Lue keskustelun säännöt.
mitä olisitte mieltä ja mitä miehenne tekisi?
19.06.2013 |
Mieheni vanhemmat haluavat viedä hänet lomalle, johonkin kaupunkikohteeseen. Maksaisivat matkan ja ylläpidon. Minua ei ole kutsuttu.
Kommentit (35)
Minun puolestasi mies saisi mennä, mutta en pakottaisi, sillä hän ei luultavasti haluaisi. Saisi luultavasti oman perheensä sisällä riidan aikaiseksi, kun vanhemmat mankuisivat poikaansa matkalle mukaan ja isäänsä inhoava poika yrittäisi kerta toisensa jälkeen kieltäytyä. Valitettavasti näin.
Jos miehellä olisi vanhempiensa kanssa normaali suhde, olisin oikein onnellinen hänen puolestaan jos tulisi kutsutuksi ja menisi, olettaen ettei jotain aivan elintärkeää ole tapahtumassa samaan aikaan (muuttopäivä, oma ennalta tiedossa ollut työmatka jolloin lapset vailla huoltajaa, laskettu aika tms.) Itse mielelläni menisin myös omien vanhempieni kanssa, jos kutsuttaisiin eikä vastaavia esteitä olisi.
Lisäisin kyllä, että matkan pituus vaikuttaisi varmasti meidän perheessämme asenteisiin. Yli 2 viikon matka alkaisi varmaan risoa kotiin jäävää puolisoa, tai ainakin alkaisi tuntua siltä, että haluaa sitten itsekin vastalahjaksi pidemmän loman kodinhoidosta ja lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 09:27"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 09:12"]
Täh? Eli jos viettää aikaa muuten kuin kahvistellen omien vanhempien kanssa niin silloin ei olla "irtauduttu?" Ootko sä nyt tosissas? Me kylästellään monta kertaa vuodessa vaikka välimatkaa on lähes tuhat kilometriä ja ollaan ulkomaillakin oltu isolla porukalla monta kertaa, seuraavaksi vietetään mun äidin 60v-juhlia Meksikossa. Aika uskomatonta että omien vanhempien kanssa ei voisi enää viettää aikaa kun on "aikuinen"
[/quote]
Totta kai voi viettää, jos moinen kiinnostaa ja siitä tykkää =D
Meillä ei vaan miehen kanssa kummallakaan ole perheet/suvut, joiden kanssa sen enempää vietettäisiin aikaa. Sukujuhlat on, kun joku kuolee tai menee naimisiin, mutta ei muuten kokoonnuta sen enempää.
En jaksa uskoa, että mun tai miehen vanhemmat esim. viettäisivät synttäreitään jossain ulkomailla ja vieläpä kutsuisivat vieraita mukaan. Jonnekin mökille saattaisivat pyöreitä juhlimaan pyytää lähimmät ihmiset.
Ja toki voisin kuvitella, että joskus mielenkiinnosta viettäisin päivän pari äitini kanssa hänen lapsuusmaisemissaan tms, mutta reissuja ihan vain reissaamisen ilosta? Ei, ei ja ei.
Tää on meidän tyyli ja sopii meille. Onneksi ollaan molemmat samanlaisia, olisi raskasta, jos toinen olisi kovin sukurakas ja toinen ei.
Tai ei voi sanoa sukurakas, kyllä meille molemmille sukulaiset on rakkaita, ei vaan ole tarvetta viettää sen enempää aikaa heidän kanssaan. Kuin tosissaan ne kahvittelut silloin tällöin.
[/quote]
Silloinhan ei ole kyse napanuoran katkaisemattomuudesta vaan siitä ettei teitä kiinnosta omien vanhempien seura ja varmaan toistepäin?
Minulle se olisi ok, ja todennäköisesti miehellenikin. Emme muutenkaan aina lähde matkalle yhdessä / yhtä aikaa. Joskus reissataan miehen kanssa yhdessä ja joskus erikseen.
