Kun juhlitte suvun kesken esim. lapsen syntymäpäiviä, kuka

No meillä yleensä lapset ekaksi,  vanhempiensa avustamina. Meillä ei suvussa oikein ole muita lapsen synttäreitä (niitä siis ainoastaan juhlitaan) joten mitään etikettiä ei asian suhteen ole.

Meidän perheessämme ensin päivänsankari ja hänen jälkeensä isoäiti jne. Olin vuosia sitten joulupöydässä isäni uusioperheessä. Seurasin hämmästyneenä, kuinka nuorin lapsi porsasteli menemään pöydässä ja isovanhemmat katselivat sivusta. Hyvin nolo ahnein ensin -sääntö tuntui pätevän heillä.

Meillä on helppoa: minä otan ensimmäisenä, koska ns. arvoasteikossa olen se arvokkain. Paitsi omien lasten synttäreillä, silloin ensimmäisen on äitini.

Muista elävästi lapsen 3v-synttärit, jonne oli kutsuttu myös pari naapuria. Kahvit oli kaadettu ja kutsuin pöytään, kukaan ei tullut. Pyysin uudestaan - ei reaktiota. Pyysin vielä kerran, mutta oli muka niin tärkeää tekemistä, että kukaan ei tullut.

Keräsin pois kupit ja tarjoilut. Lapsilla oli takkahuoneessa omansa, joten he eivät edes huomanneet. Palasin vieraiden pariin ja olin kuin mitään ei olisi tapahtunut enkä todellakaan keitellyt uusia kahveja vaan annoin aikuisten juhlia kuivin suin. Kaupungissa tuoreella omakotialueella ei osattu tulla pöytään, koska kukaan ei tiennyt, kenen sopii ottaa ensin.

ei oo tullut mieleenkään tuollaiset järjestykset, taas on käytöksen kultainen kirja lukematta. mitä ihmeen väliä jollain lapsen synttäreillä on tuollaisella pönötyksellä. Ei nykypäivän isovanhemmat halua että heitä paapotaan.

Olen ollut häissä, joissa hääkakkua otti ekana esiteinit, joiden äidin mielestä "ei tarvitse turhia pönötellä".

Hääparin ilme oli näkemisen arvoinen, kun he tajusivat, että kakusta oli jo viety pari palaa. Toisaalta: onko se nyt niin tarkkaa, kuka sitä kakkua ekana ottaa?

Hääkakkua ennen hääparia? Vajoaisin maan alle, jos olisin kyseisten lasten äiti.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 23:28"]

ei oo tullut mieleenkään tuollaiset järjestykset, taas on käytöksen kultainen kirja lukematta. mitä ihmeen väliä jollain lapsen synttäreillä on tuollaisella pönötyksellä. Ei nykypäivän isovanhemmat halua että heitä paapotaan.

[/quote]

No kyllä meillä ainakin kahdeksankymppiset tietävät että heidän odotetaan ottavan juhlakalun jälkeen. Oma isoäitini huonokuntoisena yli 90-vuotiaana sanoi selvästi, että haluaa muiden ottavan ensin. Tiesi siis, että hänen pitäisi aloittaa, mutta antoi vuoronsa muille (kun kävely oli vaikeaa ja käsi tärisi). Luonnollisesti vanhimpia helposti myös autetaan, eli tuodaan kahdikuppi ja kakku nenän eteen.

Minusta on kummaa jos vanhat ihmiset eivät ymmärrä arvoansa. Jos vielä silloin kun itse olen 80 v on samat käytössäännöt, niin todellakin hyökkään heti pöytään. Samoin kun pidän siitä että minua nykyään teititellään kaupassa vaikka en ihan ikäloppu olekaan.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 23:39"]Jos vielä silloin kun itse olen 80 v on samat käytössäännöt, niin todellakin hyökkään heti pöytään.  

[/quote]

Tämän haluan nähdä. Rollaattori vaan lentää sivuun kun hyökkäät sohvalta kakun kimppuun :). Ei tunnu kolotukset, ei vaivat-

Meillä on "pöytiintarjoilu", kun on niin pieni suku. Eli porukka istuu sohvapöydän ääressä, kysytään kuinka moni haluaa kahvia, tuodaan kupit eteen ja kaadetaan. Tortut ja pullat pöydällä, jokainen voi ottaa itse. Isäntä ja emäntä hoitavat tarjoilun joku vieraista voi auttaa.

