Ensitreffit alttarilla 2020 OFFICIAL
Alkaa vasta syyskuussa. Miten maltan odottaa?? Muita jotka haluaisivat jo tietoa pareista?
Toivotaan, että tällä kaudella ei tapahdu mitään kamalan hullua vaan parit ovat aikuismaisesti käyttäytyviä ja fiksuja. Toivoahan aina saa, vai mitä?
Kommentit (18026)
Juuditia ovat naiset kehuneet ja joku sanoi, että olisi ihana olla hänen ystävänsä. Itse olen niin paljon erilainen nainen, esimerkiksi juuri tuossa Tommin/miehen ylivertaisessa ihailussa, että näen kyllä punaista. Ärähtäisin kyllä muutaman kerran hänelle. Monessa muussakin asiassa, olisimme kyllä aika erilaiset.
Pieninä annoksina häntä jaksaisin, mutta en joka päivä.
Mira olisi siinä ja siinä, olisi kiva mennä kylään hänen siistiin, kauniiseen kotiinsa ja istuskella puutarhassa, juoda hyvät kahvit ja pullat, oletan. Jutunaiheita olisi jonkin verran, mutta voisi olla, että kun tutustuisin olisimme aika erilaiset, mutta kuitenkin yhdistävääkin olisi.
Emman kanssa olisimme niin eri ikäluokkaa ja muutenkin. Mutta jos tutustuisin niin saattaisin oppia tykkäämään, tosin ärähtäisin joskus tuosta liiasta hihittelystä. Ja itsensä vähättelystä.
Katin kanssa olisimme aika paljon samanlaiset, tosin puhetta tulisi kummaltakin myös aika paljon.
Myös ärähtäisin hänen narinastaan, mutta ei Kati aina narise. Jospa hän ei minun kanssani narise. Ei muistaisi kun olisi niin innoissaan kun saa puhua.
Paitsi että voiko tässä soveltaa sitä, että eivät ole viimeiseen kahteen vuoteen asuneet yhdessä? Silloin on ilman harkinta-aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle olisi kyllä todella raskasta olla ihmisen kanssa, joka pelkäisi jokaisen hiljaisen tai vähäpuheisen hetken tarkoittavan jotain pahaa ja häntä pitäisi sanoilla tai eleillä jotenkin aina rauhoitella.
Niinpä. Ihan kuin Katilla olisi epäluottamus pohjaoletuksena. Ja sitä pitää sitten puhetulvalla korjata. Hänen pitäisi ennemminkin itse rauhoittua ja hoitaa omia luottamusongelmiaan. Toinen ei ole antanut mitään syytä, että ei olisi luottamuksen arvoinen.
Kun taas useilla meilla on luottamus se pohjatunne ja perusoletus. Siitä lähdetään ja sitä voi horjuttaa toisen pahat teot tai sanat. Hiljaisuus tai se ettei koko ajan lörpöttele, ei ole uhka.
Ihmisiä on niin erilaisia. Mielestäni ei ole ylevä eikä jalo ajatus että on luottamus pohjaoletuksena. Maailmassahan on vaikka mitä narsisteja, rikollisia, harhaanjohtajia, puhtaasti itsekkäitä ihmisiä, palikoita. Ja ihan puhtaasti ihmisiä joiden kanssa toiveet on liian erilaiset tai joiden kanssa ei ole tarpeeksi liimaa suhteen pitimiksi.
Miksi on niin kamalaa jos tällaisessa maailmassa haluaa keskustelemalla tutustua toiseen. On lopulta ihan järjettömän itsekäs ajatus että ”minä nyt olen tässä hiljaa koska minä tiedän että minä olen hyvä tyyppi ja mitä minä mietin”. Jos on hyvä tyyppi niin olisko kiva vaikka puhua niin että omat arvot, mieltymykset ja ajatukset aukenee ihmiselle siinä vieressä.
