Kun juhlitte suvun kesken esim. lapsen syntymäpäiviä, kuka
menee ensimmäisenä ottamaan kahvipöydästä tarjottavat?
Taas hävetti, kun miehen sisko meni heti päivänsankarin jälkeen ottamaan kahvia ja kakkua. Minulle on jo pienenä opetettu, että ensin iäkkäimmät (meidän tapauksessa isovanhemmat), sen jälkeen muut.
Kommentit (42)
Se ottaa, joka ei kursaile pisimpään.
Meidän suvussa vanhin on äitini 58 v ja se sitten jaksaa istua nurkissa, eikä tee elettäkään, vaikka olis kolme kertaa jo pyydetty. JOTEN senpä takia mä nykyään kutsun vain kerran ottamaan ja jos ei ikäjärjestyksessä ehdi ottamaan, niin olkoot ilman.
Sanottakoot vielä se, että meillä kaikki kyllä kunnioittais tuota käytöstapaa, muuta kuin äitini itse. Ehkä sitä vituttaa olla vanhin. ;)
Oma väki ottaa aina vikana.
Minusta on tärkeintä, että joku menee. Joskushan kahvi on jo kaadettukin siinä vaiheessa, kun kutsutaan pöytään. On ärsyttävää maanitella vieraita moneen kertaan.
Mä meen itte, jos muut ei tee elettäkään siirtyäkseen kahvipöydän suuntaan.
Jos kyse on lapsen synttäreistä, niin kyllä sen synttärisankarin jälkeen on vuorossa ne sankarin kutsumatonta vieraat, eli toiset lapset ja sen jälkeen vasta aikuiset.
No meillä ei kyllä olla niin muodollisia. Päivänsankari saa kakkua ensin, mutta muut tarjottavat otetaan vähän missä järjestyksessä sattuu. Omia lapsia ei kiinnosta suolaiset tarjottavat paljoakaan, mutta jollain vieraalla voi olla vaikka pieni (1-vuotias) lapsi, jolla on kova nälkä ja tarvitsee heti ruokaa. Ei minun 60-vuotiaat vanhempani siitä ole moksiskaan, jos nyt tälle pikkuiselle annetaan heti ruokaa kun sitä on tarjolla. Mutta meillä onkin paikalla yleensä vain molempien vanhemmat, sisarukset ja lasten serkut, sekä kummit.
Se, joka haluaa rikkoa jään kursailulta ja huudahtaa ensimmäisenä NAM!, olenkin jo odottanut emännän loistavia ruokia/ kakkua!
Jos jäädään odottamaan että iäkkäämmät hakee ensiksi, niin voi olla että jää kakut syömäti. Itse olen niitä jotka menee ottamaan kun kukaan muu ei kehtaa/viitsi/halua olla huomion keskipisteenä.
Meillä ensin isät/äidit ottavat pikkulapsilleen sopivat annokset ja katsovat että heillä on joku istumapaikka, missä voivat syödä ja eivät tuhoa kämpää, ja sen jälkeen onkin jo sen verran elämää, että loput hakevat ihan sekalaisessa järjestyksessa. Esikoistani, joka on 9 v , olen hiukan alkanut opettaa siihen, että hän ei ole enää etujoukoissa oleva pikkulapsi, vaan pitää mennä muiden mukana eikä saa rohmuta parhaita paloja.
Lasten synttäreillä laitan lapsilleni ensin(+muille juhlissa oleville lapsille jotka ei sillä hetkellä leiki) ja sitten teen tilaa mieheni ja omalle isoäidilleni. Tän jälkeen mun sisarukset ottaa ekan erän ja muut pikkuhiljaa venyy tarjottavia kohti. Viimeisenä otan minä kun olen katsonut että kaikilla on jotain nokan edessä. Ja sitten alkaa melkein alusta eli mun sisarukset tankkaa lisää :D En harrasta itään kakkua ja pullaa pöytää vaan mulla on vähintään se 7 sorttia makiaa ja sen päälle 3-5sorttia suolaista. Meillä syödään juhlissa niin että kieritään kotiin ja loput matkaevääksi vieraille :)
Menipäs pitkäksi. Periaatteena kuitenkin meidän suvun juhlissa on se että lapset saa ensin koska lapset on kärsimättömiä ja syö vain hetken niin sitten muut voi relata ja natustaa tarjoiluja rauhassa kun lapset leikkii. Viimeisenä ottaa aina "emäntä" siinä välissä nälkäisimmästä kylläisimpään.
