Harmittaa siskon lasten puolesta (maallemuutto)

Siskoni muutti halvemman tontin perässä taannoin  "maalle" eli noin 15 km päähän keskisuuren kaupunkimme keskustasta. 

Alakouluikäiset lapsensa olivat meillä nyt muutaman päivän ja oikeasti alkoi harmittaa heidän puolestaan kun kuunteli heidän juttujaan. 

Kavereita ei juuri näe ainakaan talvella jos ei joku aikuinen jaksa kuskata. Ennen kaverit olivat samalla alueella ja aina löytyi leikkiseuraa pihoilta.

Harrastuksiin ei voi enää mennä pyörällä/kävellen/julkisilla, toinen joutui harrastuksensa lopettamaan kun oli sellaiseen aikaan etteivät vanhemmat ehtineet töistä kuskaamaan (julkista liikennettä ei ole). 

Iso, oma piha lemmikkeineen heillä oli myös kaupungissa, joten sillä on turha "lohdutella". Kavereita kun tuossa iässä ei oikein mikään taida korvata. 

Mitä tuossa voisi sanoa..? Surku toisten puolesta.