Onko muita RISKIRYHMÄ-perheitä, ketkä elää eristyksissä
Eli löytyykö Suomesta muita riskiryhmä-perheitä, ketkä joutuvat elämään varovaisesti. Eivät tapaa juuri ketkään eivätkä käy edes kaupassa vaan tilaavat ruuat kotiin? Meillä on tällä hetkellä tämä surullinen tilanne ja nyt näyttäisi siltä, että toinen aalto ei ainakaan helpota elämäämme.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täältä löytyy! Tosin kesän aikana höllensin sen verran, että olen pari kertaa hakenut paikallisesta ravintolasta noutoruokaa ja kaksi kertaa tavannut tytärtäni. Nyt vaikuttaa tilanne pääkaupunkiseudulla muuttuneen sen verran, että noutoruuan haku on toistaiseksi ohi ja samoin tyttäreni tapaaminen.
Ihan mielenkiinnosta, että miltä tuntuisi, jos tuon eristyksen aikana kuolisitkin johonkin ihan muuhun kuin koronaan? Että olet viimeiset kuukaudet viettänyt tuolla tavoin eristyksissä kaikista rakkaistasi kuolemanpelkosi vuoksi ja sitten kuitenkin se kuolema tulee, kaikesta yrityksestä huolimatta?
Sehän nyt olis ihan hullua, että lähtis pelkäämään vaikka syöpää tai ebolaa ja menis sen takia bailaamaan kuin viimeistä päivää. En mä nyt oikein näe pointtia. Kyllä ihminen vuoden verran voi elää eristyksissä, mutta kujaa se on ja vertaistukea kaipaa. Ja ennen kaikkea kaipais sitä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin.
Kurjaa Tarkoitin, ei kujaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täältä löytyy! Tosin kesän aikana höllensin sen verran, että olen pari kertaa hakenut paikallisesta ravintolasta noutoruokaa ja kaksi kertaa tavannut tytärtäni. Nyt vaikuttaa tilanne pääkaupunkiseudulla muuttuneen sen verran, että noutoruuan haku on toistaiseksi ohi ja samoin tyttäreni tapaaminen.
Ihan mielenkiinnosta, että miltä tuntuisi, jos tuon eristyksen aikana kuolisitkin johonkin ihan muuhun kuin koronaan? Että olet viimeiset kuukaudet viettänyt tuolla tavoin eristyksissä kaikista rakkaistasi kuolemanpelkosi vuoksi ja sitten kuitenkin se kuolema tulee, kaikesta yrityksestä huolimatta?
Mä en ole elänyt eristyksessä kaikista rakkaistani vaan ainoastaan tyttärestäni ja hänen puolisostaan. Mulla asuu naapurissa yli 90-vuotiaat vanhemmat ja olen ollut ainoa, jolla on ollut mahdollisuus eristäytyä tällä tavalla. Siis ainoa, joka on voinut käydä kyläilemässä vanhempieni luona. Ilmaisin edellisessä asian vähän huonosti eli olen kyllä tavannut tytärtäni useamminkin, mutta silloin ulkona ja turvavälin päästä. Nämä kaksi aiemmassa mainitsemaani tapaamista on tapahtunut sisätiloissa eli tyttäreni uudessa kodissa.
Minäkin joutuisin jättämään vanhan äitini vuodeksi yksin jos lapsi menisi kouluun. Eli ei kouluun :(
Mikäs hätä -perheellä- on?
Yksinelävät eristäytyjät ovat vaarassa
menettää mielenterveytensä.
Mieti sitä.
Nyt tämä alkaa uudelleen.
Pahempana vain, koska ihmiset ovat valmiiksi
väsyneitä.
Nyt on nähty, että Suomi sössii ja nysvää.
Jos joku poliitikko vielä kehtaa puhua "hyvinvointivaltiosta, kaikista pidetään huolta
tai me olemme varautuneita", heitän mädällä
munalla tai vähintään oksennan.
Vierailija kirjoitti:
Uskallan veikata, että tulevasta syksystä ja talvesta tulee kamala. Jos valtiovalta olisi ollut jämptimpi nyt keväällä (mm. ulkonaliikkumiskielto tiettyihin kellonaikoihin ja maskipakko) niin meillä ei olisi ollut yhtään tartuntaa enää kuukausiin.
