Naimisiin pitäisi mennä muttei huvita järjestää minkäänlaisia juhlia
Mietin että alkaakohan jossain vaiheessa kaduttamaan jos ei mitenkään juhlista. Ei niitä juhlanaiheita nyt niin usein elämässä ole. Miten te jotka menitte ilman juhlia naimisiin, tekisittekö toisin?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Millaisetkahan haukut mies saisi jos sanoisi, että häät on ihan turhia jne.
Ei minulta ainakaan saisi.
T: nainen jonka mielestä häät ovat ihan turhia
Ei kaduta. Salaa mentiin kahdestaan naimisiin. Ei kiinnosta yhtään mitkään rahan tuhlaus pippalot.
Ei kaduta, että lyhyimmän kaavan mukaan maistraatissa käytiin ilman hienoja hepeneitä.
Vihkiminen kirkon kappelissa 30 vuotta sitten. Todistajat mukana. Pullakahvit päälle.
Tärkeintä on ollut se avioliiton siunaaminen. Avioliittolupaukset myös tärkeät. Ei niinkään kiinnostanut juhlia vihkimistä suvun ja ystävien kanssa. Suvun kanssa vähän yhteyksiä ja kaverit harrastivat ihan samaa kaksin kaunihimpi juhlaa.
Olen ollut mukana isoissa kirkkohäissä ja suurellisissa juhlissa sen jälkeen. Hauskaahan niissä on ollut. Tuntui jotenkin teatterilta. Nuorelleparille ei ollut lainkaan tärkeää vihkimisen uskonnollinen osio. Ihmettelen kyllä tarvetta prinsessa häille jos sille ei ole syvempää merkitystä. Kirkostakin erosivat heti häiden jälkeen ja lapsia ei ole kastettu.
Jos juridisista syistä vihille menossa, niin maistraatti kyllä riittää.
On suvussa myös näitä vihkivalojen uusioitakin. Oli hauskat bileet laivalla ja kapteeni vihki. Söimme ja joimme buffetissa. Tosi vaivatonta ja kaikki vieraat olivat paikalla ilman kiirettä kotimatkalle.
Me mentiin maistraatissa naimisiin, todistajat tulivat talon puolesta. Myöhemmin veimme sekä lähiomaiset kotipaikkakunnalla että lähimmät kaverit meidän kotipaikkakunnalla syömään hyvin.
Juhlia voi kaksinkin. Itse haluaisin, että häissäni olisi paikalla vain me, vihkijä ja tuntemattomat todistajat. En haluaisi tuttuja todistamaan intiimiä hetkeämme. Se on vain meidän kahden hetki.
Vierailija kirjoitti:
Juhlia voi kaksinkin. Itse haluaisin, että häissäni olisi paikalla vain me, vihkijä ja tuntemattomat todistajat. En haluaisi tuttuja todistamaan intiimiä hetkeämme. Se on vain meidän kahden hetki.
Just näin. Perhe on pahin. Todistajatkin ihan turhia, sen pitäisi olla ilmoitusluontoinen asia netissä.
Ei kai sitä kannata naimisiinmenoa juhlia, kun ei tiedä, onko se kuitenkaan loppuelämän liitto. Varmempaa olisi pitää isot ja komeat eroajaiset. Hyvin harva pari palaa enää avioeron jälkeen takaisin yhteen.
Menimme naimisiin kirkossa meidän molempien vanhempien ja sisarusten läsnäollessa. Sitä olisin voinut katua jälkeenpäin, että en olisi lähimmäisiä pyytänyt mukaan, kun oli heillekin tärkeä hetki. Muuten naimisiin mentiin salassa ja kutsutuillekin tämä oli yllätys. Aluksi ajatuksena oli juhlia vaikka 10-vuotishääpäivää. Se on jo kohta, mutta ei me taideta juhlia jaksaa järjestää vieläkään :D
Me mentiin maistraatissa, miehen veli vaimonsa kanssa oli todistajina. Käytiin nelistään vihkimisen jälkeen syömässä, ei haluttu järjestää edes mitään jälkikahvituksia muille läheisille. Ei ole kaduttanut.
Ei tehtäisi. Meillä oli tunnin kahvitilaisuus, jossa oli läsnä molempien paras kaveri ja vanhemmat. Ei stressiä, hermoilua, hampaiden kiristelyä tai tarpeetonta rahan menoa.
Olen ollut yksissä valojen uusinnassa. Oli lahjalistat ja pappi ja hääpuku ja karjalanpaistit ja morsiamenryöstöt.
Vähän vaivautunut tunnelma, kun parin lapset pyöri matkassa ja naimisissa oltu 13 vuotta ja kutsutuista ei tullut kuin murto-osa.
Kutsutut ei kai osanneet arvostaa tällaisia leikkihäitä
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut yksissä valojen uusinnassa. Oli lahjalistat ja pappi ja hääpuku ja karjalanpaistit ja morsiamenryöstöt.
