Lue keskustelun säännöt.
Mies arvosteli mun rinnat. Olen itkenyt yöni.
17.07.2013 |
Reagoinko liioitellusti?
Mies pyysi mua eilen pihaan katsomaan yhtä juttua. Olin jo yöpaitasillani eikä mulla ollut rintaliivejä.
Puin pikaiseen neuletakin ja ovella naureskelin miehelle, että en kehtaa tulla kun rinnat roikkuu napaan asti.
Mies katsoi ja naurahdin vielä uudestaan, että no, roikkuuhan ne.
En kaivannut vastauksia kun mies yhtäkkiä tokas, että "no, vähän".
ETTÄ MITÄ?!
Ihan sama kun hän on joskus heittänyt olevansa pienimunainen, että olisin vastannut siihen vaan "no, vähän"
EIKÖ?
En saanut sanotuksi mitään vaan pakenin makkariin ja laitoin oven perässäni kii.
Mies tuli sinne hetken päästä ja sanoi anteeksi, mutta en vielä silloin kyennyt ajattelemaan vaan pyysin, että antaa mun nyt olla ja menee pois.
Sanoin hänellekin, tuon, että mitäpä jos minä kommentoisin hänen ulkoisia ominaisuuksiaan noin?
Ei vastannut ja yritti sanoa, että oma kommenttinsa oli vitsi ja kun vilkaisin häntä silmiin niin tarkensi, että vitsi oli huono sellainen.
Kun mies poistui makkarista, annoin hänelle hänen peittonsa ja tyynynsä mukaan Ja jäin yksin makkariin itkemään.
Tässä kohtaa kaipasin, että mies tulisi ja pyytäisi nyt anteeksi kun olin saanut hetken olla ja pystyisin kuuntelemaan hänen puolensa asiasta.
Nytpä ei mies vaivautunutkaan enään. Makoili vaan sohvalla kun ei olisi mitään ollutkaan. Oli kyllä tietoinen siitä miten pahasti loukkasi mua.
On nimittäin niin, että oma äitini on aina hokenut minulle, että rintani ovat häpeän asia. Tiedän ettei äitini ollut ihan terve, kehu aina itseään ja mun piti arvostella hänen kroppaansa kuinka on taas viime viikolta kiinteytynyt kovasti yhden jumpan jäljiltä. On siis elossa yhä, mutta ei minulle.
Aikanaan tapasin mieheni ja olin 3 lapsen yh ja mieheni lapseton ja minua jonkin verran nuorempi. Tuolloin äitini kommentoi ihan kysymättä, että mun rintoja voisi mieheni hiukan pelästyä. JUST!
Okei, ne ei ole pystyssä, mutta eipä ne nyt kovin eriskummallisetkaan ole muiden naisten rintavarustukseen verrattuna. Olen tätä tarkkailua ohimennen tehnyt vuosia ja päätynyt tulokseen, että omani on omani ja ne kelpaa. Niistä on lapsemme saanut ruokansa jne.
Olen siis koittanut hyväksyä itseni ja alkaa nähdä todellisuuden enkä sitä minkä äitini näki.
En ole koskaan saanut keneltäkään muilta moitteen sanaa itsestäni vaan pelkkiä kehuja. Oma minäkuvani on vasta nyt , 32-vuotiaana ollut tervehtymään päin. Niitä saamiani kehuja en ole ottanut tosissani aiemmin, en edes nuorena kun minut olisi haluttu kuuluisaan mallitoimistoon malliksi. Pyysivät äidiltäni lupaa hakea minut kuvausmatkalle jne. Äitini ei kannustanut ja pelästyin sekä laitoin lankapuhelimen seinästä irti.
Olen kertonut tämän miehelleni ja nimenomaan rinnoistani, jotta tietäisi eikä tälläisiä tilanteita tulisi kuin nyt on.
Koitan pitää reliteettiset narut käsissäni enkä antaa taas sijaa sille, että näkisin itseni jälleen äitini silmin. Ne hänen sanat kaikui eilen mielessäni kun itkin.
Kaikkein pahimmalta tuntui se, että mieheni ei puhu vieläkään mitään. Ihan kuin lisätä ei enään kiinnostaisi, että lepynkö vai en. Olemme käyneet tässä hyvin lähellä eroa, mutta ihan muiden asioiden vuoksi. Minä olen päättänyt arvostaa miestäni enemmän ja muutenkin korjata hiljalleen asioita mitkä ovat lähes kaataneet liittomme. Rakkaus ei ole koskaan loppunut eikä kolmansia osapuolia asiassa ole. Elämme vaan 2 vuotta liian rankkoja aikoja, lapsemme sairastui ja minä itsekin, pilkan paljon asioita liian pienellä ajalla yhteen perheeseen kannettavaksi. Siksi loukkasi kun minusta mieheni oli kylmempi kuin koskaan ennen minua kohtaan.
