Oletko asunut Yhdysvalloissa tai Kanadassa?
Kunhan haaveilen, että mitä mahdollisuuksia elämällä on tarjota kun jälkikasvu lentää pois pesästä. Katselin hieman asuntomarkkinoita varsinkin Kalifornian alueelta, Kanada kiinnostaa myös, ja US Suurten järvien ympäristö. ei siellä edes mitenkään mahdottoman kalliita sinkkuasuntoja näytä olevan. Ja jos sieltä ostaa listan hinnan mukaisen asunnon, mitä lisäkuluja siihen tulee päälle?
Miten iso kulttuurishokki on asua siellä? Olen tyypillinen sinisilmäinen ja vähän naiivi suomalainen, kuka on tottunut turvallisuuteen ja rehellisiin ihmisiin. Ja vielä se, että onko vaikeaa löytää ystäviä?
Kommentit (9)
Asunut molemmissa mutta noihin maihin on vaikea paasta ilman paikallisen tyonantajan kutsua.
Itse vietin puoli vuotta vaihdossa USA:ssa suurten järvien alueella, eikä kokemus ollut mitenkään ideaali. Ihmiset karttoivat ulkomaalaisia, ja suorastaan välttelivät minua kun yritin aloittaa keskusteluja. Monet kyllä totesivat, että pitäisi joku päivä käydä kahvilla, mutta tämä oli enemmänkin merkki siitä, että toinen osapuoli yritti päästä eroon keskustelusta. Muutenkin arvostus amerikkalaista kulttuuria kohtaan laski todella paljon. Ihmiset ovat ylipäätäänkin töykeitä ja itsekkäitä, eikä minkäänlaista apua meinaa saada. Eurooppalaiset laitetaan suoraan "eurotrash" -lokerikkoon, joita voi kohdella huonosti. Monet amerikkalaiset ovat myös aika tyhmiä, ja puheenaiheet ja nykymaailman ymmärrys jäävät Hollywood-julkkisten rakkauselämän puimisen tasolle. Ruoka on oikeasti pahaa ja todella epäterveellistä, kaikkeen tungetaan rasvaa, sokeria ja juustoa. Kävellen on vaikeaa liikkua, koska kävelyteitä ei useinkaan ole, eikä "huonojen" asuinalueiden poikki liikkuminen ole turvallista.
Myöskään elämän aloittamista ei ole tehty helpoksi. Autoilla pitäisi liikkua kaikkialle, mutta autovakuutusta on vaikeaa saada ilman vakuutushistoriaa USA:ssa (eli jos sinulla ei ole tällä hetkellä vakuutusta, kukaan ei halua myöntää sinulle sellaista). Lisäksi pankkitilin avaamiseen tarvitaan puhelinnumero ja puhelinliittymän avaamiseen pankkitiedot, ja tämä noidankehä kuvaa kyllä aika hyvin menoa USA:ssa ylipäätään. Terveydenhuoltoa ei ole mitään mahdollisuutta kustantaa ilman vakuutusta ja senkin kanssa avun saaminen voi olla hankalaa.
Tiivistettynä itselleni jäi todella huono kuva koko maasta, ja enkä oikein ymmärrä, mitä kukaan sieltä lähtee hakemaan. Ainakin tuo "amerikkalainen unelma" on ihan puutaheinää, todellisuudessa ilmaisen koulutuksen hyvinvointivaltioissa on paljon realistisempaa toteuttaa haaveitaan taustasta riippumatta. Itse voisin harkita meneväni takaisin parin viikon lomalle, mutta en kyllä pidemmäksi aikaa.
Miksi sinne? Australia on parhaita maita maailmasta. Mikäli noista kahdesta pitää valita niin Kanada ehdottomasti.
Vierailija kirjoitti:
Itse vietin puoli vuotta vaihdossa USA:ssa suurten järvien alueella, eikä kokemus ollut mitenkään ideaali. Ihmiset karttoivat ulkomaalaisia, ja suorastaan välttelivät minua kun yritin aloittaa keskusteluja. Monet kyllä totesivat, että pitäisi joku päivä käydä kahvilla, mutta tämä oli enemmänkin merkki siitä, että toinen osapuoli yritti päästä eroon keskustelusta. Muutenkin arvostus amerikkalaista kulttuuria kohtaan laski todella paljon. Ihmiset ovat ylipäätäänkin töykeitä ja itsekkäitä, eikä minkäänlaista apua meinaa saada. Eurooppalaiset laitetaan suoraan "eurotrash" -lokerikkoon, joita voi kohdella huonosti. Monet amerikkalaiset ovat myös aika tyhmiä, ja puheenaiheet ja nykymaailman ymmärrys jäävät Hollywood-julkkisten rakkauselämän puimisen tasolle. Ruoka on oikeasti pahaa ja todella epäterveellistä, kaikkeen tungetaan rasvaa, sokeria ja juustoa. Kävellen on vaikeaa liikkua, koska kävelyteitä ei useinkaan ole, eikä "huonojen" asuinalueiden poikki liikkuminen ole turvallista.