Itse en sen porukan kanssa halua viettää aikaa yhtään enempää kuin on pakko. Yhteinen loma olisi painajainen.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 09:30"]
Silloinhan ei ole kyse napanuoran katkaisemattomuudesta vaan siitä ettei teitä kiinnosta omien vanhempien seura ja varmaan toistepäin?
[/quote]
Ei se ole noin mustavalkoista. Kyllä me tykätään vanhempiemme seurastakin ja seura kiinnostaa. Ei vain ole mitään suunnatonta tarvetta siihen enää, kun niiden kanssa on jo 20 vuotta elämästään elänyt saman katon alla.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 09:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 09:30"]
Silloinhan ei ole kyse napanuoran katkaisemattomuudesta vaan siitä ettei teitä kiinnosta omien vanhempien seura ja varmaan toistepäin?
[/quote]
Ei se ole noin mustavalkoista. Kyllä me tykätään vanhempiemme seurastakin ja seura kiinnostaa. Ei vain ole mitään suunnatonta tarvetta siihen enää, kun niiden kanssa on jo 20 vuotta elämästään elänyt saman katon alla.
[/quote]
Suunnatonta tarvetta? Eli kun olet ollut omien lastesi kanssa 20v niin sullakaan ei ole enää suunntaonta tarvetta olla niiden kanssa, kahvit joskus riittää? Sama juttu kavereiden kanssa ja ilmeisesti sen miehenkin kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 09:51"]
Suunnatonta tarvetta? Eli kun olet ollut omien lastesi kanssa 20v niin sullakaan ei ole enää suunntaonta tarvetta olla niiden kanssa, kahvit joskus riittää? Sama juttu kavereiden kanssa ja ilmeisesti sen miehenkin kanssa?
[/quote]
Paha mennä sanomaan, kun ei ole lapsia eikä miestäkään ole ollut vielä 20 vuotta.
Epäilisin kuitenkin vahvasti, että miehen kohdalla tilanne olisi eri, mutta lapsista yrittäisin kyllä kasvattaa sellaisia, että pärjäisivät omillaan.
Meillä on juuri tuo tilanne, toisinpäin vain. Mieheni toivottaa minulle hyvää matkaa ja huolehtii kolmesta lapsestamme.
Vuorostaan hän saa sitten käydä harrastusleireillään tai työmatkoillaan.
Eipä tullut mieleeni, että tähän pitäisi jotenkin suhtautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 10:11"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 09:51"]
Suunnatonta tarvetta? Eli kun olet ollut omien lastesi kanssa 20v niin sullakaan ei ole enää suunntaonta tarvetta olla niiden kanssa, kahvit joskus riittää? Sama juttu kavereiden kanssa ja ilmeisesti sen miehenkin kanssa?
[/quote]
Paha mennä sanomaan, kun ei ole lapsia eikä miestäkään ole ollut vielä 20 vuotta.
Epäilisin kuitenkin vahvasti, että miehen kohdalla tilanne olisi eri, mutta lapsista yrittäisin kyllä kasvattaa sellaisia, että pärjäisivät omillaan.
[/quote]
Edelleen puhut ihan outoja. Sinustako vanhempien kanssa yhteyttä pitävät eivät "pärjää omillaan?" Sä puhut kyllä ihan jostain muusta kuin halusta viettää aikaa omien vanhempien kanssa.
Minusta olisi mukavaa jos tuollainen tilanne tulisi, tekisi hyvää mieheni ja vanhempiensa suhteelle ja minusta olisi myös mukavaa viettää aikaa välillä itsekseni, olemme melkein aina (vapaa-ajat) yhdessä. Mutta mies tuskin innostuisi lähtemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 10:20"]
Edelleen puhut ihan outoja. Sinustako vanhempien kanssa yhteyttä pitävät eivät "pärjää omillaan?" Sä puhut kyllä ihan jostain muusta kuin halusta viettää aikaa omien vanhempien kanssa.
[/quote]
Yhteyden pitäminen ja vanhempien kanssa "hengailu" on mielestäni kaksi vahvasti eri asiaa.
Ymmärrän, että halutaan viettää aikaa vanhempien kanssa, jonkun verran.
