Kotikoulu. Harkinnassa vakavasti. Kertokaa kokemuksia, Miten menee käytännössä?

Miettisin tossa sitä siirtymää yläkouluun. Eikö lasta siinä vaiheessa jännittäisi vielä tavallista enemmän?

Otettiin riski, ja hypättiin kotikouluksi. Perusopetuksessa opettaja etsi vikoja lapsesta, ja koulukiusaamista peiteltiin. Opetuksessa pakko odotella, että muut neuvotaan ensin, ennen kuin saat neuvoa. Häiriköiden rauhoitteluun kului valtaosa opettajien päivästä. Sisäilmaongelmia piiloteltiin, jatkuva sairastelu ahdisti. Kouluterveydenhoitaja ei noudattanut käypähoitosuosituksia. Rahaa kerättiin vanhemmilta salaa. Seta-kieltoa ei noudatettu. Lapsen koulumatkat vaarallisia ja ylipitkiä, juuri maksimirajoissa. Lapsi väsynyt ja eloton.

Nyt puolitoista vuotta kotona. Lapsi elpynyt ja iloinen oma itsensä. Jaksaa harrastella, leikkiä, jutella ja osallistua arkeen. Koulupäivän pituus lyhentyi kuudella tunnilla, ja voimme keskittyä olennaiseen, eli elämiseen! Koulukirjat pitää ostaa, ei kovin kallista lopulta. Parisataa euroa vuodessa, riippuen löytyykö käytettynä. Kirjat kun suorittaa, oppivelvollisuus on siinä. Toki opsit ja hopsit luetaan ja suoritetaan. Lapsi harrastaa ja tapaa kavereita. Lapsi ei kaipaa perusopetukseen. Valvova opettaja auttaa kaikessa mitä ei ymmärretä. Lomaretkiin yhdistetään kulttuurit sun muut, tosin päästään arkena yhtälailla käymään missä halutaan. 

Kotiopetusta pelkäävät ne, joilla ei ole siitä kokemusta. Lapsi saa joka lukuvuoden jälkeen tutkivalta opettajalta lausunnon kyseisen lukuvuoden oppivelvollisuuden suorittamisesta.