Ulkonaliikkumiskielto ei Suomessa toimi siitä yksinkertaisesta syystä että Suomessa on jo nyt paljon alueita joihin poliisin saapuminen kestää tunnin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että kieltoa ei pystytä valvomaan juuri muualla kuin isojen kaupunkien keskustoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täältä löytyy! Tosin kesän aikana höllensin sen verran, että olen pari kertaa hakenut paikallisesta ravintolasta noutoruokaa ja kaksi kertaa tavannut tytärtäni. Nyt vaikuttaa tilanne pääkaupunkiseudulla muuttuneen sen verran, että noutoruuan haku on toistaiseksi ohi ja samoin tyttäreni tapaaminen.
Ihan mielenkiinnosta, että miltä tuntuisi, jos tuon eristyksen aikana kuolisitkin johonkin ihan muuhun kuin koronaan? Että olet viimeiset kuukaudet viettänyt tuolla tavoin eristyksissä kaikista rakkaistasi kuolemanpelkosi vuoksi ja sitten kuitenkin se kuolema tulee, kaikesta yrityksestä huolimatta?
Mä en ole elänyt eristyksessä kaikista rakkaistani vaan ainoastaan tyttärestäni ja hänen puolisostaan. Mulla asuu naapurissa yli 90-vuotiaat vanhemmat ja olen ollut ainoa, jolla on ollut mahdollisuus eristäytyä tällä tavalla. Siis ainoa, joka on voinut käydä kyläilemässä vanhempieni luona. Ilmaisin edellisessä asian vähän huonosti eli olen kyllä tavannut tytärtäni useamminkin, mutta silloin ulkona ja turvavälin päästä. Nämä kaksi aiemmassa mainitsemaani tapaamista on tapahtunut sisätiloissa eli tyttäreni uudessa kodissa.
Kuolemakysymykseesi vielä....8 vuotta sitten sain sairaskohtauksen, jollaisessa 50% potilaista kuolee jo ennenkuin ehtii sairaalaan, 40% kuolee sairaalaan ehdittyäänkin ja vain 10% selviää hengissä. Käsitykseni elämän rajallisuudesta ja kuoleman läheisyydestä muuttuivat silloin täysin. Tuo sairastuminen on yksi syy, miksi en itsekään halua saada koronavirusta. Olen nimittäin jo kokenut, miltä tuntuu, kun keuhkot alkavat täyttyä omista kudosnesteistä ja hengittäminen muuttuu yhä vaikeammaksi. Voin vannoa, että se tunne on niin karmea, ettei sellaista halua kokea uudelleen, jos vaan jotenkin voi välttyä sellaiselta. Näin painajaisia tukehtumisesta melkein vuoden sairaalasta pääsyni jälkeenkin.
Tuosta päivästä lähtien olen ollut sinut kuoleman kanssa. Elänyt elämäni siten, että jos lähtö tulee minuutin päästä, mitään tärkeää ei ole jäänyt sanomatta eikä tekemättä. Lasteni suhde minuun muuttui myös ja tiedostamme kaikki, että jokainen viesti, jokainen puhelu, jokainen tapaaminen voi olla viimeinen. Vanhemmilleni on ollut tärkeää, että edes joku läheinen voi käydä halaamassa heitä. Istua heidän kanssaan kahvilla ja rupatella niitä näitä. Heidän elinpäivänsä ovat jokatapauksessa jo vähissä. Kukaan ei kuitenkaan halua olla se, joka vie koronaviruksen heille. En halua olla minäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löytyy. Koulu alkaa ja katotaan montako päivää lapsi voi siellä olla. Henki lähtee jos koronan saisin. Taikka jonkun muun kovan flunssan tms. Ei paljoo naurata tämä elämä tällä hetkellä!
Ja toiset nauraa, että ei voi Kuoleman pelossa elää loppuelämää. No ei, mutta rokotteeseen asti voi odottaa. Rokotetta kehitetään koko ajan. Eihän tämä pandemia kestä montaa vuotta.
Meidän pitäis perustaa jonkinlainen vertaistukiryhmä.
Nyt alkaa kuitenkin näyttää yhä ilmeisemmältä ettei koronaan synny immuniteettia, eikä siihen näin ollen tulla koskaan saamaan toimivaa rokotetta. Tämä pandemia todellakin voi kestää vuosikausia. On täysin mahdollista ettei tämä lopu edes meidän elinaikanamme. Näinhän kävi esim. ruton kanssa. Ensimmäinen aalto 1300-luvulla oli hurjin, tappaen n. puolet Euroopan väestöstä. Taudista ei todellakaan päästy muutamassa vuodessa eroon, vaan pienempiä epidemioita tuli tasaisin väliajoin aina 1700-luvulle asti. Vieläkään rutto ei ole kokonaan kadonnut maailmasta, olkoonkin ettei siihen ainakaan kehittyneissä maissa kukaan nykyään kuole. Varautukaa siis elämään loppuikänne eristyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löytyy. Koulu alkaa ja katotaan montako päivää lapsi voi siellä olla. Henki lähtee jos koronan saisin. Taikka jonkun muun kovan flunssan tms. Ei paljoo naurata tämä elämä tällä hetkellä!
