Ratsastuksenopettajat sättii, mollaa ja kohtelee alhaisesti lapsia. Miksi??

Ratsastuksenopettajilta ei edellytetä minkäänlaista pedagogista pätevyyttä tai edes lyhytkurssia, riittää kun on kova ääni joka kantaa ulkonakin.

Kannattaa katsella avoimesti ympärilleen, myös muillle talleille. Parempiakin opettajia ja valmentajia on olemassa ja tulokset voivat heidän kanssaan parantua paljonkin, kun sättimisestä siirrytään neuvomiseen ja opitun vahvistamiseen.

Meidän tallilla opettaja on tosi kiva lapsille. Joskus aikuisille inhottava, mutta se ei minua haittaa. Eipä tuossa auta kuin sanoa opettajalle rakentavastio asiasta, ja jos ei auta , niin äänestää jaloillaan.

Enpä lähtisi noin tylysti yleistämään kuin ap, kokemusta minulla vasta reilun 30 vuoden ajalta, ja yhteen ikävään opettajaan olen näinä vuosina törmännyt...

Valitettavasti taitaa olla lajin tapa; sellaista se on aina ollut ja taitaa aina olla. Etelä-Suomessa Millitallilla oli ainakin pari vuotta sitten lämmin henkinen opettaja/omistaja mutta siellä sitten hevosen laittamiseen ja puuhaamiseen vaadittiin käyttämään hirveästi aikaa ( 1h ennen ja 30min jälkeen tunnin) + talli ja ympäristö oli jotenkin nuhjuisia. Mutta opetus erinomaista.

En usko että opettajille kannattaa edes sanoa asiasta; ei se mene sanomisella perille kun koko kulttuuri on lyttäävä ja tylyttävä. Meillä ehkä pahin esimerkki oli 9-v tytön alkeiskurssilla kun tyttö tunnin jälkeen kysyi autossa että "mikä se sisäpohje on?" Eli opettaja unohti totaalisesti kertoa ja kerrata ja kerrata lapsille kaikkia uusia sanoja. 

Enpä minäkään kärryillä pysynyt kun seurasin lapsen ekaa ratsastustuntia. ope huuteli ohjeita tyyliin nyt kieppi, voltti tms. (en edes itse muista mikä se sana oli) eikä niitä sanoja selitetty juuri yhtään saati kerrattu. Pienelle lapselle on jo haastavaa erottaa oikea ja vasen ja yhtäkkiä piti löysätä ja kiristää oikeaa ohjaa jne. suunnilleen tietämättä, mikä se ohja on. Joku teoriaosuus olisi paikallaan. Tuskin sana pohje on monellekaan esim. 7-vuotiaalle tuttu. Meillä lasta itketti ekan tunnin jälkeen. "En tajunnu mitään..." Ei kyllä äitikään. Hevoset tosi tärkeitä samoin kuin kaikki eläinten hoivaaminen. Sen sijaan reippaat tallitytöt neuvoivat niin mua kuin lasta tosi kannustavasti.

Oikea sana on ohjas, ei ohja.

terv. äskeinen > aikuisellekin uusia asioita, saati lapselle

[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 09:57"]

Valitettavasti taitaa olla lajin tapa; sellaista se on aina ollut ja taitaa aina olla. Etelä-Suomessa Millitallilla oli ainakin pari vuotta sitten lämmin henkinen opettaja/omistaja mutta siellä sitten hevosen laittamiseen ja puuhaamiseen vaadittiin käyttämään hirveästi aikaa ( 1h ennen ja 30min jälkeen tunnin) + talli ja ympäristö oli jotenkin nuhjuisia. Mutta opetus erinomaista.

En usko että opettajille kannattaa edes sanoa asiasta; ei se mene sanomisella perille kun koko kulttuuri on lyttäävä ja tylyttävä. Meillä ehkä pahin esimerkki oli 9-v tytön alkeiskurssilla kun tyttö tunnin jälkeen kysyi autossa että "mikä se sisäpohje on?" Eli opettaja unohti totaalisesti kertoa ja kerrata ja kerrata lapsille kaikkia uusia sanoja. 