No nyt vedät täysin toiseen ääripäähän, että toinen ei puhu Mitään. Ei tässä nyt kai siitä ole kyse. Vaan että pitääkö reilussa Kuukaudessa imeä toisesta kaikki mahdollinen tieto ulos. Ja että pitää panikoida siitä ettei ole puhetulvaa.
Räikeintä tuossa on Katin kärsimättömyys. Suhteen ja luottamuksen syvenemistä ei vain voi määräänsä enempää nopeuttaa. Se vain vie aikaa, vaikka puhuisit vuorokaudet läpeensä. Jos itse kärsii niin valtavasta luottamuspulasta ettei kestä anna ajan kulua ja kypsyä, niin ehkä pitäisi hoitaa ensisijaisesti omia luottamusongelmia.
No hiukan pakkohan on reilussa kuukaudessa ottaa selville kumppanista niin paljon kuin mahdollista. Moni on nyt innoissaan unohtanut, että eivät ole vielä oikeasti naimisissa vaan päätös pitää tehdä.
Ymmärrän hyvin, että jos toteaa olevansa keskenään liian erilaiset niin ei halua jatkaa määräajan jälkeen. Turhaan kuluttaa aikaansa ja elämäänsä. Ei tuo niin helppoa ole asua vieraan ihmisen kanssa. Mieluummin jatkaa kumpikin vapaana ihmisenä omissa kodeissaan.
Tyhmempäähän tässä ohjelmassa on olla tutustumatta niin hyvin kuin mahdollista määräajassa ja jatkaa vaikka ei ole tarpeeksi tietoa onnistuuko ja haluaisiko silloin todella jos tuntisi toisen paremmin.
Mutta kun Janne juuri pelkää, että jos puhuisi ja sanoisi mielipiteitään niin ehkä Kati ei jatkaisikaan.
Ei se ole myöskään kovin rakentavaa ja rehellistä peliä jos viimeiseen saakka välttelee ja valikoi sanomisiaan. Ettei vaan sano mitään "väärin".Tässä ohjelmassa eniten ärsyttää tämä keinotekoinen 5 viikon aikaraja.
Parit OVAT oikeasti naimissa. Ohjelmakonseptin idea on kysyä heiltä 5 viikon jälkeen, haluavatko he jatkaa yhdessä. Oikeasti heidän ei tarvitse tietää asiaa 5 viikon jälkeen. Hei voivat miettiä asiaa niin kauan kuin haluavat.
Asiantuntijoiden kanta, että 5 viikossa ihmisen pitäisi tietää se, onko toinen sopiva puoliso, ajaa osallistujia heittämään hanskat tiskiin ja luo hirveitä paineita. Marianna sanoi, että jos yhtään on epävarma, kannattaa tietysti jatkaa 5 viikon jälkeenkin.
Asiantuntijat eivät siis itsekään usko tuohon, että 5 viikkoa on riittävä aika tietää, vaikka toisaalta näin väittävät.
No ei. 5 viikon jälkeen halutaan jatkaa, jos ei vielä tiedä mielipidettään. Näin sen pitäisi mennä, mutta jostain syystä kaikki ottavat tuon jonain päätepisteenä.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitin " perua ilman virallisia seurauksia" esimerkiksi ositusta ja nimenvaihtoa. Eiköhän he pidä omat sukunimensä ainakin sen viisi viikkoa. Ja kumpikin pitää omat raha-asiansa erillään. Jne.
Tietysti vissiin se erohakemus pitää tehdä, mutta se nyt on minuutin homma. Ja tuskin on puolen vuoden harkinta-aikaa?
Hassua jos niin on.
Eli ihan eri homma lain kannalta (on etukäteen hoidettu) on erota tässä sen viiden viikon jälkeen kuin normitilasteessa.
