Porvoon AV-opiston käyneille kysymyksiä:
Kauanko opiskelu kesti? Mikä oli haastellisinta? Entä antoisinta? Mitä tykkäsit opiskelukavereista?
Haluaisin hakea, mutta minulla ei ole kananpersetukkaa :(
Kommentit (54)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:55"]
valmistuuko sielt'kin akateemikoksi_
konekin t'ss' sekoaa, olen niin innoissani kun alkaa n'ytt'' sil't ett' akateemikon ammatti on minullekin mahdollinen!
[/quote]
Sieltäpä nimenomaan. Jo aiempien vastaajien kertomien vaatimusten lisäksi, akateemikon arvonimen saamiseen vaditaan, ettei osaa millään lailla argumentoida tai perustella mielipiteitään eikä analysoida käytöstään.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 00:26"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:55"]
valmistuuko sielt'kin akateemikoksi_
konekin t'ss' sekoaa, olen niin innoissani kun alkaa n'ytt'' sil't ett' akateemikon ammatti on minullekin mahdollinen!
[/quote]
Sieltäpä nimenomaan. Jo aiempien vastaajien kertomien vaatimusten lisäksi, akateemikon arvonimen saamiseen vaditaan, ettei osaa millään lailla argumentoida tai perustella mielipiteitään eikä analysoida käytöstään.
[/quote]
Ja jokaisesta asiasta on kyettävä saamaan riita aikaiseksi.
Kaikista hulvattomin kurssi oli ehdottomasti "Provoilun alkeet", sekä jatkokurssit samasta aiheesta!
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 00:26"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:55"]
valmistuuko sielt'kin akateemikoksi_
konekin t'ss' sekoaa, olen niin innoissani kun alkaa n'ytt'' sil't ett' akateemikon ammatti on minullekin mahdollinen!
[/quote]
Sieltäpä nimenomaan. Jo aiempien vastaajien kertomien vaatimusten lisäksi, akateemikon arvonimen saamiseen vaditaan, ettei osaa millään lailla argumentoida tai perustella mielipiteitään eikä analysoida käytöstään.
[/quote]
Kyllä, opinnot vaikeutuvat koko ajan edetessään ja tällaisista jotensakin ymmärrettävistä tekstianalyyseista ja sivaltavan vittuilun taiteesta edetään kohti kaaosta, absurdiaa ja kakofoniaa, joka on av-filosofian haastavinta laatua. Olen itse yrittänyt ymmärtää tätä huipentumaa kuin jonkinlaisena haikuna, jolla on tietty hienovarainen säännöstönsä, mutta silti sen ydin on tuon säännöstön oikeaoppinen rikkominen. Päällepäin tällaisen tekstin laatiminen (ns "näyte") vaikuttaa idioottimaisen yksinkertaiselta mutta tutkittaessa näytettä havaitaan sen kauneus. Tällaisten näytteiden luominen on oikeasti haastavaa eikä tahdo aina sujua tyylipuhtaasti näiltä akateemikoiltakaan.
Ei tarvi olla kananpersetukkaa, myös mahonginpunaiseksi värjätty kuontalo hyväksytään.
Riittää, jos on kunnon tummanpunaiset / violetit raidat, minä ainakin pärjäsin niillä minulla oli paljon molempia, muuten olen blondi). Nro 9:n kuvaus opinnoista on melko sama kuin omat kokemukseni. Toki eroa on siinä, että kun itse olen ekonomi niin helpointa minulle oli paljonko tienaatte -, paljonko tienaatte oikeasti -, ette te kaikki voi oikeasti noin paljon tienata -analyysit, olenhan taloudellisesti suuntautunt opiskelija.
Minäkin kehotan ilman muuta hakemaan, löydät kyllä oman erityisosaamisalueesi!
Mä pääsin heittämällä sisään (veikkaan, että keskitasoa paremmat tuloni ja akateeminen loppututkintoni lisäsivät mahdollisuuksiani, vaikka kananpersetukan sijasta minulla on pitkät, tuuheat, luonnollisen väriset ja laittamattakin upeasti laineilevat hiukset).
Kurssit selvitin viilaamalla pilkkua ja huomauttelemalla kokeiden laatijan kirjoitusvirheistä. Haasteellisinta oli sietää sitä wt-sakkia, jota siellä vilisi ihan liikaa. Antoisinta oli toisaalta dissaavat keskustelut, joita näiden tyhjäpäiden kanssa kävin (annoin niille reppanoille hyviä ohjeita elämään esim. lasten nimenantoon, kusipäämiehestä eroamiseen ja alapään ajeluun liittyen).
