Lihavat! Oletteko tosiaan saaneet kommentteja painostanne vierailta ihmisiltä liikkuessanne ulkona

Mulle sellainen rallipassi kaulassaan kuljeskellut joskus huomautti paksuista pohkeistani.

Silloin olin valmis yhtymään palstalaisten mielipiteeseen rallikansan ääliömäisyydestä, vaikka itse rallilapsuuden eläneenä yleensä heitä aina puolustan :D mutta tämä oli ehkä niitä samoja jotka aiheuttavat vaaratilanteita pätkillä menemällä kännissä kiellettyyn katselupaikkaan.

Ystäväni oli todella tuohtunut, kun hetkeä myöhemmin kerroin tämän kommentit.

En ole muuten kuullut koskaan huomauttelua, mutta raskausuteluita/onnitteluja senkin edestä. Sitten sisuunnuin ja pudotin 10 kg ja suurin osa taisikin lähteä juuri vatsasta. Nyt saan lähinnä vain kehuja ulkonäöstä, en mitenkään usein kyllä.

Ennen BMI 34, nyt noin 29.

Kuka oikeesti järkyttyy TEINIEN kommenteista???? :'D Mua oikee naurattais jos jotkut teinit rupeais mua haukkumaan. Sellasiahan kuuluu opettaa. Ei kai kukaan ota vakavasti teinien juttuja?:D

Mun isä sanoi mua lihavaksi, vaikka mun bmi oli silloin 24. Siis normaalipainoinen, en toki laiha, mutta en lihavakaan. Olin silloin 17 ja yhä edelleen tänä päivänä 20 vuotta myöhemmin muistan tuon kuin eilisen päivän.

Vierailija kirjoitti:

Mun isä sanoi mua lihavaksi, vaikka mun bmi oli silloin 24. Siis normaalipainoinen, en toki laiha, mutta en lihavakaan. Olin silloin 17 ja yhä edelleen tänä päivänä 20 vuotta myöhemmin muistan tuon kuin eilisen päivän.

Isäsi on siis sinulle tuntematon? Ja törmäsitte sattumalta kaupungilla?

Olen kuullut - jopa silloin kun olen ollut ihan normaalipainossa eli 158 cm ja 53 kg. Kommentoijat ovat olleet nuoria miehiä. Ikäviä ja törkeitä ne ovat olleet nimenomaan tietysti silloin kun ylipaino on ollut huomattava mutta myös normaalipainossa ollessani on todettu mm. että pari kiloa pitäisi saada pois tai että sinuna en söisi tuota suklaapatukkaa (ihan tuntemattomia miehiä kommentoimassa).

Lapsetkin ovat kommentoineet, mutta pikkulasten kommentit ovat mielestäni niin aitoja, etten niistä osaa loukkaantua. Miesten kommentit kyllä satuttavat.

Nyt oikeasti lihavana aikuisena en ole huomannut mitään katseita enkä kuullut mitään negatiivista painoani koskien, mutta joskus yläasteella ollessani normipainon ylärajoilla sain ikäviä kommentteja osakseni.

Tämä on myös opittua. En muista yhtään kertaa, että vanhempani olisivat kommentoineet edes "selän takana" kenenkään ulkonäköä. Tämä palsta on ollut siltä osin "kulttuurishokki", kun olen tajunnut kuinka häikäilemättömästi toisten ulkonäköä -- jopa lasten - räävitään. Jos kotona on ihan ok arvostella muiden ulkonäköä, niin lapset omaksuvat sen tavan myös. Ihminen paljastaa todella paljon itsestään, kun lähtee kommentoimaan toisten ulkonäköä.

Kerran kun pukkasin lastenvaunuja, jossa nukkui esikoinen, ja olin viimeisilläni odottamassa kakkosta, ohikulkeva reilu 10 v poika sanoi kaverilleen "tuhti ja tukeva". 