Ehkä joku juridiikkaan perehtynyt osaisi kertoa sen? Tuleeko kahden vuoden erillään asumisen tapahtua avioliiton aikana vai saako tilanteissa, joissa aviopari ei ole koskaan asunut yhdessä, avioerotuomion ilman harkinta-aikaa?
Eipä tuo käytäntöön paljoa vaikuta. Tosin jos on kokenut tämän kokeilun ikäväksi, voi ehkä haluta myös virallisesta aviopuolison statuksesta mahdollisimman pikaisesti eroon.
Aika hassua jos on puolen vuoden harkinta-aika. Kuka haluaa sitoa itsensä puoleksi vuodeksi "avioliittoon" kun on suuri mahdollisuus, että ei onnistu.
Tosin ei ole kiellettyä seurustella jonkun toisen kanssa sen puolen vuoden aikana jos tässä eroaa. Ja tuskin puolessa vuodessa haluaa solmia uutta liittoakaan. Tai mistä sen tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitin " perua ilman virallisia seurauksia" esimerkiksi ositusta ja nimenvaihtoa. Eiköhän he pidä omat sukunimensä ainakin sen viisi viikkoa. Ja kumpikin pitää omat raha-asiansa erillään. Jne.
Tietysti vissiin se erohakemus pitää tehdä, mutta se nyt on minuutin homma. Ja tuskin on puolen vuoden harkinta-aikaa?
Hassua jos niin on.
Eli ihan eri homma lain kannalta (on etukäteen hoidettu) on erota tässä sen viiden viikon jälkeen kuin normitilasteessa.Ehkä joku juridiikkaan perehtynyt osaisi kertoa sen? Tuleeko kahden vuoden erillään asumisen tapahtua avioliiton aikana vai saako tilanteissa, joissa aviopari ei ole koskaan asunut yhdessä, avioerotuomion ilman harkinta-aikaa?
Eipä tuo käytäntöön paljoa vaikuta. Tosin jos on kokenut tämän kokeilun ikäväksi, voi ehkä haluta myös virallisesta aviopuolison statuksesta mahdollisimman pikaisesti eroon.
Näin minäkin ajattelisin. Jos kokemus olisi ikävä haluaisin lähteä puhtaalta pöydältä mahdollisimman nopeasti. Vaikka en tämän kumppanin kanssa olisikaan missään tekemisissä niin silti tuntuisi ikävältä joku puoli vuotta. Henkisesti ehkä.
Tänne on tullut 50 sivua sen jälkeen, kun viimeksi luin, 😅. Millään ei pysty kirimään kiinni. Keskustelu Matista ja Mirasta tuntui ainakin edelleen olevan samaa.
En tiedä onko tämmöistä kommentoitu jo, että huomasin viimeisintä jaksoa katsoessani, että Katillahan on selvästi äänihuulikyhmyt. Eli terveydellinen ongelma! Ja täällä vaan haukutaan sitä huomioon ottamatta. Tilanne vaatisi puheterapiaa tosi äkkiä. Tiedän ihan omasta kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksikäs ei Tommi tai Tuomas järkännyt mitään romanttisia puistonpenkkitreffejä, jos se kerran oli vain tuotannon ohjaamaa? Olisihan Matti siitä varmasti voinut kieltäytyä, jos ei se sopinut omaan ajatusmaailmaan ja fiiliksiin. Aika tollukka jos ei uskaltanut mielipidettään ilmaista?!?[/quote
Janne ja Katikin oli puistonpekki"treffeillä" implementoimassa romantiikkaa suhteeseen..
Aijai. Tuo implementointi parisuhteesta puhuttaessa oli kyllä täydellinen floppi. Kaikissa hienoissa kansainvälisissä yrityksissä rakastetaan sanoja, kuten implementointi. En itse kuitenkaan ottaisi termiä arkikäyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulla on kyllä sellainen tunne, että Janne ei tarvitse ketään. Kuten sanoikin, että on ollut samoja ongelmia ennenkin. On ihan tyytyväinen omassa itsesään ja omien ajatustensa kanssa. Ei tunne mitään tarvetta jakaa elämäänsä ja ajatuksiaan.