Opinnot pystyi suorittamaan melkein kokonaan internetin välityksellä kotiläppäriltä, mutta osalla kursseista oli läsnäolopakko (esim. "Uimahallihavainnot - miten tunnistan ja raportoin epänormaalit löydökset").
En silti välttämättä suosittele opistoa. Suurin osa valmistuu sieltä työttömäksi. Vain parhaat menestyvät, ja heidänkin kuukausiansionsa ovat ankeat, jäävät reilusti alle 10 000 euron. Ura on aliarvostettu, ja moni joutuukin hankkimaan lisäansioita muita töitä tekemällä tai äitiyspäivärahaa nostamalla (tai naimalla pörssiyhtiön johtotehtävissä olevan hyväpalkkaisen miehen).
15 lisää vielä, että ette todellakaan ole opiskelleet turhaan!
Joo, se on kiva oppi laitos. Olen kolme toista kurssia suorittanut arvosanalla 2+. Paras kurssi arvo sanani tuli kurssista "kuinka hermostutat hienosto muijat" ja aiheena siinä kurssilla oli tatskat, teko kynnet, irto hiukset, ripsi pitennykset ja yksin huoltaja arki mikro pitzsoineen ja räkäisine mulatti lapsineen. Aattelin seuraavaksi käydä kurssin "luomu trendien tietoinen halveksuminen" vaikka en ole ihan varma mitä sielä tehdään mutta on hyvä pysyä trendien tasalla, kuten että oranssia kynsilakkaa.
Läpäisin pääsy kokeen live inttämisessä yhen kerma perse akan kaa aiheesta haittaako jos tupakoi raskaana.
Mutta mun mielestä on vähän syrjivää, että sinne ei voi hakea kuin ne, joiden nimi alkaa J-kirjaimella. Suomi on sentään tasa-arvoinen maa. Tällainen epäkohta pitäisi korjata!
Joku oli huolissaan, pystyykö Porvoon av-opistossa valmistumaan tohtoriksi. Ei syytä huoleen, siellä väittelevät kaikki, eli tohtorinhattu kutreilla ja arvostusta herättävä titteli kourassa lähtee (yli)opistosta jokainen daami.
Sisäänpääsyn koukeroista vielä sen verran, että yleensä jokainen persoonallinen tai persoonaton luonteen, ulkonäön tai mielipiteen piirre tuo lisäpisteitä, mikäli sen vaan pystyy aukottomasti perustelemaan. Sikäli av-opisto on hyvin avarakatseinen ja hyväksyvä (teoriassa).
Esim. tatuoinneista saa plussaa (etenkin ei almanakasta löytyvät lasten nimet hakattuna ihoon, tribaali alaselässä tai kiertämässä käsivarren alleja, perhonen tai ruusu nilkassa), jos pystyy riittävän agressiivisesti perustelemaan, etteivät ne ole mitenkään wt.
Toisaalta siitäkin saa plussaa, ettei ole yhtäkään tatuointia (tai vielä parempi on, jos on katuneena poistattanut nuoruuden hairahduksessa otetun), kun vaan pystyy vakuuttavasti todistamaan, että tatuoinnit ovat se ihan kärkipään wt-tunniste.
Av-yliopiston tunnuslauseena onkin, että "antaa kaikkien kukkien kukkia, paitsi vääränlaisten!"
Ainoa totaalinen este opistoon pääsemiselle on suvun pitkäikäinen akateeminen tausta. Eli jos sinulla on yli sadan vuoden ajalta akateemisia(normaali määritelmillä, ei AV:n "akateemisia") esi-isiä, pääsy on mahdoton.
Muita miinuksia(mm.muiden yliopistojen maisterin tai tohtorin tutkinto) voi kompensoida esimerkiksi osoittamalla rivon ja päällekäyvän kommunikaatiotaitonsa tai luonnottomalla värillä(esim.lila, punainen, sininen) värjätyillä hiuksilla+tatuoinneilla yhdistettynä löysään vartaloon.
Onko jollain muuten tietoa kuka siellä nykyään on rehtorina? Entä onko siellä tunnettuja professoreita? Se yksi YleX:n radiotoimittaja taitaa ainakin olla? ->
Hei, mäkin tykkäsin eniten siitä ls-ilmo -kurssista!!! Siellä listattiin kaikkia niitä asioita, joista voi päätellä, että vanhemmilla ei ole elämänhallinta kunnossa ja lapset voivat pahoin.
