Miksei työttömyydestä kärsivät hakeudu koulutuksiin?

Sitä minä teenkin! Varsinkin nyt kun opiskella voi myös liiton ja Kelan päivärahoilla.

Ongelma on löytää koulutus joka työllistää. Katsos edellytän että työharjoitteluksi löytää asiallisen paikan sekä rahallista korvausta. Ei mitään pilipalia eikä ilmaistyötä. Jos molemmat ei täyty, lähtee koulutus vaihtoon.

Syksyllä aloitan yliopistossa. Entä sinä?

olen juuri opiskellut 3 ammatin ja se on yliopistokoulutus. eli töitä haluaisin jotta saisin muhkea lainani opinto sellaiset maksettua ja joskus ehkä oman kodin, lapsikin on jo kohta kouluikäinen =(

Valitsit varmaan alan niin että se työllistää?

[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 18:45"]

olen juuri opiskellut 3 ammatin ja se on yliopistokoulutus. eli töitä haluaisin jotta saisin muhkea lainani opinto sellaiset maksettua ja joskus ehkä oman kodin, lapsikin on jo kohta kouluikäinen =(

[/quote]

Minä aion juuri mennä päivittämään osaamiseni.

Muutama ensiksi mieleen tuleva syy:

-Työttömä saa työttömyyskorvausta, opiskellessa opintukea joka on huomattavasti pienempi eli toimeentulokysymys.

-Toivoo löytävänsä koulutusta vastaavaa työtä. Tai ylipäätään jotain työtä jo olemassa olevalla koulutuksella.

-Työkkärin kurssit työlistää harvoin. Oikea ammattikoulu kestää vähintään pari vuotta (jos on jo aiempi tutkinto ja saa hyväksilukuja, muutoin vielä pidempään). Eli sitoo elämää pitkäksi aikaa ja koulutuksen aikana ei voi ottaa pidempiaikaista työtä (jos ei sitten taas keskytä koulua).

-Tuntuu aika tyhmältä lähteä ammattikouluun tai kurssille, jos on jo yliopisto tai AMK tutkinto. Toisen yliopisto/AMK tutkinnon teko sitoo vielä pidemmäksi aikaa kuin ammattikoulu ja opintotukea ei saa koko opiskeluajaksi. Jos tekee toisen tutkinnon ammattikoulusta niin palkkaodote on yleensä pienmpi kuin mitä olisi ekan ammatin kuolutusta vastaavasta työstä. Eli taloudelliset realiteettit (jos kuitenkin uskoo saavansa jossain vaiheessa koulutusta vastaavaa työtä)

Koska ihmiset ovat väsyneet jatkuvaan kouluttautumiseen ilman varmuutta työpaikasta. Tiedän tämän, koska olen itse opena koulukeskuksessa, joka kouluttaa mm. työttömiä. Meneehän siinä ihmiseltä motivaatio, jos oikeasti haluaisi töitä, mutta ei saa ja sen sijaan istuu jo kolmannella ammattikurssilla.

Yksi tuttavani oli työtön maisteri. Meni työkkäriin ja kysyi, että mille alalle voisi kouluttautua, että saisi nopeasti töitä ja varman työpaikan eläkeikään asti. Kehotettiin menemään hitsarinoppiin. Meni, alkoi tykätä työstä, menestyikin siinä

Sitten loppui telakalta työt, kun oli 3 vuotta hitsannut. Nyt on taas työtön. Motivaatio uudelleenkoulutautumiseen 0. Kokee,  että työkkärissä häntä jymäytettiin ja huijattiin. Ei ihminen jaksa 3 vuoden välein olla taas tyhjän päällä ja kouluttautumassa uudelleen.

Itse ajattelisin että kun olen opiskellut jo korkeakoulututkinnon ja ammattitutkinnon, niin en haluaisi opiskella enempää. Näillä tiedoilla ja taidoilla pitää löytyä töitä, eikä ikuinen opiskelu siihen auta. Tuskin yhteiskunnallekaan on kovin edullista kouluttaa ihmisiä. Eri asia on jos ei koulutusta ole tai ala on ylikansoitettu.