Ehkä en ole ilmaissut tarpeeksi selkeästi, että puhun nyt niistä, joiden suorastaan TÄYTYY tavata vanhempiaan usein, pakkomielteisesti viettää juhannukset ja joulut isin ja äidin kanssa (yleensä vielä aina parisuhteen toisen vanhempien kanssa ja toisen vanhemmat jäävät aivan taka-alalle).
Ja joku lomailu vanhempien kanssa vain mun mielestä menee tohon kastiin. Siis yleistäen, totta kai sitten erikseen on jotkut synttärijuhlat, tai se, että lähdetään porukalla, jotta vanhemmat vahtivat sitten lapsia, mutta se, että halutaan viettää lomatkin mieluummin isukin ja äitylin kanssa kuin vaikka perheen kesken tai ystävien kanssa, kuulostaa mielestäni omituiselta ja ne, joita olen tavannut ja jotka näin ovat toimineet, ovat kaikki olleet sellaisia, että se napanuora ei todellakaan ole ollut poikki.
Ei tuossa minun mielestäni olisi mitään ihmeellistä, tietenkin mies menisi. Joskus onkin mankunut vanhemmiltaan pääsyä mukaan matkoilleen. Paljon ihmeellisempänä pitäisin sitä jos kutsuisivat minut mukaan. En kyllä menisi vaikka mikä olisi, en ole tavannut miehen vanhempia yli vuoteen vaikka mies heitä näkeekin melkein joka viikko (en tule toimeen äitinsä kanssa)
En ymmärrä miksi ihmeessä tuosta pitäisi kenenkään vetää herne nenuun. Kai nyt aikuiset ihmiset voivat olla muutaman päivän erossa toisistaan? Tai miksi ihmeessä appivanhemmat haluaisivat mukaan miniän joka ei kumminkaan ole sama asia kuin oma lapsi? Eri asia sitten tietysti jos on monta pientä lasta tms. muu tilanne että miestä tarvitaan kotona ehdottomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt puhut kyllä vaan täysin eri asiasta kuin tämän ketjun aihe. Ei se, että menee joskus vanhempien kanssa viikonloppulomalle ole sama asia kuin että viettää pakkomielteisesti jokaisen vapaahetkensä heidän kanssaan. Ei edes melkein sama. Tunnen kyllä pari tällaistakin tyyppiä joista puhut, ja heillä on tosiaan jäänyt joku kehitysvaihe väliin ja lapsi-vanhempi -suhteessa on häikkää. Mutta tämä ap:n keissi nyt ei ollut lähimaillakaan sitä.
Samalla logiikallahan ei saisi sisarustenkaan kanssa viettää aikaa, kun heidänkin naamojaan on jo 20 vuotta katseltu. Tai sitten lapsuuden parhaat kaverit, jossain välissä kai se nuora pitäisi siihenkin suuntaan katkaista, jos on liikaa aikaa vietetty yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 10:26"]
Ehkä en ole ilmaissut tarpeeksi selkeästi, että puhun nyt niistä, joiden suorastaan TÄYTYY tavata vanhempiaan usein, pakkomielteisesti viettää juhannukset ja joulut isin ja äidin kanssa (yleensä vielä aina parisuhteen toisen vanhempien kanssa ja toisen vanhemmat jäävät aivan taka-alalle).
Ja joku lomailu vanhempien kanssa vain mun mielestä menee tohon kastiin. Siis yleistäen, totta kai sitten erikseen on jotkut synttärijuhlat, tai se, että lähdetään porukalla, jotta vanhemmat vahtivat sitten lapsia, mutta se, että halutaan viettää lomatkin mieluummin isukin ja äitylin kanssa kuin vaikka perheen kesken tai ystävien kanssa, kuulostaa mielestäni omituiselta ja ne, joita olen tavannut ja jotka näin ovat toimineet, ovat kaikki olleet sellaisia, että se napanuora ei todellakaan ole ollut poikki.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 10:26"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 10:20"]
Edelleen puhut ihan outoja. Sinustako vanhempien kanssa yhteyttä pitävät eivät "pärjää omillaan?" Sä puhut kyllä ihan jostain muusta kuin halusta viettää aikaa omien vanhempien kanssa.