Myöskään elämän aloittamista ei ole tehty helpoksi. Autoilla pitäisi liikkua kaikkialle, mutta autovakuutusta on vaikeaa saada ilman vakuutushistoriaa USA:ssa (eli jos sinulla ei ole tällä hetkellä vakuutusta, kukaan ei halua myöntää sinulle sellaista). Lisäksi pankkitilin avaamiseen tarvitaan puhelinnumero ja puhelinliittymän avaamiseen pankkitiedot, ja tämä noidankehä kuvaa kyllä aika hyvin menoa USA:ssa ylipäätään. Terveydenhuoltoa ei ole mitään mahdollisuutta kustantaa ilman vakuutusta ja senkin kanssa avun saaminen voi olla hankalaa.
Tiivistettynä itselleni jäi todella huono kuva koko maasta, ja enkä oikein ymmärrä, mitä kukaan sieltä lähtee hakemaan. Ainakin tuo "amerikkalainen unelma" on ihan puutaheinää, todellisuudessa ilmaisen koulutuksen hyvinvointivaltioissa on paljon realistisempaa toteuttaa haaveitaan taustasta riippumatta. Itse voisin harkita meneväni takaisin parin viikon lomalle, mutta en kyllä pidemmäksi aikaa.
Ehkä voisin lisätä tähän, että nämä ovat tietenkin vain yhden yksin lähteneen ihmisen kokemuksia. Olen melko varma, että kokemukseni olisi ollut erilainen, jos olisin lähtenyt matkaan esim. puolisoni kanssa tai jos minua olisi ollut joku odottamassa toisella puolen. Yksin kuitenkin oli henkisesti raskasta.
Seattlessa Washingtonin osavaltiossa mukavia ihmisiä. Kaliforniassa en haluaisi asua. Karua ja kodittomia valtavasti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vietin puoli vuotta vaihdossa USA:ssa suurten järvien alueella, eikä kokemus ollut mitenkään ideaali. Ihmiset karttoivat ulkomaalaisia, ja suorastaan välttelivät minua kun yritin aloittaa keskusteluja. Monet kyllä totesivat, että pitäisi joku päivä käydä kahvilla, mutta tämä oli enemmänkin merkki siitä, että toinen osapuoli yritti päästä eroon keskustelusta. Muutenkin arvostus amerikkalaista kulttuuria kohtaan laski todella paljon. Ihmiset ovat ylipäätäänkin töykeitä ja itsekkäitä, eikä minkäänlaista apua meinaa saada. Eurooppalaiset laitetaan suoraan "eurotrash" -lokerikkoon, joita voi kohdella huonosti. Monet amerikkalaiset ovat myös aika tyhmiä, ja puheenaiheet ja nykymaailman ymmärrys jäävät Hollywood-julkkisten rakkauselämän puimisen tasolle. Ruoka on oikeasti pahaa ja todella epäterveellistä, kaikkeen tungetaan rasvaa, sokeria ja juustoa. Kävellen on vaikeaa liikkua, koska kävelyteitä ei useinkaan ole, eikä "huonojen" asuinalueiden poikki liikkuminen ole turvallista.
Myöskään elämän aloittamista ei ole tehty helpoksi. Autoilla pitäisi liikkua kaikkialle, mutta autovakuutusta on vaikeaa saada ilman vakuutushistoriaa USA:ssa (eli jos sinulla ei ole tällä hetkellä vakuutusta, kukaan ei halua myöntää sinulle sellaista). Lisäksi pankkitilin avaamiseen tarvitaan puhelinnumero ja puhelinliittymän avaamiseen pankkitiedot, ja tämä noidankehä kuvaa kyllä aika hyvin menoa USA:ssa ylipäätään. Terveydenhuoltoa ei ole mitään mahdollisuutta kustantaa ilman vakuutusta ja senkin kanssa avun saaminen voi olla hankalaa.
Tiivistettynä itselleni jäi todella huono kuva koko maasta, ja enkä oikein ymmärrä, mitä kukaan sieltä lähtee hakemaan. Ainakin tuo "amerikkalainen unelma" on ihan puutaheinää, todellisuudessa ilmaisen koulutuksen hyvinvointivaltioissa on paljon realistisempaa toteuttaa haaveitaan taustasta riippumatta. Itse voisin harkita meneväni takaisin parin viikon lomalle, mutta en kyllä pidemmäksi aikaa.
Ehkä voisin lisätä tähän, että nämä ovat tietenkin vain yhden yksin lähteneen ihmisen kokemuksia. Olen melko varma, että kokemukseni olisi ollut erilainen, jos olisin lähtenyt matkaan esim. puolisoni kanssa tai jos minua olisi ollut joku odottamassa toisella puolen. Yksin kuitenkin oli henkisesti raskasta.
Jos kerran olit vaihdossa niin eiko tullut mieleen kysya oppilaitokselta apua? Niilla on usein sopimus paikallisen pankin kanssa joten tilin avaaminen sujuu helposti.
Suosittelen liittymistä ulkosuomalaisten ryhmiin fb:ssä. Siellä jaetaan kokemuksia todella hyvässä hengessä.
Asunnon omistaja joutuu maksamaan asuntoveroa joka vuosi, meilla se on $6000.00.
Riippuu alueesta ja asunnon+tontin koosta.
Lisaksi sahko-, kaasu-, vesi- ja jatemaksu kuukausittain.
Olen asunut ja viihtynyt tosi hyvin.
Mutta ei sinne noin vain muuteta, etenkään nyt korona-aikana.