Koulutuspaikkoja on vähemmän mitä halukkaita opiskelijoita. Kaikki ei vaan pääse vaikka yrittääkin. Työkkärin koulutuksiinkaan ei pääse läheskään aina. Ja tosiasia on, ettei kaikki suomalaiset työttömät mahdu pääkaupunkiseudulle vaikka sinne heidän käsketään muuttaa.

-Bullshittiä. Opiskella voi päivärahoilla.

-Mutta jos koulutusta vastaavia töitä ei löydy puolessa vuodessa niin kortistoon jää.

-Työkkärin kursseista ei ole kun haittaa, se on totta.

-Mutta kun koulutus on varmin tapa työllistyä. Kyse on enemmän alavalinnasta kun koulutustasosta. Mielummin katsos työllistetty lähihoitsu kun työtön humanisti. Minuakin ketuttaisi mutta näin se vain on.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 18:51"]

Muutama ensiksi mieleen tuleva syy:

-Työttömä saa työttömyyskorvausta, opiskellessa opintukea joka on huomattavasti pienempi eli toimeentulokysymys.

-Toivoo löytävänsä koulutusta vastaavaa työtä. Tai ylipäätään jotain työtä jo olemassa olevalla koulutuksella.

-Työkkärin kurssit työlistää harvoin. Oikea ammattikoulu kestää vähintään pari vuotta (jos on jo aiempi tutkinto ja saa hyväksilukuja, muutoin vielä pidempään). Eli sitoo elämää pitkäksi aikaa ja koulutuksen aikana ei voi ottaa pidempiaikaista työtä (jos ei sitten taas keskytä koulua).

-Tuntuu aika tyhmältä lähteä ammattikouluun tai kurssille, jos on jo yliopisto tai AMK tutkinto. Toisen yliopisto/AMK tutkinnon teko sitoo vielä pidemmäksi aikaa kuin ammattikoulu ja opintotukea ei saa koko opiskeluajaksi. Jos tekee toisen tutkinnon ammattikoulusta niin palkkaodote on yleensä pienmpi kuin mitä olisi ekan ammatin kuolutusta vastaavasta työstä. Eli taloudelliset realiteettit (jos kuitenkin uskoo saavansa jossain vaiheessa koulutusta vastaavaa työtä)

[/quote]

Mikä olisi kohtuullinen aika olla työttömänä, jos hakee kuitenkin aktiivisesti kaikkia itselle mahdollisia töitä? Missä vaiheessa siis on realistista luovuttaa ja sanoa, että ei tämä etene? Kovn herkästi ei huvita lähteä kursseille, kun ensimmäinen korkekoulututkinto on ollut vasta vuoden takataskussa??

Minä hain koulutukseen, mutta ne päässyt.

Työtön

Mä en ymmärrä tätä, että kaikille työttömille akateemisille ehdotetaan lähihoitajaksi kouluttautumista. Kyllä täytyy löytyä muitakin työllistäviä aloja. Ei kaikki sovi luonteeltaan lähihoitajiksi tai ylipäänsä terveydenhuoltoalalle.

Olen jo: ylioppilas, merkonomi, insinööri, diplomi-insinööri. Minulla on oppimiskiintiö täynnä.

Työvoimapoliittiseen koulukseen, josta valmistuu lähihoitajaksi pääsee täälläpäin vain n. 7 prosenttia hakijoista. Joten ei sitä niin vaan lähihoitajaksikaan "mennä".

Joo, ei kaikki vaan voi alkaa lähäreiksi tai sairaanhoitajiksi, tuleehan siinä jo opiskelupaikkojen määrä vastaan. Muutenkin täysin absurdi ajatus, että kutsumustyöhön pitäisi opiskella väkisin, vaikka tietää ettei ala ole yhtään sopiva itselle. 