Lasten juhlissa sankari ottaa ensin, sitten muut alkaen vanhimmasta. Näin myös muissa juhlissa oman suvun kesken, vanhimmat aina ensin. Tulikin mieleen kun olin miehen suvun kanssa ensimmäisiä kertoja yhdessä syömässä, ja sukulaiset usuttivat minut ensimmäisenä hakemaan ruokaa. Ajattelin että heillä kai siis "vieraat" menevät ensin, ja menin ottamaan ruokaa. Kun pääsin ruokineni pöytään takaisin, kukaan muu ei vieläkään mennyt hakemaan ruokaa. Oli kiusallista sörkkiä yksin ruokaani kun muut vielä taistelivat että kuka nyt menee sitten seuraavaksi.

isovanhemmat on nykyään yleensä 50 - 60 vuotiaita, jotka lähes suuttuu jos heitä pideätään vanhoina.  jos siellä nico-petterin synttäreillä sattuu olemaan kaikki esi-isät ja äidit, heidät varmasti huomioidaan.

meillä lasten synttärit ei ole olleet mikään virallinen juhla satoine vieraineen.

Ainahan sitä voi jo pöytään kutsuessa todeta että nyt sais vanhimmat/iäkkäimmät tulla ensin ottamaan kahvia. Tai sitten jos on todella tarkka siitä että missä järjestyksessä kahvia saa ottaa niin ainahan voi huutaa nimeltä: "Nyt sais Mirja-mummi tulla ottamaan ensin ja sitten Seppo-vaari. Seuraavaksi kahvia tarjotaan Paavolle, Timolle, Maijalle ja Elsalle. Sitten voikin jo hieman nuoremmat tulla ottamaan kun kuulevat nimensä mainnittavan".

Ei sitä nyt niin vakavasti kannata ottaa, ellei sitten se ensimmäisenä pöytään rynnännyt estä muita ottamasta/syö kaikkea.

Totuus on, että vain harva menee ottamaan kahvia enimmäisenä (kun kukaan muukaan ei mene). Ne jotka uskaltavat rikkoa sen jään saavat tehdä sen aina. Olisit ennemmin ylpeä miehesi siskosta, Tuskin se sentään kyynärpäillä tuuppi ihmisiä kumoon kun kahvihammasta niin kolotti. Teki vain muille palveluksen.

Mä oon FM, mutta en oo tiennyt, että saan ottaa ennen miestäni, joka on drop out. Tätä ei opetettu yliopistossa!

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 20:22"]

Meillä ottaa ensin päivänsankari, sitten isoäiti (vanhin), sitte isoäidin sisko jne. ikäjärjestyksessä jonnekin noin 30 vuoteen asti. Sen jälkeen ensin ottaa se arvokkain eli akateemiset ensin ja opiskelijat vasta sitten.

Ei tämä ole mitään pönöttämistä vaan asiallista käytöstä, jossa jokainen tietää, koska on aika mennä pöydän ääreen jonottamatta ja jouhevasti. Niin ja systeemi on se, että naiset ensin ja sitten miehet ja vasta sitten lapset.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 23:58"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 23:39"]Jos vielä silloin kun itse olen 80 v on samat käytössäännöt, niin todellakin hyökkään heti pöytään.  

[/quote]

Tämän haluan nähdä. Rollaattori vaan lentää sivuun kun hyökkäät sohvalta kakun kimppuun :). Ei tunnu kolotukset, ei vaivat-

[/quote]

Kuten viestissäni sanoin, niin heikkokuntoisille annetaan meillä nykyisin kuppi ja kakku nenän eteen, eli toivon, että en joudu rollaattorin kanssa hyökkäämään pöytään, vaan silloin joku palvelee minua. Jos siis samat säännöt pätee kuin nyt.

Vanhimmat tietenkin menee ensin!

  Myös jos tarjoillaan pöytiin, niin tarjoillaan ensin vanhimmille naisille, sen jälkeen miehille. Kyllä muokin hävettäis, jos joku nuori menis ensin rääppimään, jotain käytöstapoja pitäisi jo osata!

