Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu, etten enää edes kiinnostu kenestäkään
29.07.2020 |
Tämä on tosi ärsyttävää. Käyn treffeillä nykyään pari kolme kertaa kuussa, mutta en kiinnostu oikein kenestäkään. Minusta kiinnostutaan välillä, mutta voi pelkän mukavuudenhaluni vuoksi tapailla heitä pidempään. Joskus, kun tapaan jotain lupaavia tapauksia, ja haluaisin jatkaa tapailua vaikken ole vielä kovin kiinnostunut, toinen osapuoli ilmoittaa, ettei ole kiinnostunut. Tämä siis deittisovelluksissa. Oikeassa elämässä tapaan aika useinkin miehiä, mutta en oikein heistäkään tunnu kiinnostuvan. Mikähän tässä mättää?
Kun mietin vähän taaemmas, niin en oikein tiedä, olenko ihastunut/rakastunut sitten vuoden 2010 ja 2007. Viimeinen noista oli 5 vuotta pitkä ja olen jotenkin jälkeenpäin tajunnut siitä suhteesta kaikenlaista ikävää. Olenko jotenkin jälkikäteisesti traumatisoinut itseni, enkä sen vuoksi pysty kiinnostumaan kenestäkään?
Nainen 31v.
Kommentit (17)
Ei muakaan oo kiinnostanut kukaan ensirakkauden jälkeen. Ei edes se ensirakkaus. Taisin kyynistyä tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama. Tapaan paperilla erittäin hyviä miehiä. Heissä ei ole kertakaikkiaan mitään vikaa. Mutta kun kukaan ei vaan herätä mitään tunteita. En tajua. Haluaisin ihastua. Rakastua. Miksi olen tällainen?
Vierailija kirjoitti:
Kuulusteletko miehiä listan kanssa, johon olet kerännyt kaikkien kaveriesi miesten sekä exiesi parhaat puolet, ja odotat löytäväsi sitten miehen joka täyttää listasi?
Tai kuulusteletko miehiä ehkä virhelistan kanssa, johon olet kerännyt kaikkien tuntemiesi miesten virheet, ja etsit miestä jolla ei olisi niitä ollenkaan?
En. Mutta kyllä mun henkinen erektio aika nopeasti sammuu, jos tulee jotain pientä takkuilua. Yksi esimerkiksi kiroili liikaa, ja se jotenkin ärsytti, vaikka muuten oli ihan kiva. Heitti myös vähän sellaista naisvihamielistä läppää, ja olisin varmaan voinut läpällä heittää jotain miesvihamielistä takaisin "läpällä", mutta ei jaksanut. Se taas johtuu ihan vaan siitä, että en jostain syystä kiinnostu nyt oikein kenestäkään.
Oon varmaan itsekin monien miesten mielestä jollain pienellä (tai isollakin) ärsyttävällä tavalla "epäsopiva", ja siksi homma ei jatku. Jotenkin kuuluu aikaan varmaan. En tiedä, miten olen joskus ihastunut yhdellä tapaamisella päätä pahkaa johonkin, ja sitten päätynyt olemaan sen kanssa vuosikausia. Tapahtuukohan mulle enää niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulusteletko miehiä listan kanssa, johon olet kerännyt kaikkien kaveriesi miesten sekä exiesi parhaat puolet, ja odotat löytäväsi sitten miehen joka täyttää listasi?
Tai kuulusteletko miehiä ehkä virhelistan kanssa, johon olet kerännyt kaikkien tuntemiesi miesten virheet, ja etsit miestä jolla ei olisi niitä ollenkaan?
En. Mutta kyllä mun henkinen erektio aika nopeasti sammuu, jos tulee jotain pientä takkuilua. Yksi esimerkiksi kiroili liikaa, ja se jotenkin ärsytti, vaikka muuten oli ihan kiva. Heitti myös vähän sellaista naisvihamielistä läppää, ja olisin varmaan voinut läpällä heittää jotain miesvihamielistä takaisin "läpällä", mutta ei jaksanut. Se taas johtuu ihan vaan siitä, että en jostain syystä kiinnostu nyt oikein kenestäkään.
Oon varmaan itsekin monien miesten mielestä jollain pienellä (tai isollakin) ärsyttävällä tavalla "epäsopiva", ja siksi homma ei jatku. Jotenkin kuuluu aikaan varmaan. En tiedä, miten olen joskus ihastunut yhdellä tapaamisella päätä pahkaa johonkin, ja sitten päätynyt olemaan sen kanssa vuosikausia. Tapahtuukohan mulle enää niin?
Olet epäsopiva, koska luulet että sinulla saumaa löytää joku 5/5 mies itsellesi vaikket ole vastaava nainen.
Tuttua kauraa. Kiinnostuin ja innostuin pari vuotta sitten eka kertaa v. 2007 jälkeen. Näin miestä harrastuksen yhteydessä silloin tällöin. Oletin hänrt ilman muuta varatuksi, vaikka usein juttelikin kanssani ja meillä oli hauskaa yhdessä. Kuukausi sitten kävi ilmi, että mies oli pitänyt minua samoin varattuna. Hän katsoi syvälle silmiin, ja rohkaistuin pyytämään illallistreffeille. Sen jälkeen kävimme uudestaan romanttisilla treffeillä. Katselimme meren rannalla kohoavaa täysikuuta, erotessa mies rutisti minua oikein kunnolla. Olin aivan varma, että tämä se on. Nyt löytyi!