Vähän vaivautunut tunnelma, kun parin lapset pyöri matkassa ja naimisissa oltu 13 vuotta ja kutsutuista ei tullut kuin murto-osa.Kutsutut ei kai osanneet arvostaa tällaisia leikkihäitä
Tuollaiset juhlat on niin vaivaannuttavia. Järjestää mieluummin vaikka hopeahäät (jos silloin ollaan vielä aviossa) ihan muuten vaan juhlina, ilman hääohjelmia.
Vierailija kirjoitti:
Älä järjestä. Me piipahdettiin maistraatissa, eikä kutsuttu ketään. Todistajat saatiin sieltä ja naimisiinmenosta kerrottiin ystäville ja sukulaisille vasta jälkeenpäin. Tästä jo 6 vuotta ja ei ainakaan vielä ole kaduttanut yhtään. Me ei kumpikaan jakseta yhtään mitään hääjuhlia ja pönöttämistä, niin tämä sopi meille.
Meillä sama juttu jo 80-luvulla. Todistajiksi maistraattiin kutsuttiin sulhasen veli tyttöystävineen, joiden kanssa menimme vihkimisen jälkeen syömässä päivällisen kivassa ravintolassa. Kenenkään ei tarvinnut ostaa turhia juhlavaatteita eikä lahjoja. Talous meillä oli suht kunnossa ja hyvät työpaikat kummallakin.
Tuohon aikaan ei varmaan ollut vielä kenelläkään rahastusjuhlia, jossa ilmoitetaan tilinumero kutsussa, mutta aina noista häistä saa sellaisen vaikutelman, vaikka pari olisi kuinka vilpitön eikä "tarvitse" lahjoja.
Eipä tuota ole tullut kaduttua enkä varmasti kadu missään vaiheessa. Meidän häät oli 14 vuotta sitten. Etukäteen ei kerrottu edes vanhemmille. Meidät vihittiin kirkkoherranviraston kappelissa ja todistajiksi saatiin kaksi virkailijaa toimistosta.
Aikuinen ihminen, joka ei enää elä Barbie-leikkejä, voi hyvin mennä avioon maistraatissa puolisonsa kanssa. Itse olen todistanut monet prinsessahäät, joiden jälkeen pari eroaa. Yleensä kahden lapsen nopean hankkimisen jälkeen, kun pinna palaa kummaltakin. Satua kun ei sitten ollutkaan sen arjen vietto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä järjestä. Me piipahdettiin maistraatissa, eikä kutsuttu ketään. Todistajat saatiin sieltä ja naimisiinmenosta kerrottiin ystäville ja sukulaisille vasta jälkeenpäin. Tästä jo 6 vuotta ja ei ainakaan vielä ole kaduttanut yhtään. Me ei kumpikaan jakseta yhtään mitään hääjuhlia ja pönöttämistä, niin tämä sopi meille.
Joo, itse lisäksi inhoan syvästi kaikkea huomion kohteena olemista, joten joku ”päivä prinsessana”-olisi ihan painajainen. Ap
Noiden väliltä on vielä se vaihtoehto, että pyytää sinne maistraattiin lähisukunsa (vaikka vanhemmat ja sisarukset) ja menee sitten heidän kanssaan vaikka ravintolaan syömään. Valokuvia voisi pyytää jonkun ei-perheenjäsenen ottamaan, jos haluaa perhepotretteja. Jos kaverit ovat läheisempiä, voi pyytää heidät. Meidän häämme maksoivat n. 800 €, siinä oli ravintolaruuat ja kakku 18:lle, minun kampaukseni, meikkini, mekkoni, valokuvaus ym. Ei prinsessapukua, morsiusneitoja, kaasoja, ei noloja leikkejä vaan juhlava päivä läheistaen kanssa.
Järjestäkää itsellenne kuitenkin upea ja romanttinen hetki kahden kesken!
Ja voihan vain aivan lähimmille ihmisille pitää juhlat - esim. keskiaikainen pieni kirkkko, sitten hieno ravintolaillallinen tai vaikkapa yhteinen matka pikkuporukalla.
Menin naimisiin eikä järjestetty mitään juhlia. Todistajatkin maistraatin puolesta. Helppoa, ei mitään säätämistä, stressiä eikä rahan heittämistä hukkaan. Kukaan ei myöskään loukkaantunut, kun ei saanut kutsua, ollut todistajana jne. Teimme hienon häämatkan, josta oikeasti nautimme. Yhä naimisissa, 17 vuoden jälkeen. Ja juhlittu on monia muita asioita, isommallakin porukalla.
Ei kaduta. Ruokatunnilla naimisiin 40 v sitten ilman sormusta. Hyvä, että vieläkään olisi tiedossa ,jos olisin voinut pitää oman sukunimeni.