Meillä lapsen synttäreillä lapsen jälkeen ottavat lapsivieraat. Tämän jälkeen kutsun erikseen aikuiset, jotka usein tulevat melkolailla yhtäaikaa, ehkä vanhimmasta päästä ensin valitsemaan paikkansa kahvipöydästä (lapset eri pöydässä, joten on näppärää, että ovat ottaneet ensin, niin ei tarvitse kurkotella toisten kuppien yli heille syötävää).

Meillä on suvussa ollut tapana tuo vanhin ensin -sääntö, ja välillä on tullut kiusallisia tilanteita, kun se vanhin ei vain tule pöytään. Kerran anoppi myös korosti arvokkainta eli kutsui papin pöytään ensin, mutta silloin vanhin rynnisti tosiaan rollaattorit keikkuen ekana ottamaan ja se oli vähän kiusallista.

Minä olen ratkaissut tämän siten, että kutsun kahvipöytään ja jos heti ei kukaan tule, pyydän vanhinta aloittamaan. Jos tämä ei tee mitään elettä välittömästi, niin kutsun nimeltä kaikkia ympärillä olijoita ja usutan pöytään. Aina on tässä vaiheessa se vanhin saanut liikettä niveliin ja nuoremmatkin ovat ihan reippaasti ilmestyneet pöytään.

Vieläkin ärsyttää äitini ja anoppini kahvipöydät, kun molemmilla on sukua, jossa vain annetaan käskyttää kymmeniä kertoja. Miksi ei voi itse todeta ääneen, että tule sinä nyt aloittamaan ja jos toinen ei tule, pyytää niitä nälkäisiä nuoria. 

Olen itse kerran nuorempana ottanut itse ensimmäisenä, vaikka olin emäntä, kun muita ei kiinnostanut tulla. Söin lautasellisen ruokaa ja totesin sitten sen jälkeen, että olipas hyvää, nyt laitankin ruoat jääkaappiin. Sitten tuli muita aika pahantuulisina. Varmaan puhelinlangat soivat jälkeenpäin, kun ei tuohon aikaan ollut edes nettiä, missä mummot olisivat voineet purkaa paheksuntaansa...

Meillä isovanhemmat on 54&64 ja n. 45&50v. Ei oikein tulisi mieleen kohdella heitä kuin jotain vanhuksia, kun kaikki minun isääni lukuun ottamatta ovat vielä työelämässäkin ja harvinaisen virkeätä sakkia muutenkin. Meillä ei taida olla suvussa mitään vanhin ensin -tapaa, ei ainakaan muistu mieleen. Tosin suvun kesken on ylipäätään juhlittu harvoin tai hyvin vajaalla kokoonpanolla, koska monet asuvat toisella puolella Suomea niin eipä sieltä joka synttäreihin singahdeta. Joskus kun ollaan kaikki mummolassa (minun mummolassani eli lapsen isomummolassa) niin kaikki istuvat saman pöydän ääressä, siitä sitten syödään samaan aikaan kaikki. Kuulostaa aika karmealta nämä joidenkin "akateemiset ensin" -jutut :D

Itsellä on yleensä niin paljon puuhaa lasten synttäreillä, että en ole jäänyt vahtimaan missä järjestyksessä kakkua otetaan. Toivon, että kaikki rohkeasti menisivät kakulle ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn, koulutukseen tai kansallisuuteen katsomatta.

[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 08:19"]

Mä oon FM, mutta en oo tiennyt, että saan ottaa ennen miestäni, joka on drop out. Tätä ei opetettu yliopistossa!

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 20:22"]

Meillä ottaa ensin päivänsankari, sitten isoäiti (vanhin), sitte isoäidin sisko jne. ikäjärjestyksessä jonnekin noin 30 vuoteen asti. Sen jälkeen ensin ottaa se arvokkain eli akateemiset ensin ja opiskelijat vasta sitten.

Ei tämä ole mitään pönöttämistä vaan asiallista käytöstä, jossa jokainen tietää, koska on aika mennä pöydän ääreen jonottamatta ja jouhevasti. Niin ja systeemi on se, että naiset ensin ja sitten miehet ja vasta sitten lapset.

[/quote]

[/quote]

Siis oikeasti et tiennyt, että naiset ottaa ensin kahvipöydästä ja vasta sitten miehet? Tai jos pariskunta menee peräkkäin, ottaa nainen ensin ja vasta sitten mies?

Et todennäköisesti ollut mukana ainoassakaan ainejärjestösi juhlassa?