Onko sinusta avaruuden ajattelu ahdistavaa vai miellyttävää?
Kun mietit, miten iso avaruus on, miltä se tuntuu?
Kommentit (66)
Avaruus on. Vähän kuten vaikka vasemman jalan pikkuvarvas. Sen olemisesta huolimatta sitä ei juurikaan tule ajateltua.
Onhan se hieman ahdistavaakin, mutta ehdottomasti enemmän positiivista. Avaruuden koon miettimisestä tulee sellanen woouuuhhh-tunne, kuin aivot sulaisi tai jotain. 🤯 Mutta samaan aikaan se on myös niin jännittävää, innostavaa ja mieltä kutkuttavaa.
Todella meditatiivista. Mieti omaa kehosi, sitten mieti asuntoasi, asuinaluettasi, kaupunkiasi, maatasi, mannertasi, maapalloa, aurinkokuntaa, linnunrataa, maailmankaikkeutta, kaikki muita universumeita.
Harmi että asiasta ei osata puhua suomessa,
ufoista kyllä ja siitä että kuussa ei olla käyty.
Jumalan ihmeellisyyden takia kristittynä ihana paikka. Turvaisa. Kiitos Jeesus!
Vierailija kirjoitti:
Jumalan ihmeellisyyden takia kristittynä ihana paikka. Turvaisa. Kiitos Jeesus!
Sekin viellä. 10/10
Vierailija kirjoitti:
Harmi että asiasta ei osata puhua suomessa,
ufoista kyllä ja siitä että kuussa ei olla käyty.
Mitä tarkoitat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi että asiasta ei osata puhua suomessa,
ufoista kyllä ja siitä että kuussa ei olla käyty.Mitä tarkoitat?
10/10
Vierailija kirjoitti:
Jotain ahdistavaa on tuossa alati laajenevassa kaikkeudessa.
Ny mehköö hyvi.
Mielenkiintoista ja jännittävää.
Toivon, että Betelgeuze jysähtää meidän elinaikanamme.
Se näkyisi isompana ja kirkkaampana, kuin kuu.
Vuositolkulla se möllöttää yöt ja päivät taivaalla.
Pimeät yöt olisi mennyttä aikaa.
Kiinnostavalta. Minua on jo kauan kiehtonut kysymys, miksi on olemassa jotain (universumi, maailmankaikkeus) sen sijaan, että ei olisi yhtään mitään.
Ihan mukavaa. Omat ongelmat pienenee kun miettii mikä muurahaisen kakka sitä oikeastaan maailmankaikkeudessa onkaan.