Meillä sanotaan selkeästi, että "Jirin jälkeen kakkua ottaa mummi" ja sitten se mummi menee ja ottaa kakkua. Vanhempien kanssa olevat lapset saa kakkunsa viimeisinä.
Meillä ei juuri juhlita suvun kesken, kun monet asuvat niin kaukana, mutta kun tavataan niin se ottaa joka ehtii. Usein tavataan juuri mummolassa, niin mummo emännöi ja tarjoilee muille ensin. En kestäisi jos suvunkin kesken täytyisi pönöttää ja vaalia tarkkaan käytössääntöjä.
Meillä ottaa ensin päivänsankari, sitten isoäiti (vanhin), sitte isoäidin sisko jne. ikäjärjestyksessä jonnekin noin 30 vuoteen asti. Sen jälkeen ensin ottaa se arvokkain eli akateemiset ensin ja opiskelijat vasta sitten.
Ei tämä ole mitään pönöttämistä vaan asiallista käytöstä, jossa jokainen tietää, koska on aika mennä pöydän ääreen jonottamatta ja jouhevasti. Niin ja systeemi on se, että naiset ensin ja sitten miehet ja vasta sitten lapset.
Voi että tuollainen viiskytlukulainen maalainen kruusailu on rasittavaa. Harmi, ettei joka juhlissa voi olla pappia mukana, joka ruustinnansa kanssa ottaa ensin.
Synttärisankari ja sen jälkeen vanhimmat (80+) ja sitten kuka ehtii. Ei tarvitse odotella, koska isomummu ymmärtää heti kutsun jälkeen lähteä hakemaan ja isopapalle tuodaan pöytään.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 20:22"]
Meillä ottaa ensin päivänsankari, sitten isoäiti (vanhin), sitte isoäidin sisko jne. ikäjärjestyksessä jonnekin noin 30 vuoteen asti. Sen jälkeen ensin ottaa se arvokkain eli akateemiset ensin ja opiskelijat vasta sitten.
Ei tämä ole mitään pönöttämistä vaan asiallista käytöstä, jossa jokainen tietää, koska on aika mennä pöydän ääreen jonottamatta ja jouhevasti. Niin ja systeemi on se, että naiset ensin ja sitten miehet ja vasta sitten lapset.
[/quote]akateemiset? Oikeesti? 2000-luvulla?
[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 20:22"]
Meillä ottaa ensin päivänsankari, sitten isoäiti (vanhin), sitte isoäidin sisko jne. ikäjärjestyksessä jonnekin noin 30 vuoteen asti. Sen jälkeen ensin ottaa se arvokkain eli akateemiset ensin ja opiskelijat vasta sitten.
Ei tämä ole mitään pönöttämistä vaan asiallista käytöstä, jossa jokainen tietää, koska on aika mennä pöydän ääreen jonottamatta ja jouhevasti. Niin ja systeemi on se, että naiset ensin ja sitten miehet ja vasta sitten lapset.
[/quote]
Kumpi hakee ensin, insinööriopiskelija vai tradenomiopiskelija? Oikeustieteen opiskelija vai lääkisläinen? Humanisti vai luonnontieteilijä? Autonasentajaopiskelija vai lähäriopiskelija?
Meidän lapsen synttäreillä vanhimmat vieraat ovat minun isovanhempani. He ovat iältään n. 80-vuotiaita mutta virkeitä ja hyväkuntoisia. Heitä ei saisi kirveelläkään ottamaan ensikisi. Meilläkin käy monesti niin että kun minä tai mieheni kehotamme pöytään, ei kukaan tee elettäkään. Pyydän usein omaa isääni tai äitiäni aloittamaan. Muut tulevat sitten perässä miten haluavat. Vanhimmat vieraat jäävät ehdottomasta omasta tahdostaan viimeisiksi.