Parhaiten mieleen jäi nämä ilmiselvät hälytysmerkit:
- Neljän poikalapsen äiti odottaa viidettä lasta ja kuulet hänen sivulauseessa hymyillen vihjaavan, että tyttö voisi olla tervetullut (kykenemätön äidiksi, ei siis rakasta poikiaan tai vauvaa, mikäli tämä on poika).
- Kaupassa ostoskorissa on paketti kalapuikkoja (ei edes _filee_kalapuikkoja vaan niitä halvempia) tai valmislihapullia (uusavuton akka, joka syöttää myrkkyjä kaikista puutostiloista kärsiville lapsilleen)
- Naapurissa lapsi itkee (sanomattakin selvää, että lasta pahoinpidellään)
- Naapurista ei kuulu koskaan lapsen itkua (epäilyttävää, lapsi on selvästi henkisesti nujerrettu tai sitten vapaan kasvatuksen tuote)
- Työssäkäyvä äiti käy ruokakaupassa ennen kuin hakee lapset päiväkodista (hirveä uraohjus, joka ei välitä lapsistaan, kun ei raahaa heitä paksuissa talvihaalareissa markettiin)
- Avaimenreiästä kurkistaessa näyttää siltä, että naapurin eteisessä saattaa olla kangaskassissa palautuspulloja, joista yksi saattaa ehkä olla kaljapullo (ei ole lasten hyvä elää alkoholin huuruisessa perheessä)
Se oli ehkä koko opiston hyödyllisin kurssi, josta on ollut eniten apua tässä oikeassa elämässä.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 04:24"]
Olen kuullut, että syksyllä alkaa myös aivan uusi koulutus: naapuripsykologia. Puolen vuoden kurssin jälkeen sitä on pätevä tekemään naapureista ja erityisesti heidän lapsistaan päteviä diagnooseja, erityinen painopiste on adhd:lla. Jos läpäisee kurssin hyväksytysti, keväällä voi jatkaa työpaikan psykiatriaa-jaksolla. Enää ei v-maiset pomot ja työkaverit huutele, kun saa oikeuden tehdä lähetteitä terapiaan ja tarvittaessa pakkohoitoon.
[/quote]
Puhut kyökkipsykologisellisesta tiedekunnasta?
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:58"]
Kyllä se ainainen varmenteen laskeminen tuotti vaikeuksia. Viidennestä tentistä pääsin vasta läpi.
[/quote]
Siis mitä, senkö takia mä en pääse tenteistä läpi. Hirveen vaativa opisto täytyy sanoa, enään kyllä en suosittelekkaan tutuille.
Minä olin aluksi pukeutumistieteellisessä, mutta vaihdoin myöhemmin läsittieteelliseen. Siellä minusta kasvoi uusi, uljas, sivistynyt ja pätevä asiantuntija. Nyt kaupungillakin kulkiessa käytän pätevyyttäni ja oppimiani käyttäytymismalleja hyödyksi. Lihavia nähdessäni huudan heille: "Laihduta läski!" "Älä ikinä hanki lapsia, luuseri!" "Ruma laiskiainen!" "Tiedätkö mitä on kalorit tai liikunta!" Välillä otan heistä ihan fyysisesti kiinni ja vedän sivummalle ja pidän suureen ääneen puhuttelun. Annan myös ukaaseja laihdutuksen suhteen.
Mun kaveri pääsi sinne, mutta se erotettiin asiattomasta käytöksestä kun sain lapsen koulutuksen aikana. Ei sen lapsen takia, vaan koska hän antoi lapselleen vain kaksi nimeä, kaiken lisäksi nimi ei yhtään sointunut isosiskon nimeen eikä sukunimeenkään kovin hyvin. Sitä paitsi se oli jättänyt vasta kuukauden ikäisen muksun mummolle pariksi tunniksi opintojen ajaksi.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 03:19"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2013 klo 02:13"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 01:18"]
Mutta mun mielestä on vähän syrjivää, että sinne ei voi hakea kuin ne, joiden nimi alkaa J-kirjaimella. Suomi on sentään tasa-arvoinen maa. Tällainen epäkohta pitäisi korjata!
[/quote]
Et huomannu sitä pientä pränttiä jossa oli että jos nimelläsi löytyy nimipäivä niin on ilmoitettava lapsen tai tulevan lapsen nimi? Kriteereinä oli että pitää olla tytöllä joku poikanimijohdannainen (esim. Petriina), J alkuinen tai mahdollisimman monta w,c, x,d, g,z tai y kirjainta. Kannattaa myös huomioida että jos ei tuota nimeä sitten annakaan sittemmin lapselle, tulee välitön lapsen huostaanotto.
