Olen nokkela sarkastinen naljailija, mutta sukulaiset eivät halua viettää perinteitä yhdessä
Olen etenkin 60 ikävuoden jälkeen heitellyt vitsejä, jos nuoremmat saavat lapsen, että noniiin menkääs te nyt jo siitä jaloista leikkimään kotia yms.
Aina semmosta pientä nokkeluutta keskustelunaloituksista, mistä sit kukaan ei keksikkään mitään jatkoa.
Mutta olen ilmeisesti nyt loukannut ihmisiä, kun eivät enää "jaksa" viettää kanssani esim juhannusta ja mitenköhän joulunkin käy.
Mikä heissä tai minussa on vialla?
Kommentit (9)
No yleensä paheksun pienten lasten hellijöitä siten, että lällättelen heille että he vaan kiusaavat vauvaa, ja otan vauvan itselleni.
"Hyi, hyi, isi vaan sinua kiusaa aina, minä ja äiti ollaan ihania".
Vaan yksi esimerkkinä näin.
Oleko ap omasta mielestäsi, ehkä hauska? Onneksi et ole sukulaiseni.
Minä: nokkela sarkastinen naljailija
Muut: tympän kuuloinen vi t tuilija
Sp:lle olis helppo heittää takaisin, että menes nyt kuolemaan siitä, vanhus.
Minäkin opettelin olemaan nokkela naljailija. Multa aina kysyttiin, että "millos on sun vuoro" kun suku lisääntyi ja pidettiin kaikenlaisia ristiäiskekkereitä. Kun oli monttubileiden vuoro niin kyynärpäällä hellästi mummoa tyrkkäsin ja kysyin saman kysymyksen. Sen jälkeen ei ole minua kutsuttu juhliin, missä vika?
Juu ja muiden mielestä täys ääliö.
Mikään ei oo ärsyttävämpää kun se että joku koittaa väkisin olla hauska vaikka ei ole.
Vaikuttaa pikemminki ylimieliseltä ja hieman tapauksesta riippuen hieman narsistiselta.
Luulis itselläskin vähän jo leikkaavan miksi ei sunkaa haluta viettää aikaa vaikka olet omasta mielestä hauska
Ehkä et ole kovin nokkela.