En oikein tiedä miksi nämä iäkkäät jättäytyvät taka-alalle kahvitellessa. He ovat kaikki elänyt lapsuutensa kovassa niukkuudessa. Ehkä he eivät edelleenkään osaa "ahnehtien" mennä ensimmäisenä. Toisaalta he saattavat ajatella olevansa iän myötä myös hitaampia liikkumaan ja leikkailevat kakkua sitten kaikessa rauhassa omaan tahtiin kun ei tavitse kiirehtiä muiden alta pois?
Meillä ei omalla porukalla yleensä välitetä tuosta säännöstä juurikin siitä syystä että vanhimmat istuvat olohuoneessa siihen saakka kun muut ovat jo ottaneet. Helpompi ja mukavampi näin. Kukaan ei vedä hernettä nenäänsä. Tietenkin "hienommissa" juhlissa käyttäydymme toisin. Lapsellekin olen terottanut että vanhimmat aina ensin.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 22:34"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 20:22"]
Meillä ottaa ensin päivänsankari, sitten isoäiti (vanhin), sitte isoäidin sisko jne. ikäjärjestyksessä jonnekin noin 30 vuoteen asti. Sen jälkeen ensin ottaa se arvokkain eli akateemiset ensin ja opiskelijat vasta sitten.
Ei tämä ole mitään pönöttämistä vaan asiallista käytöstä, jossa jokainen tietää, koska on aika mennä pöydän ääreen jonottamatta ja jouhevasti. Niin ja systeemi on se, että naiset ensin ja sitten miehet ja vasta sitten lapset.
[/quote]
Kumpi hakee ensin, insinööriopiskelija vai tradenomiopiskelija? Oikeustieteen opiskelija vai lääkisläinen? Humanisti vai luonnontieteilijä? Autonasentajaopiskelija vai lähäriopiskelija?
[/quote]
Opiskelijat on ikäjärjestyksessä. Koska olemme sukua toisillemme, tiedämme, kuka on täyttänyt montako vuotta.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 20:22"]
Meillä ottaa ensin päivänsankari, sitten isoäiti (vanhin), sitte isoäidin sisko jne. ikäjärjestyksessä jonnekin noin 30 vuoteen asti. Sen jälkeen ensin ottaa se arvokkain eli akateemiset ensin ja opiskelijat vasta sitten.
Ei tämä ole mitään pönöttämistä vaan asiallista käytöstä, jossa jokainen tietää, koska on aika mennä pöydän ääreen jonottamatta ja jouhevasti. Niin ja systeemi on se, että naiset ensin ja sitten miehet ja vasta sitten lapset.
[/quote]akateemiset? Oikeesti? 2000-luvulla?
[/quote]
Jep. Akateemiset ensin eli meillä lasten synttäreillä kaikki ei-opiskelevat aikuiset on akateemisia. Oikeesti, 2000-luvulla. Naiset muuten pääsi yliopistoon jo 1800-luvulla, kunhan anoivat vapautusta sukupuolestaan, joten ei se akateemisuus mitenkään kovin tuore ilmiö ole.
Minua taas huvittaa ne melkein joka juhlissa tapahtuvat näytökset, kun kukaan ei kehtaa aloittaa. Usein porukkaa pitää kutsua pöytään monta kertaa ja kaikki vaan pälyilevät ympärilleen. Olen joskus mennyt hakemaan tarjottavaa heti, kun ilmoitetaan, että nyt saa tulla. Oikein huomaa, miten muut rentoutuu sen jälkeen, kun joku "rikkoo jään" :).
Ap, et voi oikein muuta kuin odottaa, että olet itse vanha, ja pääset ryntäämään jonoon ensimmäiseksi - tai ehkä silloinkin aikasi menee paheksumiseen, kun sisaresi lapsenlapsi ehtii ennen sinua.