Itsellä opinnot ovat vasta aluillaan, kaikki vinkit otetaan vastaan. En edes vielä tiedä mihin erikoistuisin. Tahdon jäädä pidempään opiskelevien jalkoihin kun tuntuu että kaikki mielipiteet ovat jo sanottu enkä keksi mitään sanottavaa. Paria kurssia olen yrittänyt suorittaa mutta hylsyjä vain tullut kun kurssin vetäjä on päätynyt olemaan kanssani samaa mieltä ja tullut hyvälle tuulelle. Todellakin, kaikki vinkit otetaan vastaan!
[/quote]
Opistohan on nykyään yliopisto ja ainakin tällaisia tiedekuntia siellä on:
-pukeutumistieteellinen
-wt-tieteellinen (käsittää myös muihin "kasteihin" esim.ylempiluokkaiset perehtymistä)
-genitaalitieteellinen (karvoitusasiat)
-kauppatieteellinen (hieman eri kuin Suomen muissa yliopistoissa: ravinto-oppia liittyen ostosvalintoihin)
-läskitieteellinen (lihavien aiheuttamat probleemat jne.)
[/quote]
Onhan myös "miesasiatieteellinen". Siellä on ne kaksi, jotka ovat tällä hetkellä keskittyneet naistutkimukseen. Lähdeaineiston hankkiminen on vielä kesken ja kenttätutkimus on ollut niin haasteellista että pientä turhautumista on havaittavissa.
Antoisimmat kurssit oli "Näännytä kanssaihmiset jankkaamalla" ja "Mustan muuttaminen valkoseksi sinnikkäällä jankkaamisella".
Minullakaan ei ole kananpersetukkaa. Olen uraäiti mutta halusin alkuperäisen koulutukseni rinnalle jotain arvostetumpaa. Pääsykokeessa laadin esseen lastenvaunuista joukkoliikenteessä. Haastattelussa toinen haastattelijoista provosoitui kannastani kotiäiteihin niin että puhkesi kyyneliin. Pääsykoe oli selkeästi opintojen haasteellisin osa.
Itse opiskeluissa haasteellisinta oli ihan oikeasti kulkeminen Helsingin keskustasta Porvooseen. Mieheni on erään pörssiyrityksen toimitusjohtaja ja siten paljon matkoilla. Päätimme kuitenkin melko pian palkata lastenvahdin, jolle maksoimme 25 euroa tunnilta.
Itse valmistuin 2 vuodessa. Minäkin suoritin ison osan kursseista opiston verkko-oppimisympäristössä. Helpoimmiksi kursseiksi koin "wt vs. akateemiset -johdatus luokkaeroihin" sekä bloggaaja-analyysin. Suorittamatta jäi kaikki lähiökurssit. Niihin olisi sisältynyt vierailut Kontulaan ja Mellunmäkeen sekä kantaväestön aktiivinen observointi. Jotenkin en sitten saanut aikaiseksi lähteä tuonne. Mieskin sanoin että autoa en ainakaan saa viedä niin itään, kuulema potkitaan palasiksi. Korvasin nuo kokonaisuudet kuitenkin juuri ennen valmistumista laatimalla laajan poikkitieteellisen VETY-tutkimuksen (vapaaehtoinen työttömyys).
Antoisinta opiskeluissa oli ehdottomasti innostava oppimisympäristö. Istuin monta iltaa ja yötä opintoja tehden. Nytkin loman alkaessa väitin miehelleni täydentäväni tutkintoani, jotta saan rauhassa perehtyä tähän alati kasvavaan informaatioverkostoon. Opinnot suorastaan koukuttavat. Insinööritutkintoni koin jotenkin paljon raskaammaksi vaikka se onkin vain ammattikorkeakoulututkinto. Nyt olen kuitenkin akateeminen.
Opiskelukavereissa rasittavinta oli luomut ja kotiäidit.
Hae ap vain rohkeasti kouluun, tämä antaa hyvät valmiudet työelämään. Tietenkin pitää muistaa, että jokainen av-assistentista senior-tason huippuosaajaan tekee työtään ilman maksua. Siksi on tärkeää että pankkitilillä on vähintään 200 000 euroa tai vaihtoehtoisesti kotona asuu toimitusjohtaja joka tienaa vuositasolla vähintään 500 000 euroa. Tietysti myös hakijan riittävät osinkotulot (vähintään 100 000 euroa vuodessa) riittävät.