Se on tietysti hänen oikeutensa, mutta parisuhteessa se ei kaikkien kanssa onnistu.
Vielä vähemmän ohjelmassa missä ei puolisosaa ei tiedä yhtään mitään.
Kun on Emmasta sanottu, että ei olisi pitänyt mennä ohjelmaan niin samoin olisi Jannen pitänyt miettiä mitä vaikeuksia ohjelmassa tuottaa kun on noin pidättyväinen tapa kommunikoida.
Harvoin osuu kohdalle niin samantyyppinen ihminen joka sen tavan ymmärtää.
Kun se ei ole oikeassakaan elämässä löytynyt.
Janne on ihan fiksu ihminen, mutta hänen lähelleen on vaikea päästä, koska hän ei halua, pitää Katia ikäänkuin kepin päässä.
Jollekin tuollainen mies on sopiva, joillekin ei sovi lainkaan.Enemmän Janne on ajatuksiaan ja elämäänsä jakanut kuin esim. Matti. Silti vaan enemmän ja enemmän pitäis jakaa. Mä en ymmärrä näitä jotka väittää Jannea jotenkin hiljaiseksi. Tietysti Kati on puheripulin riivaama ja siinä suhteessa Janne on hiljaisempi. Mutta näin keskiverto suomalaismieheen verrattuna Janne kyllä puhuu ja jakaa tunteitaan jopa kiitettävästi. Tuntuu vaan että joillekin ei riitä mikään.
Muistatteko häämatkan jaksossa, kun Janne antoi palautetta miten pahalta tuntuu kun Kati puhuu hänen päälle? Eli Jannen kokemus alussa oli, ettei Kati kuuntele kun hän puhuu.
Ja sen jälkeen alkaa Katia ahdistamaan, kun Janne ei puhu...
Janne ei jaa tarpeeksi ajatuksiaan?
No tosiaan, mitenkäs tuo aviomiesnäyttelijä Matti, joka veti teatteria melkein loppuun asti. Ja sulkeutuneisuuden kuninkaana TOMMI. Mitäs hänestä ollaan saatu irti koko kauden aikana???!!! Ei niin yhtään mitään! Tai sitten editoinnilla säästetään joku jymyavautuminen viimeiseen jaksoon. Mutta Tommin ulosanti on ollut surkeinta koko porukasta. Hänen onnekseen sai vaimokokelaaksi Juuditin, joka ei vaadi MITÄÄN, joten voi vetää kokeilun loppuun mitäänsanomattomasti sanomatta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa tässä kaudessa eniten se että tv:n kautta ei välittynyt sitä että miksi esimerkeiksi Juuditin ja Tommin suhde ei ottanut tuulta alleen. Samanlaista höpinää ollut koko kausi melkein. Loppuratkaisu oli toisaalta yllätys koska heidän tarinassaan se oli sitä tasaista paksua että minulle ainakin jäi epäselväksi se että miksi eivät jatkaisi, koska sen kummempia yhteisiä syvempiä keskusteluita ei heidän osalta nähty asiasta. Ja tähän vertaan esimerkkinä Kati ja Janne joilla oli montakin hyvää keskustelua omista eroavaisuuksistaan yms.
Tämä vähän outoa, osasta jäi/annettiin todella yksipuolinen kuva. Judit ja tommi aina samaa tyhjänpäiväistä diipadaapaa, ei mitään oikeaa keskustelua. Toisaalta olisi ollut kiva nähdä kireäkati ja jäykkisjanne vähän rennommissa höpöttelyissä eikä aina tuota saman asian jankkaamista.
Vai eikö näistä saatu muuta irti kuin nähty?
