Lue keskustelun säännöt.
Millainen ihminen kyykistyy aina lasta puhutellessan?
18.06.2013 |
Siis kyykistyy niin että on lapsen kanssa samalla tasolla? Onko se hyvä vai outo tapa? Ystäväni tekee tuon aina lapsille jutellessaan..
Kommentit (31)
No jos _ihan_ aina kyykistyy, niin on vähän outoa. Mutta silloin tällöin se on hyvä ja lasta kunnioittavaa, merkki siitä, että osaa ottaa lapsen huomioon. Mä kyykistelen outojen lasten kanssa useinkin, omien kanssa lähinnä silloin kun sanon jotain tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseen saa paremmin kontaktin, kun on hänen tasollaan. Osoittaa myös minulta tervettä nöyryyttä mielestäni.
Lapseen saa paremmin kontaktin, kun on hänen tasollaan. Osoittaa myös minulta tervettä nöyryyttä mielestäni.
Se on tosi hyvä tapa! Varsinkin silloin, kun puhe ei meinaa mennä perille, niin lapsen eteen kyykistyminen ja silmiin katsominen auttavat kummasti! Käytän tätä koulussa oppilaidenkin kanssa. Ei toki tarkoita, että joka ikisen lauseen kohdalla kyykistytään... Kyllä sitä kuitenkin normaalisti keskustella voi lapsenkin kanssa :) t.ope
[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 20:35"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 20:30"]
Sanoisin että semmonen joka haluaa korostaa lapselle että on "ylempiarvoinen" kuin lapsi.
[/quote]
Samaa mieltä, kuvitelkaa tilanne jossa pitkä mies kyykistyy naisen silmien korkeudelle keskustelussa.
[/quote]
Harvoin se mies on kyykistyessään naisen mittainen :). Eiköhän tässäkin tarkoitettu niinn pieniä lapsia, että kyykistyneen aikuisen silmät ovat samalla tasolla.
Itse olen hyvin lyhyt ja jos vaan mahdollista, niin minusta olisi kiva, jos pitkä mies (minun tapauksessa siis jo sellainen 180 cm pitkä) istuisi alas. En halua tuijotella kenenkään napaa ja pään pitäminen kenossa väsyttää ihan oikeasti. Lisäksi minulle tulee tunne kuin olisin lapsi, jota voi vaikka taputtaa päälaelle.
Muilla lyhyillä naisilla voi toki olla juuri päinvastainen mielipide.
Sori, että meni vähän ohi aiheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös tuo ole nykyoppien mukaisesti oikea tapa.
Ihminen, joka ymmärtää lastenkasvatusta. Itselläni tulee niin luonnostaan, kuin ammattinikin puolesta. Tosin tuskinpa kukaan nyt aina kyykistyy lapselle puhuessaan, tosin puhutellessaan, kuten ap kirjoitit menen aina itsekkin ns. lapsen tasolle eli kyykistyn...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun polvet ei kestä kyykistelyä eikä selkä kumartelua, joten puhun lapsille yläilmoista.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 20:35"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 20:30"]
Sanoisin että semmonen joka haluaa korostaa lapselle että on "ylempiarvoinen" kuin lapsi.
[/quote]
Samaa mieltä, kuvitelkaa tilanne jossa pitkä mies kyykistyy naisen silmien korkeudelle keskustelussa.
[/quote]
Kuvittelin ja tykkäsin kuvitelmistani. Mietipä pitkää miestä, joka sinulle yläilmoistaan kertoo sinua haluavansa. Ja miestä joka kumartuu puoleesi kasvojesi tasolle ja sanoo haluavansa. Oih ja aih, panisin.. =))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät jalkalihakset omaava. En kyykisty. Mulla on pitkät ja hontelot jalat. Jos joku mua pelkää ,niin ei voi mitään.
No jos _ihan_ aina kyykistyy, niin on vähän outoa. Mutta silloin tällöin se on hyvä ja lasta kunnioittavaa, merkki siitä, että osaa ottaa lapsen huomioon. Mä kyykistelen outojen lasten kanssa useinkin, omien kanssa lähinnä silloin kun sanon jotain tärkeää.