[/quote]
Yhteyden pitäminen ja vanhempien kanssa "hengailu" on mielestäni kaksi vahvasti eri asiaa.
Ymmärrän, että halutaan viettää aikaa vanhempien kanssa, jonkun verran.
Ehkä en ole ilmaissut tarpeeksi selkeästi, että puhun nyt niistä, joiden suorastaan TÄYTYY tavata vanhempiaan usein, pakkomielteisesti viettää juhannukset ja joulut isin ja äidin kanssa (yleensä vielä aina parisuhteen toisen vanhempien kanssa ja toisen vanhemmat jäävät aivan taka-alalle).
Ja joku lomailu vanhempien kanssa vain mun mielestä menee tohon kastiin. Siis yleistäen, totta kai sitten erikseen on jotkut synttärijuhlat, tai se, että lähdetään porukalla, jotta vanhemmat vahtivat sitten lapsia, mutta se, että halutaan viettää lomatkin mieluummin isukin ja äitylin kanssa kuin vaikka perheen kesken tai ystävien kanssa, kuulostaa mielestäni omituiselta ja ne, joita olen tavannut ja jotka näin ovat toimineet, ovat kaikki olleet sellaisia, että se napanuora ei todellakaan ole ollut poikki.
[/quote]
Onhan se tosiaan todella outoa jos tykkää viettää vapaa-aikaansa omien vanhempien kanssa. Täytyykin sanoa lapsille ja miehelle että nyt meni kesälomareissu uusiksi, ei tosiaankaan mennä mummolaan kalastamaan ja viettämään aikaa mun vanhempien kanssa vaan lähdetään jonnekin omalla perheellä. Ettei vaan joku nää ja pidä outona. Harmi vaan että lapset pettyy ja itseäkin harmittaa, kun nähdään vain pari kertaa vuodessa. Mutta onhan se nyt aika katkaista napanuora ja lähettää vain joulukortit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap tässä. En tiedä miksi asia minua vaivaa. En toki kiellä miestäni lähtemästä, harmittaa ehkä se, että minut jätetään täysin ulkopuolelle tästä.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 09:12"]
Täh? Eli jos viettää aikaa muuten kuin kahvistellen omien vanhempien kanssa niin silloin ei olla "irtauduttu?" Ootko sä nyt tosissas? Me kylästellään monta kertaa vuodessa vaikka välimatkaa on lähes tuhat kilometriä ja ollaan ulkomaillakin oltu isolla porukalla monta kertaa, seuraavaksi vietetään mun äidin 60v-juhlia Meksikossa. Aika uskomatonta että omien vanhempien kanssa ei voisi enää viettää aikaa kun on "aikuinen"
[/quote]
Totta kai voi viettää, jos moinen kiinnostaa ja siitä tykkää =D
Meillä ei vaan miehen kanssa kummallakaan ole perheet/suvut, joiden kanssa sen enempää vietettäisiin aikaa. Sukujuhlat on, kun joku kuolee tai menee naimisiin, mutta ei muuten kokoonnuta sen enempää.
En jaksa uskoa, että mun tai miehen vanhemmat esim. viettäisivät synttäreitään jossain ulkomailla ja vieläpä kutsuisivat vieraita mukaan. Jonnekin mökille saattaisivat pyöreitä juhlimaan pyytää lähimmät ihmiset.
Ja toki voisin kuvitella, että joskus mielenkiinnosta viettäisin päivän pari äitini kanssa hänen lapsuusmaisemissaan tms, mutta reissuja ihan vain reissaamisen ilosta? Ei, ei ja ei.
Tää on meidän tyyli ja sopii meille. Onneksi ollaan molemmat samanlaisia, olisi raskasta, jos toinen olisi kovin sukurakas ja toinen ei.
Tai ei voi sanoa sukurakas, kyllä meille molemmille sukulaiset on rakkaita, ei vaan ole tarvetta viettää sen enempää aikaa heidän kanssaan. Kuin tosissaan ne kahvittelut silloin tällöin.