Viiden viikon voisi suoraan vaihtaa puoleksi vuodeksi, niin olis oikeasti harkinta-aikaa, eikä tulis paineita lyödä hanskoja tiskiin heti muutaman viikon jälkeen. Ohjelmaa ei kyllä jaksaisi seurata niin kauaa, kun tämäkin oli jo liian pitkää ja piinaavaa, mutta jotenkin pitäisi osallistujille painottaa, että kyse ei ole vain muutamasta viikosta, vaan tutustumista on tarkoitus jatkaa kuvausten jälkeenkin. Olis myös mielenkiintoista nähdä ja kuulla, mitä kysymyksiä ilmoittautuneille on esitetty, kuinka tarkkoja ja mitä kukin on vastannut. Hakuprosessista siis enemmän, kuten täällä onkin juteltu.
Mun mielestä osallistuneilla pareilla oli "naimanaamat", mutta aina se ei riitä. Tai no Tuomaksen teinityyliin Emma ei ollut ollenkaan sopiva, muut kyllä jotenkin näyttivät sopivilta toisilleen. Emma tarvis henkisesti kypsemmän miehen. Sellaisen, joka ei pienistä hätkähdä ja jaksaa kuunnella. Kati ja Janne on niin eritahtiset, että lieköhän jaksavat toisiaan loppuelämää, mutta yritystä ainakin on ja isot plussat heille siitä. Matti ja Mira eivät kohdanneet toisiaan kertaakaan samalla tavalla ihmisinä, kuin Kati ja Janne. Jos toiseen haluaa tutustua, häntä katsotaan silmiin ja ollaan empaattisia, ei piikitellä joka asiasta. Itse ainakin odottaisin pussailua hääyönä, vaikka sen enempää ei jaksaisikaan tai tahtoisikaan. Kyllä sellainen fyysinen ja intiimi yhdessä olo vasta oikeasti kertoo, tuleeko niitä tunteita vai ei. Ehkä ensi kauden osallistujat on aktiivisempia ja oppivat tämän kauden virheistä.
Joku mainitsi, että tästä sarjasta oppii itsekin parisuhdetaitoja, niin on se vähän niin munkin mielestä. Näkee toisten tekemiä virheitä ja niitä oikeitakin tapoja käsitellä asioita, niin voi sitten katsoa peiliin, että miten mä itse toimin tai toimisin vastaavissa tilanteissa. Ainakin omasta mielestäni olen oppinut näistä ensitreffeistä ja maajusseista paljonkin, etenkin neutraalisti puhumisen taitoa ja erilaisuuden ymmärtämistä.
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa tässä kaudessa eniten se että tv:n kautta ei välittynyt sitä että miksi esimerkeiksi Juuditin ja Tommin suhde ei ottanut tuulta alleen. Samanlaista höpinää ollut koko kausi melkein. Loppuratkaisu oli toisaalta yllätys koska heidän tarinassaan se oli sitä tasaista paksua että minulle ainakin jäi epäselväksi se että miksi eivät jatkaisi, koska sen kummempia yhteisiä syvempiä keskusteluita ei heidän osalta nähty asiasta. Ja tähän vertaan esimerkkinä Kati ja Janne joilla oli montakin hyvää keskustelua omista eroavaisuuksistaan yms.[/quote
Myös minun mielestäni Tommin ja Juuditin tarina oli jotenkin ristiriitainen.
Tommi toi useaan otteeseen esiin sen, että romanttiset fiilikset puuttuvat, mutta
odotellaan, josko niitä tulisi. Toisaalta hän moneen kertaan kehui Juuditia ja kertoi
heillä olleen paljon hienoja syvällisiä keskusteluja. Kuitenkin katsojille näytettiin vain
ruokailuhetkiä ja erilaisia reippailutanteita ulkosalla ja kerran seinäkiipeilyä.
Kolme kertaa näytettiin, kun he makoilivat sängyllä ja pitivät toisiaan kädestä.
Hyvin tekemällä tehtyä mielestäni.Juudit oli selvästi ihastunut Tommiin. Tommi oli korrekti, mutta välillä vaikutti, että
heillä oli ihan hauskaa keskenään. Toka vikassa jaksossa Tommi vielä puhui heidän mahdollisista asumisjärjestelyistään, että ovat joustavia siinä suhteessa.Ja sitten lopuksi Tommi toteaa vain, että emmeköhän jatka vain ystävinä ja siinä kohtaa
Juudit purskahti itkuun.Eka ajatukseni oli, että noinko vähän Tommi välittää Juuditista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä kaikenkaikkiaan niin erikoinen formaatti että ihme olisi joka kaudelta tulla pysyvää pariskuntaa, vaikka kuinka on yhteensopivuus tutkittu ja laskettu. Elävä ihminen on kuitenkin aina eri asia kohdatessa vaikka todennäköisyys onnistua olisikin. Tutustuminen vaatii aikaa ja tässä täytyy vähän väliä raportoida tilannettaan koko kansalle. Ettei voi vaan rauhassa keskittyä toisiinsa. Ja onko asiantuntijat parhaat mahdolliset, kuka tietää?
Harvoin sattuu niin onnellisesti mitä viime kaudella Anniinan ja Villen kohdalla kävi. Sen näki heti. Tässä on pari.
Toivottavasti seuraavalla kaudella onnistuu parien valinnat vielä paremmin. Tässäkin näytti ensin ihan lupaavalta, mutta ei niin ollutkaan. Nyt oli näin, ihmiset ovat ihmisiä.
Paperilla ja asiantuntijoiden keskusteluissa kuvittelee asiaa ehkä helpommaksi. Tilanne on hankala kun ei ole mitään käsitystä et minkä näköinen ja tyyppinen hlö sieltä kulman takaa pölähtää jonka kanssa pitäisi heti osata elää ja ottaa homma haltuun.
Rohkeutta vaatii ylipäätään lähteä mukaan ohjelmaan.No te päätitte onnistua. Ja julkisuuteenkin voisi olla kiva jäädä jos vaikka jotain poikii..?
Niin ketkä onnistuivat??
Itse olen iäkkäämpi sinkku,eronnut kyllä.Etten aikoinaan onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulla on kyllä sellainen tunne, että Janne ei tarvitse ketään. Kuten sanoikin, että on ollut samoja ongelmia ennenkin. On ihan tyytyväinen omassa itsesään ja omien ajatustensa kanssa. Ei tunne mitään tarvetta jakaa elämäänsä ja ajatuksiaan.
Se on tietysti hänen oikeutensa, mutta parisuhteessa se ei kaikkien kanssa onnistu.
Vielä vähemmän ohjelmassa missä ei puolisosaa ei tiedä yhtään mitään.
Kun on Emmasta sanottu, että ei olisi pitänyt mennä ohjelmaan niin samoin olisi Jannen pitänyt miettiä mitä vaikeuksia ohjelmassa tuottaa kun on noin pidättyväinen tapa kommunikoida.
Harvoin osuu kohdalle niin samantyyppinen ihminen joka sen tavan ymmärtää.
Kun se ei ole oikeassakaan elämässä löytynyt.
Janne on ihan fiksu ihminen, mutta hänen lähelleen on vaikea päästä, koska hän ei halua, pitää Katia ikäänkuin kepin päässä.
Jollekin tuollainen mies on sopiva, joillekin ei sovi lainkaan.Enemmän Janne on ajatuksiaan ja elämäänsä jakanut kuin esim. Matti. Silti vaan enemmän ja enemmän pitäis jakaa. Mä en ymmärrä näitä jotka väittää Jannea jotenkin hiljaiseksi. Tietysti Kati on puheripulin riivaama ja siinä suhteessa Janne on hiljaisempi. Mutta näin keskiverto suomalaismieheen verrattuna Janne kyllä puhuu ja jakaa tunteitaan jopa kiitettävästi. Tuntuu vaan että joillekin ei riitä mikään.
Muistatteko häämatkan jaksossa, kun Janne antoi palautetta miten pahalta tuntuu kun Kati puhuu hänen päälle? Eli Jannen kokemus alussa oli, ettei Kati kuuntele kun hän puhuu.
Ja sen jälkeen alkaa Katia ahdistamaan, kun Janne ei puhu...
Kenelle Janne sanoi sen? Kameroille vai vaimolleen? Sellainen pitää ottaa puheeksi tietty.
Ja voisiko terapeutti tai joku asiantuntija näistä auttaa Katia pohtimaan mistä se Katin tarve tulee, että elämää kontrolloidaan niin voimakkaasti puheella?
Kalenterit voi ängetä väkisin täyteen suorittamisen takia. Ja tässä sama tehdään äänellä fyysiselle tilalle ja suhteelle, jossa sillä hetkellä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No just niin, olen ollut sokkotreffeillä, joilla treffikumppani ei herättänyt ulkomuodollaan minkäänlaista kiinnostusta, jopa päinvastoin, mutta koska oli muuten niin mukava ja huomaavainen, menin vielä toisille treffeille. Näillä treffeillä hänen luonnnikas luonteensa herätti kiinnostuksen, pikkuhiljaa myös ihastuksen ja myöhemmin rakastumisen, jonka jälkeen hän alkoi näyttääkin maailman ihanimmalta. Onnekseni en siis jumiutunut siihen, ettei ulkonäkö heti viehättänyt, olisin missannut elämäni rakkauden <3
tuo.
Tässä ohjelmassa on kyse siitä, että mennään(ihan oikeasti) naimisiin tuntemattoman ihmisen kanssa. Siinä on siis perusoletuksena, että asiantuntijat etsivät sopivan kumppanin sitä silmälläpitäen, että ollaan naimisissa koko loppuelämä )tai ainakin nykymittapuussa "pitkään"), ei sitä silmälläpitäen, että hääyönä olisi luvassa villiä seksiä. Kun etsitään aviopuolisoa, niin silloin väistämättä pitää etsiä toisilla kritteereillä kuin sillä, että saisi puolisoltaan villiä seksiä. Avioliiton aikana, kun välillä seksi tuntuu puulta, välillä muulta, välillä parhaalta ikinä eikä sillä ole paljon väliä arjen hommissa, että onko puolison kanssa villiä seksiä, vaan sillä, että sujuuko arki puolison kanssa. Villi seksi on asia, jonka jokainen pari saa ihan varmasit sujumaan vuosien myötä siten, että tila tyydyttää molempia. Avioliittovuosien aikana puolison ulkonäkökin muuttuu, joten aika sairasta odottaa, että alttarilla odottaa unien prinssi/prinsessa ja kuvittelee, että toinen on kotonakin sitten viimeisen päälle pyntättynä jokainen päivä, ettei unelmien kuva säry.
Tuntuukin siltä, että etenkin nämä tämän kuden miehet ovat pahasti erehtyneet formaatista. Villiä seksiä löytyy temppareista, häveliästä peiton alla seksiä big brotherista ja ne aviopuolisot löytyy jostain muualta.
Omast miehestäni ei ulkoisten seikkojen perusteella voisi päätellä millainen tiikeri hän on sängyssä, ihastuin hänessä muutenkin älyyn ja loistavaan yleissivistykseen sekä empaattisuuteen. Yllätys oli suuri, kun aloitettiin sänkyhommat ja vieläkin suurempi, kun minulle paljastui, että hän harrastaa tantraseksiä. Se oli kuin mansikka kakun päälle. jos olisin lähtenyt etsimään pelkästään villiä seksiä, olisin varman kävellyt mieheni ohi ennakkoluulojeni vuoksi. onneksi olin etsimässä elämänkumppania ja onneksi tiedostin sen, että elämänkumppanille pitää olla erilaisia kriteereitä kuin villille yhden yön kumppanille.
Täysin turhanaikainen tarina.
Pari kommenttia:
. kukaan ei ole etsinyt pelkästään villiä seksiä tässä ohjelmassa eikä kukaan pelkästään sitä hae aviopuolisossa
. on kohtuullista edellyttää, että puolisoon tuntee fyysistä vetoa
. kaikki avioparit eivät saa seksiä toimimaan molempia tyydyttävällä tavalla, vaikka kaikkensa tekisivät
Sulla on käynyt tuuri, mutta holhoava otteesi on vastenmielinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te mollaatte Mattia ja tapaansa dumpata Mira? Mattihan osoitti suomalaiselle miehelle harvinaista asennetta ja äijyyttä jossa ei anteeksipyytele olemassaoloaan. Matti on sellainen mies joka tekee mitä haluaa.
Te naiset sanotte haluavanne pehmo-Tommeja ja Janneja mutta oikeasti haluatte Matteja. Mira ärsytti Mattia juurikin siksi, koska halusi lasta liikaa ja Matti näki itsensä pelkkänä spermanluovuttajana joka on työnsä tehnyt kun Mira on raskaana.
Ai eikun sitten Matti saa alkaa maksaa elatusmaksuja.
Näet ilmeisesti Matin toiminnan jonkinlaisena jämäkkyytenä, mutta kovinkaan monen muun on vaikea nähdä asiaa samoin, päin vastoin. "Pehmo" ja "äijä" luonnehdintojakin on vaikea tunnistaa. Noihin toisiin verrattunahan hän oli välttelijä, vaikeita asioita käsittelemään kykenemätön, joka esittää hyvää tyyppiä siihen asti kun on tilaisuus ottaa hatkat. Inhimillistä kyllä, miehekästä ei.
Matti on " nallekarhu" ja se ei oo lainkaan huono mielikuva. Suotta parjataan.
Ei mulle tullut huonoja viboja oikeastaan yhdestäkään kun jokainen on oma persoonansa. Väkipakko parisuhde ei kyl minultakaan onnistuisi jos en heti tunne yhtään mitään kiinnostusta.
Näin Emmaa eräässä liikkeessä Kuopiossa. Emma oli todella nätti, ystävällinen, herttainen tyttö luonnossa. Toivottavasti Emma itsekin tietäisi tämän.
Täällä on puhuttu, että miehet olisivat lähtökohtaisesti olleet pettyneiden naisten ulkonäköön. Ymmärrän tällaisen ajattelun teineiltä, mutta en aikuisilta. Tietenkin kumppanin ulkonäön pitää jollain tavalla miellyttää. Mutta jos henkilö on muuten ihana, niin voiko se ulkonäkö olla ratkaisevinta? Sitä voi vaan miehetkin miettiä, että viettäisikö loppuelämänsä jonkun väliinpitämättön ja itsekeskeisen idiootin kanssa, jonka ulkonäkö on 9-10/10 vai jonkun 6-8/10 ulkonäön omaavan kanssa, joka on huomaavainen, ihana ja jonka kanssa kaikki vaan osuu kohdilleen. Itse valitsisin tämän jälkimmäisen vaihtoehdon. Jos ohjelman miehet näin ihan oikeasti ajattelevat, niin enpä ihmettele, että ovat ikisinkkuja. Eikä kukaan ohjelman naisista ollut mielestäni mitenkään huonon näköinen, kaikki olivat toki tavallisia, mutta omalla tavallaan kauniita. Ja mitä tulee ohjelman miehiin, niin eipä heistäkään kukaan tuohon yläkategoriaan pääse, ihan tavallisia suomalaisia miehiä.
Mitäs liikanimiä nyt tulikaan?