G: Millainen oli lapsuudenaikainen kotipihasi?

Ihana oli, äiti kasvatti jopa keltaista ruusua, se oli mielenkiintoista ja kävin sitä aina ihastelemassa.

Pihalla oli suuri reilun metrin syvä kiemurainen koristeallas, jonka yhdessä " niemessä" oli lipputanko. Nurmikkoa, ruusupesaita. Sitten oli mäki, jossa oli kivisetportaat toisella reunalla serpentiiniramppi. Puolivälissä oli kukkaterassi polkineen. Ihanyöhäällä oli vieläsuurempi nurmikko. Monimuotoinen piha.

Joen rannalla rintamamiestalo jossa iso puistomainen piha. 

Hih, lapsuuden pihamaani on ihan sama kuin nykyinen.

Tammi, johon kiivetä, marjapensaita, raparperipuska, nurmikkoa jossa kieriä mielin määrin. Lapsena oli pari puuta, joiden välissä saattoi pitää riippukeinua, niitä ei enää ole. Eikä kasvimaata, jossa kasvoi persiljaa ja porkkanaa mm.

4x4m, rivarin piha. Ruohoa, kaksi vastaistutettua pientä puuntainta, kolme marjapensasta, ruusupensas. Pieni terassi, jolla pikkupöytä ja kolme tuolia. En leikkinyt tai oleillut takapihalla ollenkaan, vaan leikimme metsässä, koulun pihalla tai taloyhtiön leikkipaikalla.

Ihana ja monimuotoinen (lainatakseni nr. 3:n termiä). Tasamaata ja loivaa rinnettä, metsä ympärillä, metsän takana peltoa, ojia ja puroja. Kukkapenkkejä, kasvimaa. Keinu vaahteran tukevassa oksassa.

Nykyisin siellä on taloja, taloja, taloja. Ihana piha elää muistoissa ja valokuvissa. Muuttunutta maisemaa en aio käydä katsomassa.

Iso omakotitalon piha. Tasainen tontti ja talon pääsi kivasti kiertämään ympärikin. Pihalla kasvoi tuottoisia marjapensaita.

Kerrostalon piha - ihan mukava sellaiseksi. Paljon pensaita ja puita, suuri leikkialue lapsille ja nurmikkoalue. Pyörävarasto, jonka katolle pääsi kiipeilemään ja temppuilemaan. Meillä oli asunto alakerrassa ja myös pikkuinen oma piha: siinä oli lähinnä äidin yrttipenkki, jotain kukkia ja pieni kivetty oleskelualue.

Meillä oli mansikoita, perunoita, porkkanoita, viinimarjoja ym. kasvamassa. Kasvihuoneessa kasvoi lisäksi salaatinlehtiä, tomaattia, kurkkua jne. Ruusupensaita oli ja unikoita kasvoi talon reunoilla. Ihana aita kiersi pihaa ja pihaan tuli portti. Riippumattokin meillä oli.

Asun ihan alle kilometrin päässä tuosta talosta ja harmittaa kun sen nykyiset asukkaat ovat purkaneet kasvihuoneen, aita ja portti ränsistyneet...Koko piha aivan ränsistynyt :( Oma pihamme on pieni, mutta olen kasvattanut myöskin jonkin verran marjoja ja vihanneksia :)

Keskellä pihaa oli ihana punakaneliomenapuu, joka oli kasvanut hauskasti vinoon. Siinä oli hyvä kiivetä ja rakentaa kaikkea leikeissä tarvittavaa. Lisäksi oli vadelmia, viinimarjoja, äidin kauniit kukkapenkit, mänty ja koivu sekä kaksi kuusta, joiden väliin mahtui ihana riippumatto. Havupuiden takia nurmikko oli joissain kohdissa huonompaa ja täynnä neulasia, jalkapohjiin pisteli! Pihan perällä oli punainen leikkimökki. Keskellä oli hauska pyreähkö hiekka-alue autoa varten. Sen ja ruohon välissä oli kivetys.

Etupihalla oli pihlaja. Sen viereen istutettiin kultasadepensas, jonka sain lahjaksi naapurin vanhalta pariskunnalta kun olin noin viisi. Se oli silloin vain pikkuinen taimi, muutaman kymmenen sentin korkuinen. Vieläkin harmittaa, etten saanut sitä mukaan kun äitini aikoinaan myi talon. Se on kasvanut kauniiksi, muistan aina katsoa sitä kun kuljen ohi. Lisäksi ihailen hauskaa sinistä ulko-ovea, jonka äitini maalasi silloin kun muutin pysyvästi pois kotoa.

Toisen puolen naapurin puolella oli ruusupensasaita, toisella puolella orapihlaja - molemmissa terävät piikit! - ja perällä perinteinen lauta-aita. Vastapäätä oli valtava ja hieno yksikerroksinen talo, jonka ikkuista uskallauduin joskus kurkkimaan - siellä oli uima-allas! Talon jälkeen oli pikkuruinen metsä. Siellä päästettiin mielikuvitus irti... Oi, siskon kanssa usein puhutaan, että jos vain olisi mahdollisuus, niin sen talon ostaisimme takaisin!

Iso omakotitalon piha,paljon kukkia,pensaita,puita,kuusiaita,perunamaa,mansikkamaa,sipuleita,salaattia,marjoja ym ym kasvillisuutta,takapihalla oli rinne joka päättyi puroon.oli keinuja,puutarhakalusteita,koirankoppi,mummola viereisellä tontilla

Koivuja rannassa, hyvin hoidettu nurmialue, kukkapenkkejä, kasvimaa, perunamaa, marjapensaita. Rantasauna, leikkimökki. Nykyinen piha ei ole yhtä kaunis, mutta elämä on paljon parempi. Myös lasteni lapsuus on parempi kuin minun lapsuuteni.

Muistoja:

Ensimmäisen kotini pihalla oli joskus kaivinkoneet töissä ja kaivoivat lapsen mielestä valtavan kuopan pihaan. Sateella se maa-aines muuttui aivan ihanaksi mudaksi. Veljellä jäi kumisaapas kiinni siihen mutaan. Äiti kävi hakemassa veljen ja kumisaappaan. Se oli jännää.

Toisen kodin pihalla kasvoi suuren suuri mänty heti ulko-oven edessä. Pihalta pääsi mustikkametsään ja metsikön toisella puolella asui pappa. Sinne ei saanut mennä yksin. Kerran kokeilin siinä metsikössä, että tuleeko oikeasti tulta, jos pitää suurennuslasia auringonvalossa jonkin aikaa samassa kohtaa. Tuli.

Viimeisessä lapsuudenpihassa riitti tilaa pelata potkupalloa ja heittää keihästä. Talvisin takapihan takana olevalle pellolle jäätyi iso luistelukenttä ojista tulvivista vesistä. Luistelukentän laidalle tuli useamman kerran metsäpeuroja katsomaan lasten touhuja.

Homeinen leikkimökki ja rikkinäinen riippukeinu.