On hänelläkin ja meillä jokaisella on omat epäkohtamme joita emme halua kaikille kuuluttaa tai näyttää/puhua.
On miehellänikin, enkä koskaan häntä hänen heikolla kohdallansa ruotisi, koska tiedän kuinka vahingollista se voi itsetunnolle olla. Toisekseen MINÄ en näe miehessäni mitään vikaa, rakastan häntä.
Mutta nyt mieheni kai näkee minussa ja tarkoittaako tämä sitä, että rakkaus on vähentynyt?
Tämä olisi nyt ihan pakko saada selvitettyä ja niin ettei se jää mieleen kummittelemaan jos meinaa, että tulevasta ja seksielämästä tulee mitään.
Mulla meni hei 6 vuotta riisua liivit mieheni edessä seksin aikana, saunassa kyllä varhemmin. Tämä oli mulle iso edistys ja pelkään, että nyt mentiin takapakkia.
Tahtoisin asiallisia vastauksia siitä, että miten te ottaisitte tämän asian?
Te joilla on terve itsetunto omien rintojenne suhteen? Jotta voisin pyrkiä toimimaan kuten ne naiset jotka ovat sinut oman etuvarustuksensa kanssa.
Vai aiheuttaisiko vastaava kaikille naisille pahan mielen ja miten luulette, kuinka selviäisitte asiasta? Vaikuttaisiko tällainen suhteessanne johonkin?
Tai oletteko te loukanneet joskus miestänne vastaavasti? Miksi ja mitä siitä seurasi?
Kommentit (125)
miehesi on tyhmä. en kyllä osaa antaa mitään neuvoja kuinka edetä :/ itseäni on kerran loukattu samantyylisesti, enkä ikinä unohtanut sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok. Numero 3. Ole kiltti ja kerro minulle voiko tämä tosiaan olla yhdentekevä heitto/vitsi mieheltä, vaikka se ei ole totta?
Etkö itse loukkaantuisi ja menis maku seksiin jos naisesi toteaisi sun munan olevan pieni VÄHÄN?
Olisi oikeasti kiva tietää.
ap
Herrajumala, itsehän sinä sen aloitit! Olet lapsellinen.
Voi, kauheaa! Miehesi hyväksyi kommenttisi -ja itket sitä vauvapalstalla. Mitä menit kommentoimaan noin? Mitä miehesi olisi vastannut, jos olisit kysynyt tyyliin "mitä mieltä olet rinnoistani?"
P.S. Kohta alkaa feminatsien hyökkäys.. kommentit ovat tyyliin "jätä se sika" jne. Sinä, ap, olet näiden mielestä ehdottoman oikeassa ja mies on pilannut elämäsi.
Ap, nyt vähän todellisuudentajua kehiin. Jos et olisi itse aloittanut, miehesi ei olisi sanonut yhtään mitään. Nyt hän sanoin objektiivisen toduuden: no, vähän. Mutta ei maininnut tämän mitenkään vähentävän vetovoimaasi tai huonontavan ulkonäköäsi.
Eli kaivoit verta nenästäsi ja onnistuit. Nyt sitten ryhdistäydy ja unohda koko juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kerjäämäällä kerjäsit, että mies sanoisi jotain ja kun ei sanonut sitä, mitä halusit kuulla, loukkaannuit?
Tuttua toki mullekin kuten varmaan monelle muullekin naiselle.
Toisin sanoen, käyttäydyit kuin nainen. Vedit herneet nenään siitä, että mies lähti juttuusi mukaan ajattelematta loppuun asti. Mies on luultavasti aivan ymmällään, että mitä teki väärin. Tai siis tietää kyllä, että mistä loukkasi ja miksi loukkaannuit, mutta epäilisin hänen pitävän kohtaustasi tällä hetkellä aivan ylimitoitettuna.
Mies ei luultavasti ihan oikeasti vain juuri sillä hetkellä ajatellut menneisyyttäsi ja sitä, miten olet hävennyt rintojasi. Olet ollut jo tovin sinut niiden kanssa, niin se vain lipsahti.
Jospa tänään kertoisit miehelle rauhallisesti, että loukkaannuit niin pahoin menneisyytesi takia, niin luultavasti miehesi (joka päätellen siitä, että tuli kuitenkin heti perääsi ja tajusi pyytää anteeksi) viimeistään siinä kohtaa tajuaa, että miksi käyttäydyit kuten käyttäydyit ja osaa kertoa sinulle, että ei vain ajatellut asiaa eikä todellakaan tarkoittanut mitään pahaa ja niin loukkaavaa.