Kunnes... kävi ilmi, että miehen pitkäaikainen kumppani on jäänyt toiselle mantereelle koronarajoitusten takia. Eikä mies lopulta halunnut jatkaa kanssani muura kuin ystävyyttä. :(
Nyt menee varmaan 20 v ennen kuin ihastun uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama. Tapaan paperilla erittäin hyviä miehiä. Heissä ei ole kertakaikkiaan mitään vikaa. Mutta kun kukaan ei vaan herätä mitään tunteita. En tajua. Haluaisin ihastua. Rakastua. Miksi olen tällainen?
Mä oon 28v ja en oo ollut koskaan rakastunut. Oon pari kertaa ollut ihastunut.
Tunnen kyllä fyysistä vetoa mieheen, mutta ihastun äärimmäisen harvoin.
Minä muistan myös todella hyvin kaikenlaista ikävää edellisestä suhteesta ja tuntuu siltä, että en siksi kiinnostu kunnolla oikein kenestäkään naisesta. En tiedä, menevätkö nämä tunteet ohi jossain vaiheessa.
M31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisikään kiinnostua jonkun toisen tulevasta miehestä/vaimosta? Hyvä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulusteletko miehiä listan kanssa, johon olet kerännyt kaikkien kaveriesi miesten sekä exiesi parhaat puolet, ja odotat löytäväsi sitten miehen joka täyttää listasi?
Tai kuulusteletko miehiä ehkä virhelistan kanssa, johon olet kerännyt kaikkien tuntemiesi miesten virheet, ja etsit miestä jolla ei olisi niitä ollenkaan?
En. Mutta kyllä mun henkinen erektio aika nopeasti sammuu, jos tulee jotain pientä takkuilua. Yksi esimerkiksi kiroili liikaa, ja se jotenkin ärsytti, vaikka muuten oli ihan kiva. Heitti myös vähän sellaista naisvihamielistä läppää, ja olisin varmaan voinut läpällä heittää jotain miesvihamielistä takaisin "läpällä", mutta ei jaksanut. Se taas johtuu ihan vaan siitä, että en jostain syystä kiinnostu nyt oikein kenestäkään.
Oon varmaan itsekin monien miesten mielestä jollain pienellä (tai isollakin) ärsyttävällä tavalla "epäsopiva", ja siksi homma ei jatku. Jotenkin kuuluu aikaan varmaan. En tiedä, miten olen joskus ihastunut yhdellä tapaamisella päätä pahkaa johonkin, ja sitten päätynyt olemaan sen kanssa vuosikausia. Tapahtuukohan mulle enää niin?
Olet epäsopiva, koska luulet että sinulla saumaa löytää joku 5/5 mies itsellesi vaikket ole vastaava nainen.
Mä olenkin vaan 4/5 nainen, mutta naiset pariutuvat aina ylöspäin. Eikös se niin mennyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei muakaan oo kiinnostanut kukaan ensirakkauden jälkeen. Ei edes se ensirakkaus. Taisin kyynistyä tai jotain.
Oli pakko kommentoida kun puhuit minun suulla. Juuri näin!
MIes
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisikään kiinnostua jonkun toisen tulevasta miehestä/vaimosta? Hyvä vaan.
Näin mäkin ajattelen! Mäkin uskon, että kaikille on omansa. Sitä vaan mietin, että onko se mun omani mennyt jo ohi, vai meneekö se ohi, kun en jaksa keskittyä enää kehenkään kunnolla.
Hormonihäiriö vai masennus?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkoko sitä on kiinnostua?
No mitäs sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoko sitä on kiinnostua?
No mitäs sitten?
Jos epätoivoisesti treffailee epäsopivia kumppaniehdokkaita kuukaudesta ja vuodesta toiseen, niin eikö mikään lamppu syty?
Olen kiinnostunut tasan kahdesta miehestä koko elämäni aikana. Ensimmäinen 31-vuotiaana ja toinen 40-vuotiaana. Kukaan muu mies ei ole koskaan liikauttanut minussa mitään muuta kuin korkeintaan kaverillisia tuntemuksia.
Ja minusta tämä on täysin normaalia. Suurin osa ihmisistä ON epäkiinnostavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoko sitä on kiinnostua?
No mitäs sitten?
Jos epätoivoisesti treffailee epäsopivia kumppaniehdokkaita kuukaudesta ja vuodesta toiseen, niin eikö mikään lamppu syty?
No haluatko sinä kenties viettää kanssani loput viitisenkymmentä vuotta elämästämme inhoten toisiamme ja kavahtaen kosketusta? Ai etkö? Ylläripylläri.
Kuulusteletko miehiä listan kanssa, johon olet kerännyt kaikkien kaveriesi miesten sekä exiesi parhaat puolet, ja odotat löytäväsi sitten miehen joka täyttää listasi?
Tai kuulusteletko miehiä ehkä virhelistan kanssa, johon olet kerännyt kaikkien tuntemiesi miesten virheet, ja etsit miestä jolla ei olisi niitä ollenkaan?