Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset loukkaantuvat, jos heidän oireidenaa arvellaan olevan "korvien välissä"?
24.07.2020 |
Mitä loukkaantumista siinä on? Todella moni vaiva loppuviimein selittyy psyykkisillä syillä. Keho reagoi näihin asioihin, koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus.
Silti moni pitää kynsin hampain kiinni siitä uskomuksesta, että heidän vaivansa on fyysinen. Hyvä esimerkki tästä on sähköyliherkkyys, mutta paljon muitakin, arkisia vaivoja on (mm. monet epämääräiset kiputilat).
Kommentit (73)
Aha, koska sinun mielestäsi sähköyliherkkyys on "korvien välissä" niin näin sen täytyy olla. Kerroppa vielä miten home oirehtiminen on myöskin "korvien välissä" koska eihän kaikki sairastu homeesta hehe.
Junttilassa pistetään neurologiset oireet aivan liian usein "korvien välin" syyksi kun ei suostuta/jakseta tutkia potilasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliherkkkyysreaktion ja mielenterveys ongelmat ovat varmaaan melko pitkälle kulttuuriin pohjautuvia. Yliherkkyyysreaktio riiippuu varmaan melko paljon ammatistakin kuten kliinisyyys, silmä totttuu täydellisyyteeen, markkinat, eli toisin sanoeeen ihmisestä kasvaa jonkin asteiinen autisti siiinäkin suhteessa.
No jos minä sanon että sinä olet hullu, niin miksi hermostut?
Vierailija kirjoitti:
Aha, koska sinun mielestäsi sähköyliherkkyys on "korvien välissä" niin näin sen täytyy olla. Kerroppa vielä miten home oirehtiminen on myöskin "korvien välissä" koska eihän kaikki sairastu homeesta hehe.
Junttilassa pistetään neurologiset oireet aivan liian usein "korvien välin" syyksi kun ei suostuta/jakseta tutkia potilasta.
Sähköyliherkkyys on ihan todistetusti korvien välissä.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Yliherkkkyysreaktion ja mielenterveys ongelmat ovat varmaaan melko pitkälle kulttuuriin pohjautuvia. Yliherkkyyysreaktio riiippuu varmaan melko paljon ammatistakin kuten kliinisyyys, silmä totttuu täydellisyyteeen, markkinat, eli toisin sanoeeen ihmisestä kasvaa jonkin asteiinen autisti siiinäkin suhteessa.
EN tiedä onko esiiim köyhemmmissä maissa esim autismia havaitttavissa. Niin on on sekin tietyssti jonkinlaista autismia kun joka päivä samaan aikaaan heräää pelllolle töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pitäisi kyllä vastata asiallisesti näiden vähän yksinkertaisten avauksiin. Saattaa silmät pyöriä päässä vieläkin viuhempaa kun aivot yrittävät raksuttaa, miksi, miksi..lol.
Minulla on todettu fyysinen sairaus, siis siihen on ihan testit eikä pelkkä esim haastattelu oireiden perusteella ja silti saan jatkuvasti kuulla lääkäreiltä, että syy olooni on etupäässä psyykkinen. On se aika raskasta. Kuitenkaan mitään mt diagnooseja ei löydy, kun aletaan kyselytesteillä tutkimaan, olisiko sitä ja tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska korvien välissä katsotaan viittaavan mielenterveysongelmaan, ja sellaiset on pitkään ollut kulttuurissa stigmatisoivia. Joissain piireissä on vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi kyllä vastata asiallisesti näiden vähän yksinkertaisten avauksiin. Saattaa silmät pyöriä päässä vieläkin viuhempaa kun aivot yrittävät raksuttaa, miksi, miksi..lol.
Mielestäni ihan hyvä kysymys tässä. Se todella voidaan kokea hirmuisen loukkaavana, jos sanotaan että oireet ovat todelliset mutta johtuvat psyykestä eivätkä mistään fyysisestä. Miksi näin on? Eikö luulisi olevan helpottavaa ku voidaan alkaa hoitaa oikeaa aiheuttajaa?
/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aha, koska sinun mielestäsi sähköyliherkkyys on "korvien välissä" niin näin sen täytyy olla. Kerroppa vielä miten home oirehtiminen on myöskin "korvien välissä" koska eihän kaikki sairastu homeesta hehe.
Junttilassa pistetään neurologiset oireet aivan liian usein "korvien välin" syyksi kun ei suostuta/jakseta tutkia potilasta.
