Kertokaapa, miksi kuskaatte lapsianne harrastuksiin?

Siksi, kun matkaa on 17 km ja bussit ei kulje täältä meiltä sinne.

Kuljetan, kun matkaa on niin paljon eikä joukkoliikennettä ole. Emme kuljeta kuitenkaan joka paikkaan, joutuvat kulkemaan päivittäin koulumatkansa 2,5km yleensä pyörällä tai kävellen.

sinun nuoruudessas ei ollut edes autoja. mä kuskaan ihan omasta halustani, täällä meillä päin on kova hävikki.

Mun nuoruudessa 1970- ja 1980 -luvulla oli tavallista, että kuskattiin. Asuttiin maalla, huonot bussiyhteydet eikä talvella ollut niin herkkua pimeällä tiellä väistellä rekkoja. Samoin ei silloinkaan alle kouluikäisen kulkeneet vaikka kävellen/pyörällä yksin vaikka 5 km matkaa. 

nyt asumme kaupungissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Kouluikäiset kulkevat yksinkin harrastuksiin. 

Ok, no sen minäkin ymmärrän, että kuljetetaan jos ei muuten pääse. Tuossa 70-luvun lasten harrastusketjussa vaan joku mainitsi, että nykyaikana on se ero että vanhemmat kuskaavat siinä missä lapset ennen kävivät harrastuksissaan itsenäisesti. Jäin miettimään onko totta ja mikä siihen on syynä.

ap

Meidän harrastaja on vielä niin pieni eli ikää on nyt 7 vuotta ja harrastamisen aloitti 3-vuotiaana. Lisäksi harrastaa lajia, johon vaaditaan koko perheen panosta. Onhan se kiva tavata muita samanhenkisiä vanhempia ja ylipäätään nähdä muiden lasten vanhempia.

Lasta kuljetan harrastuksiin vielä useita vuosia, kun on niin vaarallinen matka. Pituutta vain 3 km, mutta ei jalkakäytävää ja isot nopeudet.

Meillä lapsen harrastukset ovat myös meidän vanhempien harrastuksia siinä mielessä, että kuskaamme ja huollamme ja olemme aktiivisia rahankeräämisessä yms. Pidän paljon järkevämpänä sen, että vanhemmatkin ovat kiinnostuneita ja tietoisia lapsensa harrastuksesta kuin sitä, että jokainen perheessä viettää illat omissa menoissaan.

hanki ap nyt ensin edes se ensimmäinen lapsi ja sille harrastus. palataan sitten asiaan.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 23:34"]

sinun nuoruudessas ei ollut edes autoja. mä kuskaan ihan omasta halustani, täällä meillä päin on kova hävikki.

[/quote]

Minulleko tämä oli suunnattu (olen syntynyt 1978)?

Mikä kova hävikki? Siis lapsia ja nuoria häviää, vai mitä oikein tarkoitat?

ap

[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 23:37"]

hanki ap nyt ensin edes se ensimmäinen lapsi ja sille harrastus. palataan sitten asiaan.

[/quote]

Asia on työn alla!

ap

[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 23:37"]

Meidän harrastaja on vielä niin pieni eli ikää on nyt 7 vuotta ja harrastamisen aloitti 3-vuotiaana. Lisäksi harrastaa lajia, johon vaaditaan koko perheen panosta. Onhan se kiva tavata muita samanhenkisiä vanhempia ja ylipäätään nähdä muiden lasten vanhempia.

Lasta kuljetan harrastuksiin vielä useita vuosia, kun on niin vaarallinen matka. Pituutta vain 3 km, mutta ei jalkakäytävää ja isot nopeudet.

Meillä lapsen harrastukset ovat myös meidän vanhempien harrastuksia siinä mielessä, että kuskaamme ja huollamme ja olemme aktiivisia rahankeräämisessä yms. Pidän paljon järkevämpänä sen, että vanhemmatkin ovat kiinnostuneita ja tietoisia lapsensa harrastuksesta kuin sitä, että jokainen perheessä viettää illat omissa menoissaan.

[/quote]

Kiitos asiallisesta vastauksesta.

ap

[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 23:37"]

Meidän harrastaja on vielä niin pieni eli ikää on nyt 7 vuotta ja harrastamisen aloitti 3-vuotiaana. Lisäksi harrastaa lajia, johon vaaditaan koko perheen panosta. Onhan se kiva tavata muita samanhenkisiä vanhempia ja ylipäätään nähdä muiden lasten vanhempia.

Lasta kuljetan harrastuksiin vielä useita vuosia, kun on niin vaarallinen matka. Pituutta vain 3 km, mutta ei jalkakäytävää ja isot nopeudet.

Meillä lapsen harrastukset ovat myös meidän vanhempien harrastuksia siinä mielessä, että kuskaamme ja huollamme ja olemme aktiivisia rahankeräämisessä yms. Pidän paljon järkevämpänä sen, että vanhemmatkin ovat kiinnostuneita ja tietoisia lapsensa harrastuksesta kuin sitä, että jokainen perheessä viettää illat omissa menoissaan.