Kadulla ja kuppiloissa on kyselty, onko kivaa olla läski. Kysyjät on yleensä olleet itseensä kovin tyytyväisiä, ventovieraita miehiä. 

Vierailija kirjoitti:

Toisten ihmisten kommentointi kääntää huomion omista heikkouksistaan muihin.

Tätähän se on. Itsekin lähinnä säälin sanojaa, koska hänellä oli huonompi olla nahoissaan kun mulla omissani. T:2

Ei ole. Sitten kun se tapahtuu niin potkaisen välittömästi koko painolla ja jalkapohjalla kommentoijan polvilumpioon. Olen yllättävän nopea sekä iskemään että potkaisemaan.

Ainoan kerran, kun joukko teini-ikäisiä poikia käveli vastaan, heistä yksi sanoi kohdallani "röh röh". En edes loukkaantunut, sain tästä kimmokkeen laihtumiseen. Nyt 10 kg vähemmän painoa, silti pullukka.

Hyvähän se on huomauttaa! Saa toivottavasti pontta tehdä asialle jotain.

Joku vanhemmanpuoleinen nainen jupisi, että tuo on ollut kotona ruoka-aikaan. Ehkä jotain muutakin on tullut vastaan, mutta harvainaista se onneksi on. Olen ollut enempi ja vähempi lihava koko 33 vuottani, eikä minusta suhtautuminen ole juuri vaihdellut.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Sitten kun se tapahtuu niin potkaisen välittömästi koko painolla ja jalkapohjalla kommentoijan polvilumpioon. Olen yllättävän nopea sekä iskemään että potkaisemaan.

Ja sitten pyllähdät kumoon. Ja maa tärähtää.

Olin 25-vuotias ja lihoin nopeasti (siirryin opiskelusta työelämään ja tein pitkää päivää alussa) 55 kilosta 65-kiloiseksi (olen 170 pitkä eli en edes ollut ylipainoinen). Eräänä päivänä kadulla kävellessäni kaksi vastaantulevaa nuorta miestä alkoi ammua kohdallani. Se riitti. Laihdutin kilot enkä ole antanut tulla sen koommin raskausaikoja lukuunottamatta. Olen nyt 45 ja painan edelleen 55.

Vierailija kirjoitti:

Hyvähän se on huomauttaa! Saa toivottavasti pontta tehdä asialle jotain.

Ei ole. Eikä saa.

Luuletko tollo ettei ylipainoinen tiedä olevansa ylipainoinen?

Jatkuva pilkka ja haukkuminen useimmiten johtaa pikemmin masennukseen ja itsetunnon katoamiseen kuin antaa kimmoketta laihtua.

Vierailija kirjoitti:

Hyvähän se on huomauttaa! Saa toivottavasti pontta tehdä asialle jotain.

Ei ole hyvä ajatus, eikä lähes koskaan toimi kenenkään eduksi. 

Viime vuosina muutamia kertoja kyllä. Noin 8v tyttö äidille Lidlissä: kato tuo täti on iso.

Viime viikolla Prisman ulkopuolella noin 30v nainen mieskaverilleen, painokkaalla äänellä: tuo on lihava.  Liekkö heillä ollut keskustelu kuka on ja osuin "sopivasti" kohdalle.  Aina se jää vähäksi aikaa kirvelemään silti.  Varsinkin kun 3x riskiryhmäläisenä olin miltei koko kevään yksin kotona ja nyt uskallan taas vähän ulkona olla, kommentteja ei kaipaa.

Kyllä, valitettavasti olen. BMI oli silloin 35. Olin Prismassa ottamassa lihapasteijaa pussiin, kun viereen tuli keski-ikäinen mies lapsensa kanssa. Mies tokaisi minulle, että enkö ole syönyt noita jo tarpeeksi.

Meni niin pasmat sekaisin, että en osannut sanoa mitään takaisin vaan poistuin tilanteesta. Ihan uskomaton juttu enkä vieläkään voi käsittää, miten jollain tuntemattomalla on pokkaa tuolla tavalla kommentoida.