Ja toiset nauraa, että ei voi Kuoleman pelossa elää loppuelämää. No ei, mutta rokotteeseen asti voi odottaa. Rokotetta kehitetään koko ajan. Eihän tämä pandemia kestä montaa vuotta.
Meidän pitäis perustaa jonkinlainen vertaistukiryhmä.
Nyt alkaa kuitenkin näyttää yhä ilmeisemmältä ettei koronaan synny immuniteettia, eikä siihen näin ollen tulla koskaan saamaan toimivaa rokotetta. Tämä pandemia todellakin voi kestää vuosikausia. On täysin mahdollista ettei tämä lopu edes meidän elinaikanamme. Näinhän kävi esim. ruton kanssa. Ensimmäinen aalto 1300-luvulla oli hurjin, tappaen n. puolet Euroopan väestöstä. Taudista ei todellakaan päästy muutamassa vuodessa eroon, vaan pienempiä epidemioita tuli tasaisin väliajoin aina 1700-luvulle asti. Vieläkään rutto ei ole kokonaan kadonnut maailmasta, olkoonkin ettei siihen ainakaan kehittyneissä maissa kukaan nykyään kuole. Varautukaa siis elämään loppuikänne eristyksissä.
Höpö höpö! Nyt ei eletä 1300 tai 1700 luvulla. Olen aivan varma, että joku keino vielä keksitään. Harmi vaan kun se ei heti tapahdu, mutta siksi juuri olis tärkeää, että ihmiset malttaisi nyt pysyä kodeissaan siihen saakka. Tai käyttäis maskia Ja turvavälejä jos kotona ei pysty olemaan.
Miten lapsen saa otettua pois koulusta Helsingissä, onko kenelläkään tietoa?
Olen elänyt täysin normaalia elämää, vaikka kuulun ns. riskiryhmään. Elämä on liian lyhyt ja siksi en anna viruksen määritellä tekemisiäni. Toki turvaväleistä ja hygieniasta huolehdin, koska en ihan idiootti ole.
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsen saa otettua pois koulusta Helsingissä, onko kenelläkään tietoa?
Järjestämällä hänelle lain vaatimukset täyttävän kotiopetuksen. Onnistuu kaikkialla Suomessa, koska ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täältä löytyy! Tosin kesän aikana höllensin sen verran, että olen pari kertaa hakenut paikallisesta ravintolasta noutoruokaa ja kaksi kertaa tavannut tytärtäni. Nyt vaikuttaa tilanne pääkaupunkiseudulla muuttuneen sen verran, että noutoruuan haku on toistaiseksi ohi ja samoin tyttäreni tapaaminen.
Ihan mielenkiinnosta, että miltä tuntuisi, jos tuon eristyksen aikana kuolisitkin johonkin ihan muuhun kuin koronaan? Että olet viimeiset kuukaudet viettänyt tuolla tavoin eristyksissä kaikista rakkaistasi kuolemanpelkosi vuoksi ja sitten kuitenkin se kuolema tulee, kaikesta yrityksestä huolimatta?
No onhan se mahdollista. Mutta ei ihmiset nyt yleensä kuolla kupsahda nuorena, joten eiköhän suurempi todennäköisyys ole, että elämä jatkuu. Joten on parempi odottaa rokotetta.
Tuhannet ihmiset vuosittain kuolevat nuorena. Koronaan ei ole kuollut Suomessa kuin muutama yksittäinen nuori. Että kumpikohan onkaan todennäköisempää: muu kuolema vai koronakuolema?
Ei ihme, että Suomessa mielenterveysongelmat ovat niin yleisiä. Kai sitä pää pehmenee, kun nököttää kuukausi tolkulla kotona.
Todennäköisesti influenssa tappaa nuoria enemmän kuin korona. Silti harva ottaa rokotetta.
Mistäs ketkän repäisit? Me Suomessa sanomme: riskiryhmäperheitä, jotka elävät eristyksissä
Sehän nyt olis ihan hullua, että lähtis pelkäämään vaikka syöpää tai ebolaa ja menis sen takia bailaamaan kuin viimeistä päivää. En mä nyt oikein näe pointtia. Kyllä ihminen vuoden verran voi elää eristyksissä, mutta kujaa se on ja vertaistukea kaipaa. Ja ennen kaikkea kaipais sitä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin.