Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?

Vierailija kirjoitti:

Wittgensteinin filosofian mukaisesti. Olioiden, elementaarilauseiden ja kielipelien kautta.

Tämä ei välttämättä ole se oikea foorumi moiselle kysymykselle. Tiedät varmaan, että täällä suurin osa on keski-iän huonommalla puolella olevia mammoja? Joten älykkyys ei ole se vallitseva, saati hallitseva ominaisuus tällä palstalla! Toki jos viihteellisesti haet huvittavia reaktioita, niin olet oivassa paikasssa!

Vakavasti puhuen, kannattaisi mennä jollekkin miesvoittoiselle foorumille, jos olet vakavissasi kysymässä!

Samaa vauva.fi-kaavaa kuten kaikki muutkin älykkyysketjut. Ketjun aloittaja on omasta mielestään älykäs ja sitten kertoo kaikille muille etteivät he ole älykkäitä, koska hän itse älykkäänä pystyy havaitsemaan sen.

No onhan tuokin tapa pönkittää itseluottamusta.

Vierailija kirjoitti:

Havannoin liikaa. Ihmisten käytöksen takana näen salattuja ja tekopyhiä tarkoituksia. Yritän olla huomaamatta ja välittämättä. Oikeasti olen usein miettinyt, miten saisi hallitun lobotomia. Ei tästä mun huomiokyvystä ole muuta kuin surua ja murhetta mulle.

Tuohan on hieno ominaisuus, tule minulle töihin.

En havainnoi maailmaa tietoisesti paljonkaan vaan olen ajatuksissani, ajattelen vaikka jotain mitä olen lukenut tai kehittelen jotain random ajatuskulkua päässä. Jos olen ihmisten seurassa niin yritän pitää silmällä kaikkien ilmeitä ja eleitä ja puhetapaa siltä varalta jos he olisivat minulle vihaisia ja minun pitäisi varoa heitä tai muuttaa käyttäytymistäni. Työjuttuja puhuessani, olen ohjelmoija ja työskentelen fysiikan professorien kanssa, teen jatkuvasti yhteenvetoja mielessäni ja yritän sovittaa uuden tiedon olemassaolevaan tietorakennelmaani. Jos on jännittävä tilanne niin lakkaan havainnoimasta kokonaan ja saatan vaikka toistaa lauseenpätkää tai sävelmää mielessäni, jään siihen jotenkin jumiin. Jos ei ole jännittävä tilanne niin ajatus saattaa hyppiä pikkuasiasta toiseen parin sekunnin välein.

Kuten huomaat, minusta havainnointi ei kerro älykkyydestä juuri mitään tai kuvaile sitä. Työesimerkki kertoo jonkun verran miten jäsennän ympäristöstä tulevaa informaatiota, mutta sekin liittyy vain tiettyyn alaan, enkä vaivaudu esimerkiksi kaupassakäynnin aikana havainnoimaan ympäristöä juurikaan, tai ei kiinnosta analysoida jotain ihmisten välisiä juttuja. Havainnointia ja ajattelua määrittelee moni muukin asia, kuten neurologiset poikkeavuudet jotka eivät edes mene diagnoosin syvyyteen asti, oma menneisyys, omat senhetkiset tunteet.

Mitähän saavutuksia olisi Einsteinilla tai Stephen Hawkingsilla ollut, jos heitä olisi syntymästä asti pidetty jossain pimeässä huoneessa ilman virikkeitä ja päästetty vapaiksi 25-vuotiaina?

Olen mensalaisesti älykäs, mutta onko se nyt ainoa älykkyyden mitta. Osaan havainnoida ja ratkaista monia arkielämän asioita nopeasti, lähes ilman että tarvitsee ajatella tekevänsä päässä ratkaisuun johtavan päätelmäketjun. Monesti ihmettelen kuinka muut ihmiset ylipäätään suoriutuvat ”normielämästä” kun eivät osaa matemaattisesti ja loogisesti ajatella. Yleensä tulen töissä ja vapaa-ajalla parhaiten toimeen tällaisten nopeiden ajattelijoiden kanssa, joille ei tarvitse omia havainnointejaan ja päätelmiään perustella, vaan jotka päätyvät niihin samoihin nopeasti ihan itse ajatellen.

Osaan tehdä samoja kokemuksiin perustuvia sosiaalisia päätelmiä myös. Ymmärrän millainen oma käytös on hyväksi muille - en siis töksäyttele mitä sattuu, vaikka monesti mieli tekisikin, koska osaan nopeasti ajatella seuraussuhteet. Toisaalta tarvitsen paljon aikaa myös itsekseni, koska rasitun sosiaalisista kontakteista. Olen ehkä sellainen ektrovertti introvertti. Pidän ihmisistä, mutta viihdyn parhaiten yksin. Ja maailma on suuri matemaattinen kokonaisuus, jossa on selvät syy-seuraussuhteet. Teknisissä asioissa ne ovat selvät ja kokemus opettaa eli aiempia silloin tuntemattomia virheitä en toista uusiksi, vaan osaan ne ratkoa oikein seuraavilla kerroilla ja kumulatiivisesti kehittää osaamistani. Myös sosiaalisissa suhteissa tämä olisi mahdollista, mutta niissä mielestäni human error on hyväksyttävää ja moka on lahja.

Olen ihan normaali tapaus ja hyvinkin kyvykäs selviytymään normaalista elämästä ja tehtävistä (ns. vasara pysyy kädessä).

jokuvain kirjoitti:

Mitähän saavutuksia olisi Einsteinilla tai Stephen Hawkingsilla ollut, jos heitä olisi syntymästä asti pidetty jossain pimeässä huoneessa ilman virikkeitä ja päästetty vapaiksi 25-vuotiaina?

Olisivat luultavasti oppineet masturboimaan tolkuttomasti.

En tiedä, olenko oikeasti älykäs. Epäilen sitä suuresti vaikka todistusaineistoa älykkyyttäni puoltamaan löytyy runsaasti.

Haen ympäristöstäni asioita, joista haluaisin lukea kylmäävän viiltävää analyysiä kaunokirjallisuudessa. Pyörittelen ja mietin päässäni ikonista aloituslausetta, jolla voisin koukuttaa lukijan sukeltamaan sisälle fiktioon, joka voisi yhtä hyvin perustua todellisuuteen. Haluaisin pystyä tarjoamaan rinnakkaisen maailman/todellisuuspaon. Etsin yksityiskohtia, joihin syventyä.

Rakastan hyviä kirjoja. Hyvin harvoin tulen harmikseni imaistuksi mukaan yhteenkään kirjaan. Suurimmaksi osaksi jätän kaunokirjalliset teokset lukematta loppuun ja sama elokuviin, joiden katsomisen keskeytän.

Yleensä päässä pyörii jotkin päättömät lyriikat tai muut korvamadot. Minut on todettu eri yhteyksissä älykkääksi, mutta en ole itse varma mitä älykkyys tarkoittaa.

Voi luoja anna mun kaikki kestää.

Luuletko että vauvapalstalla olisi edes yksi älykäs ihminen?

Kyllä me kaikki täällä junnaavat olemme siitä tyhmimmästä päästä.

Tajuamalla työnteon mielettömyyden ja keskittymällä laajentamaan tajuntaa kelan rahoilla. Älykkyydestä on hyötyä, kun rustaa valituksia. Usein on joku pikkumoka päätöksessä ja rahat saa korkojen kera.

Älykäs ihminen ei niele mitään purematta.

ihmettelen miksi kaikki täytyy aina vääntää ihmisille rautalangasta, asia joka on itselleni päivänselvä ja oletan että toinen hoksaisi sen samalla tavalla pienestä vihjeestä kuin itse teen, mutta ei

Vierailija kirjoitti:

ihmettelen miksi kaikki täytyy aina vääntää ihmisille rautalangasta, asia joka on itselleni päivänselvä ja oletan että toinen hoksaisi sen samalla tavalla pienestä vihjeestä kuin itse teen, mutta ei

Älykäs ihminen ymmärtää että ihmiset näkee asiat eri tavalla ja se tapa jolla selität ei välttämättä vastaa toisen ihmisen logiikkaa.

Älykäs osaa selittää asian niin että tyhmäkin ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

ihmettelen miksi kaikki täytyy aina vääntää ihmisille rautalangasta, asia joka on itselleni päivänselvä ja oletan että toinen hoksaisi sen samalla tavalla pienestä vihjeestä kuin itse teen, mutta ei

Itse väännän asiat itselleni rautalangasta, mutta niinpä minulla on tukku ideoita jatkuvasti.

Mietin miksi idiootit ottavat tatuointeja. Mietin miksi he luulevat olevansa niin kiinnostavia, että kuvan iholla pitäisi kiinnostaa muita.

Vierailija kirjoitti:

ihmettelen miksi kaikki täytyy aina vääntää ihmisille rautalangasta, asia joka on itselleni päivänselvä ja oletan että toinen hoksaisi sen samalla tavalla pienestä vihjeestä kuin itse teen, mutta ei

Kaikki eivät ole ajatustenlukijoita.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei välttämättä ole se oikea foorumi moiselle kysymykselle. Tiedät varmaan, että täällä suurin osa on keski-iän huonommalla puolella olevia mammoja? Joten älykkyys ei ole se vallitseva, saati hallitseva ominaisuus tällä palstalla! Toki jos viihteellisesti haet huvittavia reaktioita, niin olet oivassa paikasssa!

Vakavasti puhuen, kannattaisi mennä jollekkin miesvoittoiselle foorumille, jos olet vakavissasi kysymässä!

Mitenkään provosoitumatta huvittavasta viestistäsi, oletko nyt aivan varma suuressa älykkyydessäsi, ettei keski-ikäisellä mammalla voisi olla jopa sinua korkeampi äo?Provoksihan tuo oli tietenkin tarkoitettu, etenkin tuo "kannattaisi mennä jollekin miesvoittoiselle foorumille" 🤣😂😂😂😆😆😆😂😂😂🤣🤣🤣

Toinen ajatus mikä tuli mieleeni, ei vain sinun vaan monen muun vastaajan viestistä: kulkeeko älykkyys (tai mahdollisesti usko omasta kaikkivoipaisesta älykkyydestä) käsikädessä valtavan aroganttiuden kanssa?

Lopulta, miten älykkyys määritellään? Onko sellainen henkilö älykäs, joka on esim. matemaattisesti lahjakas, mutta sosiaalisesti täysi nolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää, että maailma ei ole ympärillä niin kuin yleisesti luullaan. Vaan maailma on oman pään sisällä. Kaikkeen pystyy vaikuttamaan, kunhan ymmärtää ajan kulkua, sekä miten siihen voi itse vaikuttaa pelkällä ennakoinnilla ja observoinnilla. Asiat tapahtuu yleensä niin kuin niiden haluaa tapahtuvan.

Mikään ei ole siellä missä kuvittelee tai näkee sen olevan.

Kerrotko lisää. Itse olen kiinnostunut mielen voimasta kvanttitasolla ja tuo kuulosti mielenkiintoiselta.

Konkreettisin esimerkki tästä ohjauksesta, ennakko-odotus + observointi on vaikkapa plasebo-lääkkeet. Kun sinulle kerrotaan lääkkeestä (on lääkärin kertomus ja tutkimustyö lääkkeen vaikutuksesta = ennakko-odotus). Tämän jälkeen observoit saavasi lääkkeen sairauteen (on lääkkeen ottaminen fyysisesti), hassusti maailma ympärillä muuttuu vaikka todellisuudessa sait vain palasen sokeria. Paranet sokerin voimalla, jos siis uskoit lääkkeen auttavan.

Monet ymmärtää observoinnin voiman. Mutta unohtuu tuo, että ensin pitää olla suunta mihin observoida. Eli se ennakko-odotus on se vaihe, missä päätät suunnan. Eli tavallaan päätät haluatko "kissan" olevan elossa vai kuollut, ennen kuin "katsot laatikkoon".

Kiitos! Mielenkiintoista. Tavallaan sama asia mihin minä uskon mutta eri lähestymistapa

Sanotaan näin, että elokuva "Matrix" tiivisti asian hyvin.

Se lusikkakohtaus. "Et voi taivuttaa lusikkaa, se on mahdotonta. Sinun pitää ymmärtää totuus. Ei ole mitään lusikkaa".

Oli pakko alkaa tutustumaan tähän. Harvoin törmään asioihin, jotka haastaa ajattelemaan. Tässä ainakin yksi hyvä kirjoitus, jos aihe kiinnostaa muitakin.

https://medium.com/@arielviera/why-there-is-no-spoon-a-reflection-on-th…