[/quote]

kai sanoit tyttärellesi, että kysyy opettajalta heti tunnilla, jos ei jotain ymmärrä? Opettaja kun ei voi tietää kuka ymmärtää ja muistaa mitäkin. Suurin osa on kutenkin opettelemassa ratsastusta eikä kertaamassa sanoja ja tunnit voivat käydä vähän turhauttavaksi, jos pelkästään tankataan sanoja kävelevän ( pahimmillaan paikallaan seisovan) hevosen selässä.

Ehkä niiden, jotka suunnittelevat lapsensa laittamista alkeiskurssille, kannattaisi viedä lapsensa katsomaan muutamaa ratsastustuntia ennen alkeiskurssia. Kirjastosta voisi lainata myös jonkin ratsastuksen alkeita käsittelevän kirjan. Nämä ovat ilmaisia asioita, joiden avulla kalliista ratsastustunneista voisi saada enemmän irti.

[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 10:13"]

Oikea sana on ohjas, ei ohja.

terv. äskeinen > aikuisellekin uusia asioita, saati lapselle

[/quote]

Ohjas sanaa käytetään kyllä enemmän ravihevosten yhteydessä. Ratsastuksessa yleisimmin käytetty sana on ohja, jossain ratsastusaiheisissa kirjoissa voi tosin suomentajan jäljiltä olla sana ohjas.

Samaa ihmettelen itsekin. Kai ne ratsastuksen opettajat on vaan ihan typeriä ihmisiä, siltä ainakin tuntuu.

Ja se kulttuuri siellä tallilla on sellainen, ilmeisesti tulijoita on vaikka käyttäytyy miten huonosti vaan. Ihme juttu on kyllä. Eipä niille taida kannattaa sanoa mitään, iloitse vaan siitä että niillä on raskas työ josta maksetaan huonosti ja kulut on liian suuret menoihin verrattuna.. Niin olen ainakin itse ajatellut, hiukan se lohduttaa tyttöäkin.. 

[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 10:19"]

kai sanoit tyttärellesi, että kysyy opettajalta heti tunnilla, jos ei jotain ymmärrä? Opettaja kun ei voi tietää kuka ymmärtää ja muistaa mitäkin. Suurin osa on kutenkin opettelemassa ratsastusta eikä kertaamassa sanoja ja tunnit voivat käydä vähän turhauttavaksi, jos pelkästään tankataan sanoja kävelevän ( pahimmillaan paikallaan seisovan) hevosen selässä.

Ehkä niiden, jotka suunnittelevat lapsensa laittamista alkeiskurssille, kannattaisi viedä lapsensa katsomaan muutamaa ratsastustuntia ennen alkeiskurssia. Kirjastosta voisi lainata myös jonkin ratsastuksen alkeita käsittelevän kirjan. Nämä ovat ilmaisia asioita, joiden avulla kalliista ratsastustunneista voisi saada enemmän irti.

[/quote]

No tottakai sanoin että pitää kysyä heti mutta kun lapsi ei USKALLA kun opettaja huutaa "anna enemmän sisäpohjetta, SISÄPOHJETTA" ja tiedän että ne alkeiskurssiponit ohjautuu opettajan äänestä enemmän kuin pikkulapsen pohkeista, mutta opettaja voi silti selittää. esim tyyliin " tehkää voltti, se iso 10m ympyrä, kirjaimen M kohdalla" ei tarvitse ottaa koko ryhmää keskelle seisomaan vaikka selittää sanoja auki. Samoin tuon sisäpohkeen/ ohjan kanssa;  ihan hyvin voi suuntaan vaihtaessa pyytää lapsia "vilkuttamaan sisäkädellä, siis sillä kädellä joka on nyt kentän keskikohdan puolella" jne jne.