Kuulostaa siltä, että teidän ongelma ei nyt varsinaisesti ole tuo miehen ajattelematon vastaus. (Näin ulkopuolisen näkökulmastasi mies ei muuten "arvostellut" rintojasi, vaan vastasi sinun rintavitsiisi samalla tyylillä. Jos itsekin vitsailit "roikkuvista rinnoistasi", mies saattoi ajatella sinun olevan sinut ulkonäkösi kanssa. Mutta sinä ehkä odotit noin yhtäkkiä erillisiä kehuja rinnoistasi vähättelemällä niitä?)
Sun kannattaisi yrittää päästä ulkonäkösi kanssa sinuiksi. Se ei voi olla vain miehen suhtautumisen varassa. Ei ole realismia, että toisen kannalta herkkiin asioihin ei ikinä viitattaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monen utareet ovat riippuvat, eivät pystyssä olevat silikonit lasten jälkeen, mutta ei se tarkoita sitä, että ne napaan asti roikkuisi tai olisi rumat.
ap
No mies oli hieman tökerö myöntäessään että tissisi roikkuvat, mutta hei, sinä KERJÄSIT sitä mainitsemalla asian kaksi kertaa.
Voimakas reaktio johtuu minusta ensi sijassa äidistäsi ja se kohdistui varmaan häneen, miehen kömpelö maininta ikäänkuin roihautti vanhan kivun liekkeihin. Äitisi on ollut sinulle todella ilkeä ja vahingoittanut sinua kasvuiässä, ja sellaisia asioita joutuu käsittelemään kauan.
Mä olen pian 40 ja rintani roikkuvat, ne ovat litteät ja niillä on imetetty 5 lasta ja painovoimakin alkaa vaikuttaa. RIntoja on hirveen erimuotoisia ja kokoisia (hoitajana näen ihmiskehoja aika kattavasti) ja erittäin harvalla on sellaiset kuin rintaliivimainoksissa. Mallien varustusta, ellei ole silikoneja, muokataan ulkoisilla silikonitäytteillä. On surkeaa että länsimaissa maitorauhaspussit ovat niin merkittävä osa naisen itsetuntoa.
Se että miehesi ei ole puhunut johtuu ehkä siitä että hän ei tiedä mitä sanoa kun otat asian niin raskaasti. Anteeksipyyntö voi olla vaikeaa jos kokee ettei ole tahallaan loukannut ja että sillä myöntää loukanneensa. Varmaan miehes toivoisi että voisit hyväksyä itsesi ja lopettaa rintojesi häpeämisen. Hän on sinuun rakastunut koko pakettina aikanaan.
Mutta anna itsellesi aikaa ja työstä tuota juttua tarvittaessa vaikka terapeutilla jos elämä menee piloille muuten. Kyse ei varmasti ole vain rinnoista vaan isosta möykystä liittyen lapsuuteesi ja äitisuhteeseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihan ymmärrä. Ensin kerjäät selkääsi ja sitten leikit marttyyria
Sinähän itse asiaa toitotit ja nyt loukkaannut ja olet marttyyrinä, kun mies asiaa vähän myönsi. Haloo. Ja ei kait se mies uskalla sua juuri nyt lähestyä, kun sanoo mitä hyvänsä niin pieleen menee. Itse asiaa toitotit ja mies pyysi anteeksikin, mutta se ei sulle kelvannut. Mistä sen miehen pitäisi tietää, koska sulle saa taas puhua. Aikuistu nyt hyvä ihminen. Ne on teinityttöjen juttuja, kun yksi itkee, että on iso perse ja siihen kuuluu muun tyttölauman kuorossa selittää, että eikä oo, ihan hyvä on, mutta kato nyt mun.. ja taas sama juttu jatkuu. Ja ne pojat ei tajua sitä silloin saati sitten aikuisena, kun toisenkin sukupuolen olisi jo pitänyt päästä tästä riitistä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä minäkään ymmärrä. Itse ensin olet rintojasi valitellut ja mies siihen no vähän. Eihän mies alkanut itse oma-aloitteisesti rintojasi moittia. Muutenhan vaikutat olevan ulkonäköösi tyytyväinen, koska kerrot, että olisit mallikuvauksiinkin päässyt. Onko sinulla mitään isompaa ongelmaa? Oletko terve? Jos olet, ole tyytyväinen. Voit mennä rintojen korjausleikkaukseen, sillä ne kuntoon saadaan, jos ovat kamalammat kuin naisilla yleensä.
