onko teidän urasuuntautuneet miehet "pehmenneet" vauvan myötä?

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 09:15"]

Tästä keskustelusta puuttuu sen tosiasian myöntäminen, että miehen päässä perheestä huolta pitäminen on suurelta osin taloudellisen vastuun ottamista. Toki on tällaisena tasa-arvon aikakautena tärkeää, että mies myös viettää aikaa lapsen kanssa, mutta kyllä se on biologinen tosiasia, että mies huolehtii lapsista tuomalla rahaa kotiin. On tehty tutkimuksiakin, että lasta odottavien perheiden miehet tekevät pidempää päivää töissä ja jotenkin alitajuisesti takaavat perheen hyvinvoinnin.[/quote]

Tällä tasa-arvon aikakautena, kuten itsekin toteat, oikein puistattaa lukea tekstiäsi. On totta, että miehet tutkimuksien mukaan lisäävät töiden tekoa, kun perheeseen syntyy lapsia, mutta en nyt menisi noin pitkälle, että väittäisin sen johtuvat perheen elättämisen paineista.

Jotenkin viestistäsi paistaa lävitse se tosiasia, ettet itse pysty tekemään työtä ja ansaitsemaan. Ja että pidät miehiä paljon viisaampina ja parempina kuin naisia jne.

Tässäpä sinulle uutinen: Ihan tutkitusti naiset ovat yhtä älykkäitä kuin miehet. Naiset pystyvät myös pääsääntöisesti tekemään samoja töitä kuin miehet.

T: työäiti, jonka mies on kotona kouluikäisten lasten kanssa nollatuloilla. Ja minun miehenikin on todella fiksu ja hyvin työelämässä pärjännyt, mutta ei se poissulje sitä, etteikö hän olisi hyvä isä lapsilleen ja kiinnostunut heidän elämästään.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 09:23"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 09:15"]

Tästä keskustelusta puuttuu sen tosiasian myöntäminen, että miehen päässä perheestä huolta pitäminen on suurelta osin taloudellisen vastuun ottamista. Toki on tällaisena tasa-arvon aikakautena tärkeää, että mies myös viettää aikaa lapsen kanssa, mutta kyllä se on biologinen tosiasia, että mies huolehtii lapsista tuomalla rahaa kotiin. On tehty tutkimuksiakin, että lasta odottavien perheiden miehet tekevät pidempää päivää töissä ja jotenkin alitajuisesti takaavat perheen hyvinvoinnin.

Mun mies on yrittäjä ja lapsen syntymän jälkeen hän on mahdollisuuksien mukaan yrittänyt lyhentää työpäiviään eikä ainakaan tee reissuhommia siinä mittakaavassa mitä ennen. Mutta hän on myöntänyt, että ottaa paineita perheen elättämisestä nyt paljon enemmän kun on tullut isäksi.

[/quote]

On aivan eri asia olla yrittäjä - kenties sellainen pellepeloton joka oikein uppoaa intohimoissaan työhönsä - tai vaikka lääkäri tai hoitsu, ja tehdä pitkää päivää. Heidän työssään kun on muutakin sisältöä kuin raha raha raha ja toisten voittaminen kilpailussa nimeltä uraputki...

[/quote]

Nimenomaan. Mieheni on tällainen uraihminen: hän ei todellakaan tee työtä rahan, vaan intohimon vuoksi. Hän kokee toteuttavansa itseään työnsä kautta, ja myös pelastavansa maailmaa sen avulla. Työ on hänelle usein ykkönen, niin että minäkin tunnen tulevani tärkeysjärjestyksessä sen jälkeen. Ympärivuorokautiset työpäivät ovat arkea, usein töitä pitää tehdä myös viikonloppuisin ja lomia ei juuri ehdi pitää. Hänen työssään ei ylityökorvauksia tarjoilla, joten suuresta työmäärästä ei tarjoudu rahallista korvausta. Paitsi ehkä aikanaan, joskus vuosikymmenien päästä.

Toisaalta hän on kyllä vastuuntuntoinen ja hellä ihminen. Olemme nyt puhuneet lasten hankkimisesta, mutta en ole varma, pääsisikö lapsikaan hänelle tärkeysjärjestyksessä ykköseksi. Hänen koko identiteettinsä rakentuu työn ja uran varaan. Minusta se ei ole tervettä, ja olen tämän hänelle sanonut, mutta minkäs teet.