Pieni lapsi ei omaksu asioita kirjoista lukemalla samalla tavalla kuin ehkä aikuinen eikä varsinkaan muista kun on "tilanne päällä" ja pitäisi tehdä nopeasti jotain. Lisäksi lapsen saa totaalisesti sekaisin jos saman paikan kahdella opettajalla on eri säännöt; esim väistääkö uralla kulkeva vai tehtävää suorittava ratsu. Tai vaan opetusero; katsotaanko oikea kevennys ulkojalle sisäjalan liikkeestä vai ulkojalan liikkeestä -kumminkin päin se voi katsoa, toiset katsoo toisella tapaa kuin toiset. Aikuinen pystyy ymmärtämään että on kaksi tapaa: lapselle se pitää kertoa.

Tätä juuri haen. Opettajan tulisi ymmärtää kuinka lasta opetetaan. Ei huutamalla, sättimällä, kovin moni ei uskalla kysyä huutavalta ja vihaisen tuntuiselta aikuiselta mitään. Eikä tarkoitus kai olekaan että opettaja on pelottava? Olisi hienoa kun olisi sellainen opettaja joka jaksaisi selittää ja ohjata. Ihan perusope. Ja pystyisi taistelemaan sen oman turhaantumisen ja väsymyksen kanssa eikä antaisi sen purkaantua huonona käyttäytymisenä lapsiin.. se harmittaa.

t. ap

En ratsasta tms.mutta eräs tuttuni on ratsastuksen opetaja. Hän inhoaa lapsia. Mutta jos haluaa olla hevosten kanssa tekemisissä ja saada siitä elanto, niin kompromissejä on tehtävä.

Mulla on omasta lapsuudesta juuri myös se kokemus, että noin puolet opettajista opetti huutamalla ja angstaamalla. Nimenomaan siis jos et osannut jotain tai hoksannut, niin armoton karjunta päälle. 

Tosin luulin sen olevan tavallista ja asiaan kuuluvaa, koska balettia opetettiin silloin 80-luvun alkupuolella vähän samaan malliin, sitten kun satubaletista pääsi eteenpäin.

Mä kyllä sitten pelkäsin myös noita harrastuksia, aina vatsa kipeänä ennen. Sitten tuli valtava huojennus, kun tunti oli ohitse, huh selvisin. Ajattelin, että olen vain ihan tajuttoman tyhmä. Tosin ratsastuksessa tajusin myöhemmin, että "oikeiden rikkaiden" lapsille oltiin "rahan takia" kivoja. Me tavikset saatiin huudot ihan vain siksi, ettei meissä olllut mitään erikoista. 

Minä olen myös törmännyt ikäviin ratsastuksenopettajiin, tosin vain leireillä. Oma opettajani oli kiva, mutta valitettavasti hän ei ollut kovin pätevä (tämän tajusin vasta harrastuksen lopetettuani). En sitten leireillä välttämättä ollutkaan stadilaistyttöjen kanssa samaa tasoa, mutta yritin kovasti. Välillä oli tosi paha mieli tunnin jälkeen, kun ei taaskaan ollut osannut pohkeenväistöä täydellisesti, ja oli joutunut silmätikuksi. Ihmettelen sitä, että tosi kallis ratsastusleiri on heppahullulle kesän kohokohta, mutta opet eivät yhtään ajattele sitä, vaan huutavat naama punaisena kentän laidalla. Osin tästä syystä vaihdoin leiripaikkaa joka kesä. Tottakai virheet täytyy korjata ja ratsastajaa opastaa, mutta karjuminen ja tiuskiminen eivät ole ratkaisu. Kaiken lisäksi ne ovat huonoa mainosta. Eri puolilta Suomea tulevat leiriläiset eivät mitenkään voi osata asioita aivan samalla tavalla, eivätkä tunne tallin hevosia, jolloin yhteyttä ei välttämättä heti saa edes toimimaan ratsunsa kanssa. Ihmeellistä tosiaan, jos ratsastuksenope/-ohjaajakursseihin ei sisälly pedagogiikkaa (tai vaikka asiakaspalvelun perusteita! ;), kun opettamisesta ja ihmisläheisestä työstä kuitenkin on kysymys.

