossa "päivystävä lääkäri" koska vapaa-ajallaan jokainen haluaa olla rauhassa ja ihan yksityishenkilönä. Olkoon sitten vaikka ministeri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro niistä tilanteista, kun joku on luullut olevansa esimerkiksi sinua parempi ihminen jonkin tuollaisen tilanteen takia, niin on helpompi ymmärtää, mitä ajat takaa.
Samaa mieltä, ei kai nimikirjoitustenkaan kerääjiä edes ole oikeasti olemassa? Teinitytöt saattavat pyytää nimmaria poppparilta, mutta ihan aikuisetko?
Selfietä julkkiksen kanssa pyytää monia aikuinenkin ja nimmari oikeassa esineessä voi nostaa esineen arvoa.
Keväällä ostin aidon pelissä käytetyn pelipaidan ja mieluusti olisin siihen ottanut paitaa käyttäneen pelaajan nimmarin. Kyse alasarjoista, ettei edes nosta paidan arvoa tai pelaajasta ole tulossa lajissaan tähteä. Olisi nimmari ollut kiva lisä paitaan.
Osaa ihmisistä kiinnostaa mitä muut heistä ajattelevat, jolloin asioilla millä saa muiden arvostusta on ihmiselle itselleen väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opettaja ns "hyvän alueen" yläkoulussa. Välillä huvittaa, kun joku vanhempi allekirjoittaa wilma-viestinsä tittelin kanssa (esim juristi tai ylilääkäri). Niin kuin vanhemman työtilanteella olisi jotain tekemistä sen Ville-Irmelin ruotsinkokeen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, itse tykkään olla se joka hoitaa asiat "taustalla". En halua tuoda itseäni esiin, vaikka en mikään ujo olekaan, ja olen kyllä suorittanut ihan kunnon opinnot, mutta en halua sitäkään titteliä mainostaa.
No sama! En ole koskaan vedonnut titteliin tai koulutukseen. Asiantuntijuuteen joskus, kun on pitänyt saada asia selväksi. Musta se on vaan niin noloa leijua jonkun aseman takia.
Ap
Koulutuksella saa yleensä paremman työpaikan - esim. turvatumpi palkka. Tosin et taida kovin kummoinen asiantuntija olla, oletko kade noille muille? Ole tyytyväinen osaasi ja jätä muiden asiat vatvomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä näkee tälläkin palstalla. Korostetaan usein, että ollaan akateemisia, korkeakoulutettuja, hyväpalkkaisia yms. Ei mua kiinnosta, mua kiinnostaa sun persoona ja ajatukset, ei status tai palkkataso.
Mitä tarkoittaa ihmisen persoona? Eikö siihen liity myös luonne ja arvomaailma? Ja silloin puhutaan myös esimerkiksi sellaisista asioista kuin kunnianhimo, pitkäjänteisyys, mitä arvostaa, mihin pyrkyy jne - eikö totta? Vai mistä haluaisit esimerkiksi minun kertovan itsessäni, jos pyytäisit minua kertomaan persoonastani? Ja ajatukset, jos pyytäisit minua kertomaan ajatuksistani, niin nekö saisivat olla vain ajatuksia liittyen johonkin muuhun kuin vaikkapa työhön?
No mutta palkkataso ja akateemisuus ei kerro sun työstä ja petsoonasta mitään, joten miksi ne pitää mainita? No pätemisen takia. Persoonasta ja työstä vou kertoa muutenkin.
Ok, sinua siis kiinnostaa persoona. Kuvitellaan, että tässä tapauksessa juuri minun persoonani. Mitä sinulle siis pitäisi vastata? Että "olen älykäs, sosiaalinen ja huumorintajuinen"? Just joo. Usein ihmiset kertovat tuollaisella listalla asioita, joita he haluaisivat olla ja joita ehkä kuvittelevat olevansa, mutta sellaisinaan nuo ovat sananhelinää. Sitten, kun nuo asiat konkretisoituvat tekoina, niillä on jotain merkitystä. Älykkyys usein johtaa kouluttautumiseen, koska korkeampi asema tarjoaa usein mielekkäämpiä työtehtäviä ja enemmän vapautta. Sosiaalisuus ilmenee siinä, että on laaja ystäväpiiri ja/tai tutustuu helposti uusiin ystäviin ja osaa toimia verkostoissa. Huumorintajun nimeää vahvuutenaan lähes jokainen mutta käytännössä se ei kerro mitään, koska siinä missä toiselle se tarkoittaa Uuno Turhapurolle nauramista ja Pikku Kalle -vitsien kertomista, toiselle se on tilannekomiikan tajua arjessa ja kolmannelle jotain muuta.
Mutta kerro: kun haluat kuulla ihmisen persoonasta ja ajatuksista, mistä siis haluat kuulla?