Ei varmaan kannata odottaa, että mies yhtäkkiä muuttuisi täysin? Varsinkin noin nuori varmaan haluaa tehdäkin sitä uraa ja edetä, joten lienee epärealistista odottaa, että mies yhtäkkiä tyytyisi loppu-uran ajaksi 8 tunnin työpäiviin ja leikkisi lasten kanssa loppuillan, varmaan suurin osa hommista jää sinulle (mutta niinhän se taitaa olla muissakin perheissä).

Uraohjus on uraohjus lisääntymishetkelläkin. Jos pää pehmenee hetkeksi vauva-aikana, niin ehtii se kovettaa itsensä aika äkkiä. En siis laskisi mitään uraohjuksen varaan. Olen kerran sen erehdyksen tehnyt. Lapsia en kuitenkaan kadu. He ovat parasta elämässäni. 

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 10:26"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 09:15"]

Tästä keskustelusta puuttuu sen tosiasian myöntäminen, että miehen päässä perheestä huolta pitäminen on suurelta osin taloudellisen vastuun ottamista. Toki on tällaisena tasa-arvon aikakautena tärkeää, että mies myös viettää aikaa lapsen kanssa, mutta kyllä se on biologinen tosiasia, että mies huolehtii lapsista tuomalla rahaa kotiin. On tehty tutkimuksiakin, että lasta odottavien perheiden miehet tekevät pidempää päivää töissä ja jotenkin alitajuisesti takaavat perheen hyvinvoinnin.[/quote]

Tällä tasa-arvon aikakautena, kuten itsekin toteat, oikein puistattaa lukea tekstiäsi. On totta, että miehet tutkimuksien mukaan lisäävät töiden tekoa, kun perheeseen syntyy lapsia, mutta en nyt menisi noin pitkälle, että väittäisin sen johtuvat perheen elättämisen paineista.

Jotenkin viestistäsi paistaa lävitse se tosiasia, ettet itse pysty tekemään työtä ja ansaitsemaan. Ja että pidät miehiä paljon viisaampina ja parempina kuin naisia jne.

Tässäpä sinulle uutinen: Ihan tutkitusti naiset ovat yhtä älykkäitä kuin miehet. Naiset pystyvät myös pääsääntöisesti tekemään samoja töitä kuin miehet.

T: työäiti, jonka mies on kotona kouluikäisten lasten kanssa nollatuloilla. Ja minun miehenikin on todella fiksu ja hyvin työelämässä pärjännyt, mutta ei se poissulje sitä, etteikö hän olisi hyvä isä lapsilleen ja kiinnostunut heidän elämästään.

[/quote]

En ole tuo ensimmäinen kirjoittaja. En ymmärrä mitä tekemistä älykkyydellä tai hyvällä/huonolla isyydellä on sen kanssa että hyvin moni mies kokee paineita perheen elättämisestä kun lapsia alkaa tulla?

Fakta on se että suurimmalla osalla naisista äitiyspäiväraha on pienempi kuin työssä ollessa. Perheen tulot yleensä tippuvat. On perheitä joissa esim. 200e/kk tulojen tippuminen on vakava paikka. Varsinkin kun se yhdistetään uuteen perheenjäseneen joka myös kuluttaa (vaippoja, vaatteita, ruokaa). Jos tuo 200e on elintärkeää perheen elannon kannalta, jonkunhan se raha on perheeseen tuotava. Kuka se muu sitten olisi kuin isä? Joissakin perheissä tuo raha ei ole niin elintärkeää mutta kivahan se on laittaa 200e kuussa enemmän säästöön.

Ensimmäisen kirjoittajan pointti viestissään oli nähdäkseni vain tuoda ilmi ettei se aina välttämättä ole paha asia jos mies tekee paljon töitä. Ei suinkaan ottaa kantaa onko sellainen mies hyvä/huono isä tai kuka perheessä onkaan älykkäin.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 10:26"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 09:15"]

Tästä keskustelusta puuttuu sen tosiasian myöntäminen, että miehen päässä perheestä huolta pitäminen on suurelta osin taloudellisen vastuun ottamista. Toki on tällaisena tasa-arvon aikakautena tärkeää, että mies myös viettää aikaa lapsen kanssa, mutta kyllä se on biologinen tosiasia, että mies huolehtii lapsista tuomalla rahaa kotiin. On tehty tutkimuksiakin, että lasta odottavien perheiden miehet tekevät pidempää päivää töissä ja jotenkin alitajuisesti takaavat perheen hyvinvoinnin.[/quote]

Tällä tasa-arvon aikakautena, kuten itsekin toteat, oikein puistattaa lukea tekstiäsi. On totta, että miehet tutkimuksien mukaan lisäävät töiden tekoa, kun perheeseen syntyy lapsia, mutta en nyt menisi noin pitkälle, että väittäisin sen johtuvat perheen elättämisen paineista.

Jotenkin viestistäsi paistaa lävitse se tosiasia, ettet itse pysty tekemään työtä ja ansaitsemaan. Ja että pidät miehiä paljon viisaampina ja parempina kuin naisia jne.

Tässäpä sinulle uutinen: Ihan tutkitusti naiset ovat yhtä älykkäitä kuin miehet. Naiset pystyvät myös pääsääntöisesti tekemään samoja töitä kuin miehet.

T: työäiti, jonka mies on kotona kouluikäisten lasten kanssa nollatuloilla. Ja minun miehenikin on todella fiksu ja hyvin työelämässä pärjännyt, mutta ei se poissulje sitä, etteikö hän olisi hyvä isä lapsilleen ja kiinnostunut heidän elämästään.

[/quote] En ymmärrä miten kirjoituksestani sai sen käsityksen, että pitäisin miehiä fiksumpana ja itseäni kyvyttömänä ansaitsemaan yhtä lailla miehen rinnalla. Pointti oli se, että miehet aivan eri tavoin kantavat taloudellista vastuuta perheestään ihan ideologisella ja sisäsyntyisellä tavalla. Se ei poissulje sitä etteivätkö he voisi jäädä koti-isiksi tai etteikö nainen voisi olla fiksu ja urakeskeinen. Monet miehet tietysti hakevat urakeskeisyydellään jotain statusta tai arvostusta, mutta voivat puhtaasti ajatella myös itseään perheen elättäjänä. Jos ap on miehensä kanssa suunnitellut lapsen hankkimista, tämä vaihe saattaa olla vain siksi, että hän haluaa nyt edetä työssään, jotta voi taata perheelleen elannon. Tai sitten tekee nyt rajusti töitä, jotta voi himmata isäksi tultuaan.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 00:32"]

Mieheni on alalla, jossa uralla eteneminen on tärkeää. Välillä tuntuukin, että miehen koko identiteetti ja minäkuva rakentuu sen varaan, missä asemassa hän on työssään. Näiltä osin meillä on kovin erilainen maailmankuva, minulle kun työ on vain tapa hankkia rahaa vapaa-ajan viettämiseen, minun alallani mikään yleneminen ei ole edes mahdollista. Olemme nyt alkaneet yrittää ensimmäistä lasta ja olenkin miettinyt että kuinkahan tässä käy, muuttuuko mies ollenkaan perhekeskeisemmäksi. Kertokaahan, ovatko teidän uramiehenne menneet sekaisin vauvasta?

Ps. Olemme aika nuoria (?) eli 26v jos sillä on väliä

[/quote]

Minä en päässyt ex-pankkiiriuramieheni kanssa lasten suhteen suunnitteluvaihetta pidemmälle. Pyöreästi 80 tuntia töissä joka hemmetin viikko takaa tehokkaasti sen, että vuoden kuluttua ette enää tunne toisianne. Lopulta pakkasin laukut ja muutin takaisin kotimaahan.

Tarkoitus ei ole kuitenkaan liikaa negailla. Jos oma uramiehesi ei ole ihan noin äärimmäisyyksiin menevä, niin uskon että kaikki menee teillä hyvin. Kyllä se lapsi varmasti on aina isälle iso juttu. :)

Aika monessa työssä nykyisin työmäärän lisääminen ei mitenkään näy tilipussissa: esim. ylitöistä ei monelle asiantuntija-asemassa olevalle makseta yhtään lisää. Perheen elatuksella pitkiä työpäiviä ei siis suoraan voi perustella. Lisäksi moni mies kokee, että raskaan työn lisäksi tarvitaan sitten omia harrastuksia, eli se vähä vapaa-aikakaan ei kulu perheen kanssa, vaan omissa menoissa.

Jos mies on urasuuntautunut asiantuntija, niin tilanne tuskin lasten myötä siitä muuksi muuttuu. Ainakaan pienten lasten: isommat osaavat jo itse kysyä isältä, miksi tällä ei ole koskaan aikaa heille. Se tehoaa paljon paremmin kuin vaimon sanomiset.

Eli ap, mieti, mihin oikeasti olet valmis. Ja todellakin, ei se, että isä ei vietä arkipäivinä yhtään aikaa lasten kanssa välttämättä tarkoita, että hän olisi "huono" isä muuten, väkivaltainen tms. Hän ei vain ole läsnä kuin viikonloppuna/lomilla.

Meillä mies rakastaa lapsiaan, ja kun ehtii, jaksaa heidän kanssaan leikkiä, kantaa reppuselässä, lukea ja opettaa juttuja. Lasten mielestä hän on huippuiskä. Häntä näkee kotona viikonloppuisin (jos ei ole harrastusmenoja tms) ja iltaisin hampaidenpesun ajan pari kertaa viikossa ja sitten lomilla. Vapaa-aikanakin hän vastailee työsähköposteihin ja -puheluihin. Viikolla hän on siis kotona satunnainen vierailija. Usein hän tulee kotiin, kun lapset ovat jo menneet nukkumaan, ja lähtee töihin, kun lapset eivät vielä ole heränneet. Iltaisin saatan näyttää hänelle päivän aikana lapsista kuvaamiani videoita ja valokuvia, ja kerron tietysti muuten, miten on mennyt. Välillä lapset soittavat hänelle nopeasti töihin jutellakseen.

Välillä tilanteesta on juteltu vakavasti. Tällöin mies on alkanut mennä töihin aikaisemmin, jotta pääsisi aikaisemmin töistä. Sitten se joka kerta on liukunut siihen, että hän menee töihin aikaisemmin mutta on sitten taas myöhään töissä. Ensimmäisen lapsen aikaan oli töissä ja työmatkoilla 10 tuntia päivässä, nykyisin 13 tuntia. Lisäksi harrastukset päälle, työmatkat ja työpaikan edustustilaisuudet sun muut verkoston luomiset. Itse en voi mennä töihin, koska lapset joutuisivat olemaan hoidossa ylettömän pitkiä päiviä, kun mies ei ehdi heitä viemään tai hakemaan. Osa-aikatyö onnistuisi, mutta sellaista ei ole helppo löytää. Kaikki kotityöt teen tietysti minä, koska mies on kotona vain viikonloppuisin ja öisin.

Mutta silloin, kun mies on kotona, hän on siis loistavaa seuraa.

33:lta unohtui mainita, että minun on tietysti turha ajatellakaan itselleni mitään harrastuksia, joissa kävisin ilman lapsia.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 12:51"]

33:lta unohtui mainita, että minun on tietysti turha ajatellakaan itselleni mitään harrastuksia, joissa kävisin ilman lapsia.

[/quote]

Kuinka iso osa miehen viehätystä on hänen sosioekonominen asemansa?

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 12:54"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 12:51"]

33:lta unohtui mainita, että minun on tietysti turha ajatellakaan itselleni mitään harrastuksia, joissa kävisin ilman lapsia.

[/quote]

Kuinka iso osa miehen viehätystä on hänen sosioekonominen asemansa?

[/quote]

Mies tienaa ihan kivasti, mutta ei mitenkään tolkuttomasti. Koska minulla ei ole tuloja, perheemme on keskituloinen. Asumme vaatimattomasti, meillä ei ole autoa eikä kalliita harrastuksia jne. Miehen vanhemmat ovat perusduunareita. Hassu ajatella, että hänen viehättävyytensä perustuisi sosioekonomiseen asemaan. Kyllä se on hauskuus, fiksuus, samanlaiset mielenkiinnon kohteet, huomaavaisuus, kiltteys, hyvätapaisuus jne, jotka hänessä miellyttävät.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 12:54"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 12:51"]

33:lta unohtui mainita, että minun on tietysti turha ajatellakaan itselleni mitään harrastuksia, joissa kävisin ilman lapsia.

[/quote]

Kuinka iso osa miehen viehätystä on hänen sosioekonominen asemansa?

[/quote]

Mies tienaa ihan kivasti, mutta ei mitenkään tolkuttomasti. Koska minulla ei ole tuloja, perheemme on keskituloinen. Asumme vaatimattomasti, meillä ei ole autoa eikä kalliita harrastuksia jne. Miehen vanhemmat ovat perusduunareita. Hassu ajatella, että hänen viehättävyytensä perustuisi sosioekonomiseen asemaan. Kyllä se on hauskuus, fiksuus, samanlaiset mielenkiinnon kohteet, huomaavaisuus, kiltteys, hyvätapaisuus jne, jotka hänessä miellyttävät.

[/quote]

En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ulkopuolisena ihmettelen miten teillä muka on samat mielenkiinnon kohteet? Tai milloin te yleensä vietätte aikaa kahdestaan? Miestä kiinnostaa työ ja harrastukset ja sinua kodinhoito ja lapset.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 13:13"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 12:54"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 12:51"]

33:lta unohtui mainita, että minun on tietysti turha ajatellakaan itselleni mitään harrastuksia, joissa kävisin ilman lapsia.

[/quote]

Kuinka iso osa miehen viehätystä on hänen sosioekonominen asemansa?

[/quote]

Mies tienaa ihan kivasti, mutta ei mitenkään tolkuttomasti. Koska minulla ei ole tuloja, perheemme on keskituloinen. Asumme vaatimattomasti, meillä ei ole autoa eikä kalliita harrastuksia jne. Miehen vanhemmat ovat perusduunareita. Hassu ajatella, että hänen viehättävyytensä perustuisi sosioekonomiseen asemaan. Kyllä se on hauskuus, fiksuus, samanlaiset mielenkiinnon kohteet, huomaavaisuus, kiltteys, hyvätapaisuus jne, jotka hänessä miellyttävät.

[/quote]

En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ulkopuolisena ihmettelen miten teillä muka on samat mielenkiinnon kohteet? Tai milloin te yleensä vietätte aikaa kahdestaan? Miestä kiinnostaa työ ja harrastukset ja sinua kodinhoito ja lapset.

[/quote]

Kahdestaan vietämme aikaa päivittäin iltaisin muutaman tunnin, jolloin esim. teemme ruokaa, katsomme elokuvan tai ihan vain juttelemme jne. Lisäksi sitten viikonloput ja lomat. Kyllähän minä näen miestä, mutta aikataulujen takia lapset eivät viikolla juurikaan. Keskustelu mennee vähän sivuraiteille, jos alan tarkemmin listata, mitä vapaa-ajalla harrastamme perheen kesken tai mitä yhteisiä mielenkiinnon kohteita meillä on, mutta heitetään nyt yhtenä esimerkkinä, että luemme samoja kirjoja ja juttelemme niistä eli tavallaan meillä on kahden hengen lukupiiri.

Up

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 11:50"]

Jos nyt teet uraohjukselle lapsia, siis ihmiselle, jonka elämässä on eri tärkeysjärjestys kuin sinulla alun alkaenkin, niin sitten olet täällä viiden kuuden vuoden päästä valittamassa miten mies sitä mies tätä ei vietä ikinä aikaa perheen kanssa eikä ole yhtään sellainen isä kuin sinä haluaisit.

[/quote]

Ja se mies sitten lehden 50- tai 60-vuotispäivähaastattelussaan katuu kovasti, kun lapsille ei ollut aikaa heidän ollessa pieniä, koska uran tekeminen meni kaiken edelle. Tokihan mies sitten hyvittää kaiken lapsenlapsilleen ja yrittää epätoivon vimmalla tutustua aikuisiin lapsiinsa. Eri juttu on se, kiinnostaako aikuisia lapsia ventovieraan miehen tutustumisyritykset.

Mieheni aina väittää ettei ole kunnianhimoinen eikä työ ole tärkeää, mutta kummasti vaan hänen työnsä vaikuttaa meidän perheen elämään enemmän kuin mikään muu. Tässä esimerkkejä:

-hän ei koskaan herää (edes yhtenä viikonloppuaamuna saati yöllä) vauvan kanssa, vaan aina minä, koska hän käy töissä

-kun vauva tarvitsi kiireellistä sairaalahoitoa, mies jatkoi työpäiväänsä, koska olinhan minä kuulemma vauvan kanssa ja eihän se ymmärrä (minä kun ajattelin, että hän saattaisi olla huolissaan ja haluta olla vauvan kanssa)

-tärkeysjärjestys asioissa hänellä näyttää olevan työ, auto, kaverit, harrastukset, vedonlyönti, tv ja sitten ehkä perhe. perustelen väitteeni sillä, kuinka hän aikansa käyttää

Sinun miehesi voi hyvinkin pehmetä vauvalle, mutta onhan se niin, että uraa on vaikea laittaa tauolle varsinkin, jos siitä saa tyydytystä. Tiedosta tämä.

Mie sain koko lapsuuteni kärsiä siitä että iskä oli työnarkomaani uraohjus, käytännössä meillä oli pelkkä äiti ja näin äiti itekin sanoo. Eli isi ei ainakaan pehmennyt (jollei sitten hetkeksi silloin kun oon ollu vauva).

Nyt olen itse aikalailla uraihminen ja lasta en tämän takia halua, työkuviot ja tavoitteellinen harrastaminen on niin isoja ja tärkeitä projekteja elämässä. Lapseni (jota ei siis ikinä tod.näk.tule) parasta koitan tässä ajatella :)

No ei, pikemminkin päinvastoin.

Joo. Alkoi tehdä vähemmän töitä ja rupesti kalastelemaan enemmän.