Ratsastan edelleen satunnaisesti, ja tutun kautta on tullut seurattua hevosmaailmaa hyvin läheltä näin aikuisiällä. Tiedän oikein hyvin, että se on osin kireää kädestä suuhun elämistä, eläinlääkärirumbaa jne., mutta ei sekään oikeuta näitä opeja ratsastajien (varsinkin lasten) ikävään kohteluun. Tunnit ja varusteet tulevat perheille kalliiksi, vaikka niissä onkin kai aika huono kate ratsastuskoululle. Olen pienituloisesta perheestä, ja meillä mietittiin joka kerta harrastuksen lopettamista, kun tuntien hinnat nousivat. Siksi odottaisin talleilta vähän parempaa asennetta asiakkaitaan kohtaan.

Ugh!

koska lapset on idiootteja ja ärsyttäviä

Keskustele opettajan kanssa, vanhempana sinulla on minusta velvollisuus vaatia lapsellesi asiallista opetusta. Asiallinen opetus ei pidä sisällään ikävään sävyyn huutamista, sättimistä ja tyhmää oloa, ei skitsoiluja tai kimpoiluja, jolloin lapsi menee ihan lukkoon. Kyllä tuota huutamista tapahtuu ihan aikuisillekin ja yhdelle opettajalle hermostuin ko. käytöksestä ihan totaalisesti. Vaihdoin tallia ja olen aina vaihtanut, jos opettaja on huono. Tulen jatkossakin vaihtamaan, jos opetuksen taso on ala-arvoista.

Maksan opettamisesta, en huutamisesta. Jos lapsesi tuntiopettaja ei ota juttujasi kuuleviin korviinsa, äänestä jaloillasi. Löydätte takuulla paremman tallin, missä ymmärretään, että ratsastajat ovat MAKSAVIA ASIAKKAITA, ei mitään ärsyttäviä perskärpäsiä.

Ja tuo, joka sano että asiat pitäisi opiskella itse itsenäisesti ennen tuntia. Höpö höpö, maksan kokonaisvaltaisesta opetuksesta pitäen sisällään perussanaston läpikäynnin ymmärrettävästi. En maksa siitä, että opiskelen itsenäisesti kotona ja tulen tunnille näyttämään opettajalle, että olen opetellut sanaston ulkoa.

[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 11:08"]

[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 10:19"]

kai sanoit tyttärellesi, että kysyy opettajalta heti tunnilla, jos ei jotain ymmärrä? Opettaja kun ei voi tietää kuka ymmärtää ja muistaa mitäkin. Suurin osa on kutenkin opettelemassa ratsastusta eikä kertaamassa sanoja ja tunnit voivat käydä vähän turhauttavaksi, jos pelkästään tankataan sanoja kävelevän ( pahimmillaan paikallaan seisovan) hevosen selässä.

Ehkä niiden, jotka suunnittelevat lapsensa laittamista alkeiskurssille, kannattaisi viedä lapsensa katsomaan muutamaa ratsastustuntia ennen alkeiskurssia. Kirjastosta voisi lainata myös jonkin ratsastuksen alkeita käsittelevän kirjan. Nämä ovat ilmaisia asioita, joiden avulla kalliista ratsastustunneista voisi saada enemmän irti.

[/quote]

No tottakai sanoin että pitää kysyä heti mutta kun lapsi ei USKALLA kun opettaja huutaa "anna enemmän sisäpohjetta, SISÄPOHJETTA" ja tiedän että ne alkeiskurssiponit ohjautuu opettajan äänestä enemmän kuin pikkulapsen pohkeista, mutta opettaja voi silti selittää. esim tyyliin " tehkää voltti, se iso 10m ympyrä, kirjaimen M kohdalla" ei tarvitse ottaa koko ryhmää keskelle seisomaan vaikka selittää sanoja auki. Samoin tuon sisäpohkeen/ ohjan kanssa;  ihan hyvin voi suuntaan vaihtaessa pyytää lapsia "vilkuttamaan sisäkädellä, siis sillä kädellä joka on nyt kentän keskikohdan puolella" jne jne.

