kaverit ja Ystävät katosivat????
Mitä tehdä 6 v sitten sain ensimmäisen lapsen , nyt on 3 lasta. Ystäviä ei vain kiinnosta mun ja lasten seura. Siellä he matkustavat keskenään , pitävät illanistujaisia, tekee tyttöjen juttuja, minua ei pyydetä enään mihinkään, yksi syy tietty on kun ei ole lapsen vahtia niin ei sitä pääsekkään mihinkään. Olen niin kateellinen joskus niille jotka voivat tulla ja mennä miten haluaa !!! Miten saisin tämän pahanmielen pois??? ja tottuisin vaan että kuitenkin on lapset mailman tärkeintä ja jaksaisi vaikka ei ole kun kerran vuodessa vapaaikaa lapsista
Kommentit (7)
onhan näillä kaikilla sama isä, isovanhempia nyt ei vaan kiinnosta ollenkaan he haluavat viettää vain omaa elämää, ihmiset ovat niin itsekkäitä nykyään. Mieheni äiti ei ole missään tekemisissä lapsien kanssa, hän on tosi ilkeä ja narsistinen . Olemme useasti pyytänyt heitä kahville jne, mutta kun on niin kiirre, ei tule lapsille onnitteluja syntymäpäivinä.
Olen lapseton ihminen eikä tulisi mieleenikään onnitella ystävän lapsia näiden syntymäpäivinä. En edes tiedä niitä. Ystävyyssuhteeni kohdistuu lasten isään tai äitiin, eivätkä lapset tule mitenkään automaattisesti osaksi sitä. Sama pätee ystävieni seurustelukumppaneihin. Kokemukseni mukaan etenkin äideillä on joskus vaikeuksia muistaa, että muut pitävät heitä kaikesta erillisinä olentoina, eivät lapsen tai parisuhteen jatkeina.
LOL - selvä lapsettoman provo. Hohoijakaan, selvästi näkee, ettei provo-ap tajua kyllä lapsellisten elämästä mitään.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 11:21"]
kaikesta erillisinä olentoina
[/quote]
Piti kirjoittamani: kaikesta huolimatta erillisinä olentoina.
Jaa,minua lapsetonta kiinnostaa kavereiden sinappikoneet yhtäpaljon kun kilo paskaa. Kaverena ovat mies tai nainen, ei heidän kersansa.
Miksi lasten isä ei voi antaa sulle edes yhtä vapaailtaa vuodessa? Enemmänkin joutais...
No kai niillä kersoilla on isäkin? Isovanhempia? Kuulostaa järjestelykysymykseltä.