On se mies varmaan ihmeissään, mitä on tehnyt, kun itkeä tihuutat läpi yön.
Sinä saat laskea leikkiä rinnoillasi mutta toisen pitää ymmärtää olla kommentoimatta mitenkään??
Ihan ensin kannattaa nyt katsoa peiliin ja miettiä miten tää homma meni ja kannattaako olla porot sieraimissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noniin, oli aika pitkä tuo viestisi. Et varmaan yrittänytkään saada miestä kommentoimaan rintojasi, mutta jos toistit vielä asian, niin ehkä mies luuli, että odotat hänen sanovan jotain. Tyhmä vitsi häneltä ja hän sitä pyysi anteeksi. Annoit hänelle peiton ja tyynyn mukaan, joten hän varmaan oletti, ettet halua häntä enää makuuhuoneeseen uudestaan pyytelemään anteeksi. Mitäpä jos olisit mennyt rauhoituttuasi hänen viereensä sohvalle ja kertonut kuinka paljon hänen pieni tyhmä vitsinsä sinua loukkasi.
Minullakin lieviä itsetunto-ongelmia rintojen suhteen ja mies kerran totesi, että minulle pitäisi ostaa push-up liivit, tästä tuohduin ja loukkaannuin, mutta mies vaan oli yrittänyt sanoa, että ne toisivat rintojani "mukavasti" esille eikä ollut tarkoittanut loukata verisesti. Tästä ollaan päästy yli ja kaikki on nyt rintojen suhteen hyvin.
Sinun ehkä kannattaisi puhua tuosta asiasta jollekin ammattilaiselle (lääkäri, työterveyshoitaja tms). Terapia voisi auttaa sinua pääsemään traumoistasi eroon. Voin kertoa, että av-palsta on kaikista viimeisin keino, joka voisi auttaa. Täällä ihmisillä on tapana murjoa kaikki, jotka murheistaan avautuvat. Toivottavasti säästyt näiltä palstakettuilijoilta.
Tsemppiä.
Olet kyllä harvinaisen lapsellinen kolmen lapsen äidiksi, ei mulla muuta.
Tsemppiä!
Miksi itse sanoit miehelle, että "ne roikkuvat navassa asti", jos ne eivät oikeasti roiku? Miksi itse pilkkaat itseäsi? Leuka pystyyn, nainen, ja itsetuntoa kehiin! Maailmassa on suurempiakin itkun aiheita, sanoit lapsesi olevan sairas. sen takia voit itkeä, et sen, että mies ajatuksissaan sanoo olevansa rinnoistasi samaa mieltä kanssasi. Jos hän olisi sanonut että ne eivät roiku, olisitko alkanut vängätä, että roikkuvathan? Ja mies pyysi anteeksi, antaisit nyt jo olla. Itse teet itsellesi kiusaa.
Hei, kyseessä oli yksi kommentti rinnoistasi keskustelussa, jossa itse otit asian esiin. Mies on pyytänyt anteeksi ja selittänyt, että kyse oli huonosta vitsistä, sen pitäisi kyllä riittää. Pieni virhe, pieni anteeksipyyntö.
No mieshän sanoi "vähän". Sulla on useampi lapsi, olisi ihme, jos ne ei vähän roikkuisi. Todennäkösesti miehesi pitää sua upeena, eikä voi ymmärtää sun pään sisäisiä mittasuhteita. Ota ite asia puheeks miehen kanssa, ettei jää vaivaamaan. Ja ehkä kannattais kokeilla rakastella niin, että sun rintas saa olla pääosassa ja saat huomata, että roikkumisesta huolimatta ne on miehes mielestä jumalaiset.
Kiitos vastauksista. Halusinkin kuulla, että minä ylireagoin. Tosin en odottanut mitään kommenttia, en mitään vaan naurahdin ois piisannut ja pisin lähtenyt ulos.
Mietin siis liikaa, näin arvelinkin.
Nykyisin joo tiedän etten ole ruma, päinvastoin alkanut uskomaan tuntemattomienkin ihmisten kommentteja siitä, että olen nätti tai ovat sanoneet kauniiksi, mutta ainakin nätti.
Sevaan pistää korvaan kun en itse kommentoisi kenenkään ulkonäköä pahasti. Minusta kaikki ovat omalla tavallaan kauniita, ihan kaikki.
ap
Jos utareesi roikkuvat ne roikkuvat. Ei totuus siitä muuksi muutu vaikka kuinka itsellesi uskottelisit jotain muuta. Ja onko sillä oikeastaan enää väliä, koska ikäisesi naisen seksuaaliarvo on joka tapauksessa romahtamassa.