Pieni lapsi ei omaksu asioita kirjoista lukemalla samalla tavalla kuin ehkä aikuinen eikä varsinkaan muista kun on "tilanne päällä" ja pitäisi tehdä nopeasti jotain. Lisäksi lapsen saa totaalisesti sekaisin jos saman paikan kahdella opettajalla on eri säännöt; esim väistääkö uralla kulkeva vai tehtävää suorittava ratsu. Tai vaan opetusero; katsotaanko oikea kevennys ulkojalle sisäjalan liikkeestä vai ulkojalan liikkeestä -kumminkin päin se voi katsoa, toiset katsoo toisella tapaa kuin toiset. Aikuinen pystyy ymmärtämään että on kaksi tapaa: lapselle se pitää kertoa.

[/quote]

Voltti on se pieni 10m ympyrä, ne 20m ympyrät on isoja, no joo, eipä sillä ole tässä merkitystä. Jos lapsesi ymmärtää ja hahmottaa hevosen selässä 10m halkaisijan, niin eiköhän hän kykene oppimaan, että sen nimi on voltti. Ne ponit ohjautuu yleensä äänestä lähinnä sen suhteen pitääkö mennä hitaammin vai nopeammin ( eikä välttämättä sitäkään), opettaja voi kiljua vaikka puoli päivää sisäpohjetta ja se poni oikaisee yhtä paljon kuitenkin. Eli ratsastajan on tehtävä nämä tietyt avut. Opettaja luultavasti huutaa kovempaa, jotta lapsesi kuulisi. Jos opettajan käytös on todella asiatonta, valittakaa tallin omistajalle tai äänestäkää jaloillanne. Ja sitten jos koko tallin toiminta vaikuttaa todella huonolta voitte tietysti ilmoittaa asiasta myös Suomen Ratsastajainliittoon, olettaen tallin olevan SRL:n hyväksymä.

Tarkennetaan tuota kirjasta oppimista, eli en tarkoittanut, että luetaan jotain 200 sivuisia opuksia, vaan että yrittäisi etsiä ratsastuksenalkeista kertovia kirjoja. Näissä kirjoissa on yleensä isoja selkeitä kuvia siitä mikä on voltti, pääty-ympyrä, keskiympyrä, kokorataleikka, jne. Samoissa kirjoissa on kuvia myös ratsastajasta hevosen selässä oikeassa asennossa ja sitten selkeästi väärässä ja näitä asioita kun kuvista tutkii ja kuvatekstejä lukee saattaa pienelle ratsastajalle aueta uudella tavalla mitä se opettaja on tunnilla yrittänyt selittää.

[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 10:56"]

 Ja se kulttuuri siellä tallilla on sellainen, ilmeisesti tulijoita on vaikka käyttäytyy miten huonosti vaan. Ihme juttu on kyllä. Eipä niille taida kannattaa sanoa mitään, iloitse vaan siitä että niillä on raskas työ josta maksetaan huonosti ja kulut on liian suuret menoihin verrattuna.. Niin olen ainakin itse ajatellut, hiukan se lohduttaa tyttöäkin.. 

[/quote]

Kun asiakkailla on tuollaisia toisten epäonnesta ilon ammentavia ajatuksia, niin ei ihme, jos suhtautuminen opettajien puolelta on aika nihkeää.

Hetkinen, siis lapsesi osaa katsoa kevennyksen ULKOjalasta, muttei tiedä kumpi on SISÄpuoli?

Vinkkinä: niitä ratsastuskentän teitä (eli kaikkia niitä kiemuroita, mitä siellä mennään) kannattaa harjotella kotona, vaikka ihan leikkimielisesti ulkona pihalla. Leikkikää tallia ja  ratsastustuntia. Tehkää vaikka hienot kepparit, millä voi mennä ja hyppikää välillä esteitä. Leikin varjolla oppii vaikka mitä.

Lainatkaa/ostakaa hyvä kirja/katsokaa netistä ja harjotelkaa, harjotelkaa, harjotelkaa. Ei ne sisäisty, jos lapsi käy vain sen kerran viikossa isossa ryhmässä ratsastamassa.

Siinä samalla äiti ja isä pääsee vähän jyvälle siitä, mitä kentällä tapahtuu :)

T. 30 vuotta heippaillen.