Mikä on isoin avustus mitä olette antanut kadulla tuntemattomalle?
Kommentit (35)
Suomessa en anna oikeastaan koskaan mitään, ellen satu tykkäämään biisistä. Ulkomailla olen useamman kerran antanut euron tai pari. Siellä oikea tarve ja moni yrittää edes saada ruokarahat jotenkin kasaan.
50 markkaa pari kertaa. Toinen lupas maksaa takaisin, no ei näkynyt.
Ei ollut rahaa matkaan.
Toinen näistä luultavasti huijasi.
Tuli pyytämään rahaa kaljaan, annoin kaksi euroa, arvostan rehellisyyttä, muille en anna senttiäkään.
Vierailija kirjoitti:
Tiputin kerjäläisen keräyskuppiin pullonkorkin.
Näin kerran kun joku sälli potkaisi kerjäläisen mukin nurin, kyllä tuli siihen vauhtia eikä tarvinnut niitä sauvoja jotka oli tuonut rekvisiitaksi viereensä.
Jotain 3-4e. Olin itse tulossa Alkosta ja siinä lähellä vanha mies pyysi euroa kun puuttui sen verran viinapullosta. Annoin sitten kaikki saamani vaihtorahat, kun en tykkää kantaa kolikoita mukana ja mies kertoi rehellisesti mihin raha oli menossa, ei alkanut valehdella bussilipusta tai kahvista.
Kerran juna-asemalla oli romanikerjäläismumo kovassa pakkasessa. Se tuli samaan maksulliseen vessaan mun ja lapsen perässä. Oli selvästi kylmissään ja lämmitteli puhaltimen alla selvästi onnellisena kun laskin senkin sisälle. En yleensä anna näille mitään, mutta tälle päädyin keräämään puolet lapsen junaeväistä (pillimehua, pussipuuroa, välipalakeksiä ym.) kun ojensin ne niin mummo alkoi itkeä ja annoin sille vielä mun kolikot n. 6 e.
Olen kysellyt, että löytyykö korttipäätettä?
Vein kerran Mäkkärin tuplajuustohampurilaisen entisen työpaikkani liepeillä päivystävälle vakiospurgulle. Kiitteli kovasti ja kertoi elämäntarinansa. Oli ollut pankissa korkeassa asemassa, mutta oli juonut ja pelannut rahansa ja talonsa. New Yorkissa annoin kerran kodittomalle Pizza Hutin pizzaslaissin. Kiitteli myös kovasti ja toivotti Jumalan siunausta. Suomessa en ikinä antaisi romanikerjäläisille mitään, koska ovat osa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Parille ulkomaalaiselle annoin rahaa pari euroa kun näyttivät kuvaa lapsesta tai läheisestä joka on menossa leikkaukseen eikä ole varaa maksaa.
Haha! Miksi ihmeessä? Tiesitkö että teit äärettömän typerästi? Häpeä!
Vierailija kirjoitti:
Kerran juna-asemalla oli romanikerjäläismumo kovassa pakkasessa. Se tuli samaan maksulliseen vessaan mun ja lapsen perässä. Oli selvästi kylmissään ja lämmitteli puhaltimen alla selvästi onnellisena kun laskin senkin sisälle. En yleensä anna näille mitään, mutta tälle päädyin keräämään puolet lapsen junaeväistä (pillimehua, pussipuuroa, välipalakeksiä ym.) kun ojensin ne niin mummo alkoi itkeä ja annoin sille vielä mun kolikot n. 6 e.
Et ole hyväntekijä vaan ääliö. Miksi edes päästit sen vessaan?
En oo antanut koskaan mitään, paitsi joskus katumuusikolle, jos hän osaa oikeasti soittaa ja olen jäänyt hetkeksi kuuntelemaan. Sekin on mielestäni palkkaa, ei avustus.
Koska vaikka kuuluukin rikollisliigaan, niin se oli silti oikeasti vanha, palveleva mummo 20 asteen pakkasessa ilman käsineitä ja sen oli vessahätä. Siinä vessassa oli siis aula ja kopit.
50 puntaa, joulun alla Lontoossa äidille joka istui musertavan näköisenä Pimlicon maanalaisen aseman edessä kahden pienen lapsen kanssa ja odottelin siinä lähellä kaveriani. Hän ei keräännytään vaan jutteli jotain hiljaa lasten kanssa. Kysyin, että voisinko auttaa. Hän vain katsoi itkusin silmin eikä ilmeisesti ymmärtänyt vaan luuli että haluan jotain häneltä , oli hyvin hiljainen mutta sai sittten sanotuksi ettei ole enää paikkaa mihin mennä ja lapset ovat nälkäisiä.
Kaivoin lompakosta viiskymppisen, jonka olin nostanut edellisenä iltana automaatista. Annoin sen hänelle ja sanoi että tarvitsette sitä nyt enemmän kun minä, osta sillä ruokaa lapsille ja itsellesi, sen pitäisi riittää myös yösijaaan jossain yömajasta tai halvassa hostellissa. Nainen vastusteli ensin, mutta otti rahan ja kiitti alkaen itkeä uudestaan.
Kaverini tuli samalla ja sanoin, että minun pitää mennä nyt. Huikkasin vielä, toivottavasti asiat järjestyvät jatkossa paremmiksi. Kaverini kysyi mitä tapahtui liukuportaissa alas, totesin vain että yritin kysyä mikä hätänä ja rohkaisi naista. En maininnut rahan antamisesta.
Muistan lasten ja naisen katseet vieläkin. Hän ei vaikuttanut miltään väärinkäyttäjät, pikemmin pakoon väkivaltaista miestä paennutta, vuokraisännän ulos heittämältä tai vastaavalta.