Ottipa tästä nyt jotkut herneen nenään. :D Minua kiinnostaa se, miten ihminen kohtelee toisia ja ympäristöä (onko empatiaa muita kohtaan, onko ystävällinen ja kohtelias, onko ympäristön huomiointi hallussa), mitä hän ajattelee maailamsta (esim. yhteiskunnalliset asiat) huumorintaju, voiko puhua syvällisistäkin asioista, ja se, miten mulla kemiat synkkaa sen toisen kanssa. Usein juttelen mun ystävien ja läheisten kanssa ihan muista asioista kuin töistä. Ehkä sitten te juttelette töistä ja opiskelusta koko ajan? Mun havaintojen mukaan akateemisuus tai korkeakoulutus ei takaa aina sosiaalista älykkyyttä. Toki ne ei sulje toisiaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ns "hyvän alueen" yläkoulussa. Välillä huvittaa, kun joku vanhempi allekirjoittaa wilma-viestinsä tittelin kanssa (esim juristi tai ylilääkäri). Niin kuin vanhemman työtilanteella olisi jotain tekemistä sen Ville-Irmelin ruotsinkokeen kanssa.
Hait mutta et päässyt oikikseen tai lääkikseen?
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ns "hyvän alueen" yläkoulussa. Välillä huvittaa, kun joku vanhempi allekirjoittaa wilma-viestinsä tittelin kanssa (esim juristi tai ylilääkäri). Niin kuin vanhemman työtilanteella olisi jotain tekemistä sen Ville-Irmelin ruotsinkokeen kanssa.
Tämä on juuri sitä mitä tarkoitan! Yksi tuntemani lääkäri tunkee allekirjoitukseensa kaikki koulutukset ja tittelit. Miksi??
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä näkee tälläkin palstalla. Korostetaan usein, että ollaan akateemisia, korkeakoulutettuja, hyväpalkkaisia yms. Ei mua kiinnosta, mua kiinnostaa sun persoona ja ajatukset, ei status tai palkkataso.
Mitä tarkoittaa ihmisen persoona? Eikö siihen liity myös luonne ja arvomaailma? Ja silloin puhutaan myös esimerkiksi sellaisista asioista kuin kunnianhimo, pitkäjänteisyys, mitä arvostaa, mihin pyrkyy jne - eikö totta? Vai mistä haluaisit esimerkiksi minun kertovan itsessäni, jos pyytäisit minua kertomaan persoonastani? Ja ajatukset, jos pyytäisit minua kertomaan ajatuksistani, niin nekö saisivat olla vain ajatuksia liittyen johonkin muuhun kuin vaikkapa työhön?
No mutta palkkataso ja akateemisuus ei kerro sun työstä ja petsoonasta mitään, joten miksi ne pitää mainita? No pätemisen takia. Persoonasta ja työstä vou kertoa muutenkin.
Ok, sinua siis kiinnostaa persoona. Kuvitellaan, että tässä tapauksessa juuri minun persoonani. Mitä sinulle siis pitäisi vastata? Että "olen älykäs, sosiaalinen ja huumorintajuinen"? Just joo. Usein ihmiset kertovat tuollaisella listalla asioita, joita he haluaisivat olla ja joita ehkä kuvittelevat olevansa, mutta sellaisinaan nuo ovat sananhelinää. Sitten, kun nuo asiat konkretisoituvat tekoina, niillä on jotain merkitystä. Älykkyys usein johtaa kouluttautumiseen, koska korkeampi asema tarjoaa usein mielekkäämpiä työtehtäviä ja enemmän vapautta. Sosiaalisuus ilmenee siinä, että on laaja ystäväpiiri ja/tai tutustuu helposti uusiin ystäviin ja osaa toimia verkostoissa. Huumorintajun nimeää vahvuutenaan lähes jokainen mutta käytännössä se ei kerro mitään, koska siinä missä toiselle se tarkoittaa Uuno Turhapurolle nauramista ja Pikku Kalle -vitsien kertomista, toiselle se on tilannekomiikan tajua arjessa ja kolmannelle jotain muuta.
Mutta kerro: kun haluat kuulla ihmisen persoonasta ja ajatuksista, mistä siis haluat kuulla?
Nyt te sekoitatte sen, että saako keskustella koulutuksesta ja työstä vai päteekö sillä. Ihan eri asiat. Kyllä se on ok sanoa, että on KTM ja työskentelee pankissa. Mutta, että yrittää niillä päästä keskustelussa tai muussa tilanteessa niskan päälle, on hieman outoa.
Kiitos juuri tätä mä tässä hain. :) On totta kai täysin ok puhua työstä ja opiskelusta, se tulee monesti ihan luonnollisestikin puheeksi! Mutta enemmän sitä mua kiinnostaa, millainen se ihminen on, miten se näkee maailman, millainen arvomaailma sillä on yms. Tiedän korkeastikoulutettuja, jotka ovat ihmisinä k*sipäitä, tosin mulla on myös hyvinä ystävinä sellaisia. Tiedän matalasti koulutettuja, jotka ovat aivan loistavaa seuraa, mutta tiedän myös inhottavia sellaisia tapauksia. Ei se koulutus ja työ kerro välttämättä ihmisestä hirvestä mitään kuin että on ehkä tietyissä asioissa lahjakas tai kunniahimoinen.
Alue: Aihe vapaa
Enemmänkin sinulla taitaa olla luuloja ja stereotypioita varakkaista ja paremminkoulutetuista ihmisistä. Kyllä varakkaat ja koulutetut ihmiset saavat sanoa mielipiteensä aivan vapaasti kaikista asioista siinä missä muutkin.