[/quote]

Kiitos asiallisesta vastauksesta.

ap

Kahdesti kuussa kuskaan esikoista, kun korispelejä on muuallakin kuin omalla koululla, plus turnaukset. Kuopusta kuskailen neljästti kaudessa kisoihin..

Harrasteet katottiin alunperinkin sen mukaan, että pystyvät suurimman osan kulkemaan itse. Juurikin sen takia, kun kattelin kavereiden iltoja ja yhtä ravaamista paikasta toiseen. Eikä ehdi itse harrastaa mitään.

Okei, pkseutu ja julkinen liikenne kulkee, hyvät pyörätiet ja mahdollisuuksia lähialueilla paljon. Valinnoistahan tämä on kiinni. ;)

[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 23:27"]

Minun nuoruudessani matkustin omiin harrastuksiini itse bussilla, pyörällä tai kävellen. Olen ymmärtänyt, että nykyvanhemmat sen sijaan kuskaavat lapsensa kaikkiin menoihin. Mikä lienee syynä moiseen? Itse en tulevia lapsiani haluaisi kuskailla, vaan käyttää heidän harrastusaikansa omaksi ilokseni ja hyödykseni.

[/quote]

Me kuskataan niitä jotka eivät pääse millään julkisella kulkuneuvolla sopivaan aikaan. Nuorimmalla on kahdesti viikossa treenit siihen aikaan, että on nopeampi kulkea omalla kyydillä treeneihin ja sieltä pois, kolmesti viikossa lapsi menee kyllä julkisilla. Keskimmäisen harrastukset ovat sellaiset että hän kulkee pääosin polkupyörällä tai talvella julkisilla ainakin arkistin. Vanhin eli ratsastava tyttö tarvitsee kyydityksen autolla etenkin talvisin viikonloppuina kun julkista liikennettä ei vaan sunnuntaisin ja lauantaisin ole tallille. Kulkee vuorotellen kavereiden vanhempien ja meidän kyydissä kun bussia ei kulje, siis talvisin, kesäisin menee kyllä pyörällä viikonloppuisinkin tai itse asiassa nykyisin mopolla. :=))

Koska osa vanhemmuutta on sitä, että on sen lapsen kanssa! Harrastuskuljetus on mainio hetki olla kahdestaan lapsen kanssa ja jutella. Vanhempana ei oikein voi olla itsekäs ja olettaa, että lapsi itse huolehtii kaikesta.

Siskoani kuljetettiin harrastuksiin jo 1960-luvulla, joten ei tuo uusi ilmiö ole.

Kuskaan lapsia sillä haluan antaa lapsille kuvan että vanhemmat ovat kiinnostuneet heidän elämästään. Harkkojen aikana istun joko kahvilla tai hoidan asioista (käyn kaupassa tms).

Lapsille tuntuu olevan tärkeää, että vanhempi osallistuu. En ole itsekään kokenut tätä mitenkään raskaana.

Lapselle mukavaa ja antaa hyvän perusturvallisuuden, kun ei tarvitse selvitä kaikesta itse. Olen itse 48v. ja muistan vieläkin ne 10 km matkat uimarannalle. Tosin en harrastanut mitään, kun en itse osannut pyytää. Nyt olen omalle lapselle tukena. Kuskataan joko autolla tai bussilla. Olen katsonut jokaikisen treenin. Samalla kannustan ja tuen poikaani. En haluaisi olla kaltaisesi.

"Itse en tulevia lapsiani haluaisi kuskailla, vaan käyttää heidän harrastusaikansa omaksi ilokseni ja hyödykseni."

Minä olen tehnyt noin lapsen harrastusaikana, lapsi on harrastuksessaan tanssitunnilla, minä sillä aikaa kirjastossa, kuntosalilla tai lenkillä.

Niin ja vastaus alkuperäiseen kysymykseen: ei bussiyhteyttä, matka 15 km suunta.

Minä en valinnut lajia matkan perusteella vaan sen perusteella, että uskoin lapsen pärjäävän lajissa hyvin ja hänen kropoansa malli on juuri hyvä tähän lajiin. Näin meillä matkaa harrastukseen 10 km. Kyseessä kilpauinti ja muutenkin hallilla venähtää helposti useita tunteja. Lisäksi vielä uimahyppää niin kauan kun se onnistuu. Ei ne matkat, mutta  uimahallin katsomo on kostea paikka ja siellä on tukala olla. 17

Busseja ei kulje ja meillä ei isänsä kanssa ole tavoitteet pojan urheilumenestyksen suhteen niin kunnianhimoisia, että hänestä uutta Lasse Vireniä tai Paavo Nurmea leivottaisiin...(matkaa yhteen suuntaan yli 30km)

Mä ainakin nautin futiskentän laidalla kannustamisesta. Lapsikin tykkää että äiti on mukana. Toisen lapsen harrastukseen en katsomaan pääse, mutta loppuu niin myöhään ettei olisi enää järkevää julkisilla kulkea. Tosin ei pääsisikään. Käyn sillä välin sitten shoppailemassa marketissa.