Mulle sanottiin yhdessä haastattelussa, että moni saisi kyllä nopeamminkin töitä, mutta vaatimukset on porukalla ihan kohtuuttomia. Vaaditaan simppelistä toimistotyöstä minimipalkkana 2500e/kk, työn pitää olla heti vakityö jne. Työnhakijat ei kuulemma yksinkertaisesti suostu ymmärtämään, että niihin haluttuihin töihin on hakijoita moninkertainen määrä paikkaa kohden, ja omia taitoja kuvitellaan usein uniikeiksi.

Miksi opiskella kun ei kuitenkaan saa pillua?

En mä ainakaan enää viitsi.

Niin on mutta jos olet DI ilman työtä niin vika on vain sinussa.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 19:24"]

Olen jo: ylioppilas, merkonomi, insinööri, diplomi-insinööri. Minulla on oppimiskiintiö täynnä.

[/quote]

En minä tajua mistä näitä "työttömät vaativat sitä ja tätä" -meuhkaajia sikiää. Tuohon korkeaa palkkaa vaativaan ryhmään taitaa kuulua lähinnä isoa ansiosidonnaista saavat, hiljattain työttömäksi joutuneet, jotka eivät tajua vielä, että työttömänä on vaikeampi saada töitä kuin töissä. On se kumma, että samalla kuitenkin työttömiä on kaikenmaailman harjoitteluissa, joista ei saa edes oikeaa palkkaa. Sitä paitsi toimistotöihin, joista ilmoitetaan palkka jo valmiiksi eikä se eole iso, esim. valtiolla, on aina satoja hakijoita ainakin täällä pohjoisessa. 

Hakeehan niihän koulutuksiin vaikka kuinka moni. Te varmaan suljette aina korvanne kun tulee uutisia, esimerkiksi korvauksella opiskelemaan halukkaiden runsas määrä on yllättänyt työvoimaviranomaiset. Ei se minua yllätä yhtään. Tiedän itseni lisäksi montakin uudelleen kouluttautunutta, jotka ovat nyt työssä. Terveisin alaa vaihtanut entinen työtön. Työttömät, jotka tekevät jotain, kuvittelevat olevansa ainoita, itsetunnon puutettako se on, ettei haluta tajuta että kyllä muutkin tekevät töitä työllistymisensä eteen. 

Terveisin entinen työtön ja vuosia pätkätöitä tehnyt, koulutuksia käynyt ja paikasta toiseen sinkoillut, joka lopulta löysi paikkansa. 

Joka paikassa ei ole sitä koulutusta tarjolla, mihin oikeasti olisi hyvä. Lähäri-koulutuksia on varmaan joka oksalla, mutta jokainen ei lähäriksi halua.

Miksi kouluttautua työhön jossa vaaditaan tiettyä omistautumista ammattiinsa?

[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 19:43"]

Niin on mutta jos olet DI ilman työtä niin vika on vain sinussa.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 19:24"]

Olen jo: ylioppilas, merkonomi, insinööri, diplomi-insinööri. Minulla on oppimiskiintiö täynnä.

[/quote]

[/quote]

Ei vaan vika on sinussa, joka kommentoit tätä toisen henkilön viestiä. Tuolla haukkumisella et työllistä ketään. Minä en työttömänä ollessani suostunut katsomaan peilin, vaan katsoin kaltaisiasi. "moinen idiootti on saanut töitä, varmasti löytyy joku täyspäisempikin työnantaja joka ottaa osaajia eikä suunsoittajia". Tällä hetkellä vika on rekrytoinnissa, kun näitä itsestään liikoja luulevia, toisia haukkuvia suunsoittajia palkataan - ja työt jäävät tekemättä. Onneksi trendi on vähän muuttumassa ja meitä rauhallisia puurtajia - todellisia tuloksentekijöitä, on alettu haluta jälleen palkata. Sitten kun sain töitä, alkoi puhelin soida ja töitä oli tarjolla valita asti. Niin se vain menee, että työssä oleva on arvokkaampi kuin työtön, osaaminen menee sen alle.