Haluaisin tietää arvon alapeuttajilta että mikäköhän oikein mättää? Mitä sanoin on vain puhdasta faktaa. Jos ei ole kokemuksia neurologisista sairauksista ja siitä tuskasta kun yrität saada tutkimuksia eteenpäin voi pitää sen turvan tukossa. Tai sormen pois alapeukulta. Mikä sinä tai kukaan mukaan palstaidiootti on sanomaan milloin toisen henkilön oirehdinta on "korvien välissä" Se että sinä pidät herkkyyksiä "korvien välin" sairauksina ei muuta tosiasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En väitä loukkaantuneeni, mutta oli ikävää, kun minuun suhtauduttiin näin. Olin kuitenkin sinnitellyt voimavarojeni äärirajoilla ja sitä ei sitten huomattu? Jos olisin valittanut kaikesta, olisin saanut valittaa koko ajan. Sen sijaan sanoin vain, että nyt joudun hidastamaan tai että en pysty yhtään enempään, kun ... on niin kipeät. En kertonut edes joka päivä kivuistani. Syytä niille ei koskaan löytynyt, vaikka kävin lääkärissä. Onneksi voin jo paremmin. Jos olisin voinut vaikuttaa jotenkin, olisin toki luopunut kivuistani heti. Psyykkistäkö? Luulen, että oli jokin fyysinen syy.
Usein siksi, että ovat huolissaan, että on oikeasti jotain vakavasti fyysisellä puolella vialla, ja sitä ei tutkita nyt kunnolla koska kuitataan psykosomaattiseksi. Esim. jos on historiassa masennus- tai ahdistuneisuushäiriödiagnoosi, aika helposti moni lääkäri katsoo että olisikohan taas masennus tai ahdistus aktivoiitunut eikä tutkita samalla lailla kuin muilta.
Mulle kävi näin kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa. Menin oireineni lääkäriin ja lääkäri näki sieltä järjestelmästään toki että on ollut masennusta, yli 10 vuotta sitten tosin. Alkoi sitten jotenkin empaattisesti mutta vähän ärsyttävän väheksyvästi kysellä miltä minusta muuten tuntuu, pyöriikö negatiivisia ajatuksia, masentaako. Vastailin että ei, mieliala ei ole mitenkään huono. Mutta ei vaan jaksa mitään, iho kuivuu, lihon, olen hidastunut jne. Ei laitetettu edes verikokeeseen mutta lähdin lääkäristä masennuslääkereseptin kanssa. En alkanut syömään lääkettä ja elin sitten useamman vuoden kurjan oloni kanssa, alkaen itsekin uskoa että ehkä se mieli tosiaan oireilee somaattisesti. Työterveyden ikäkausitarkastuksessa kuitenkn otettiin verikokeet koska kuului rutiinina siihen ikävuoteen, ja oli paha kilpirauhasen vajaatoiminta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aha, koska sinun mielestäsi sähköyliherkkyys on "korvien välissä" niin näin sen täytyy olla. Kerroppa vielä miten home oirehtiminen on myöskin "korvien välissä" koska eihän kaikki sairastu homeesta hehe.
Junttilassa pistetään neurologiset oireet aivan liian usein "korvien välin" syyksi kun ei suostuta/jakseta tutkia potilasta.
Haluaisin tietää arvon alapeuttajilta että mikäköhän oikein mättää? Mitä sanoin on vain puhdasta faktaa. Jos ei ole kokemuksia neurologisista sairauksista ja siitä tuskasta kun yrität saada tutkimuksia eteenpäin voi pitää sen turvan tukossa. Tai sormen pois alapeukulta. Mikä sinä tai kukaan mukaan palstaidiootti on sanomaan milloin toisen henkilön oirehdinta on "korvien välissä" Se että sinä pidät herkkyyksiä "korvien välin" sairauksina ei muuta tosiasioita.
Sulla on kauhean kiva tyyli keskustella.
/5
Vierailija kirjoitti:
Usein siksi, että ovat huolissaan, että on oikeasti jotain vakavasti fyysisellä puolella vialla, ja sitä ei tutkita nyt kunnolla koska kuitataan psykosomaattiseksi. Esim. jos on historiassa masennus- tai ahdistuneisuushäiriödiagnoosi, aika helposti moni lääkäri katsoo että olisikohan taas masennus tai ahdistus aktivoiitunut eikä tutkita samalla lailla kuin muilta.
Mulle kävi näin kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa. Menin oireineni lääkäriin ja lääkäri näki sieltä järjestelmästään toki että on ollut masennusta, yli 10 vuotta sitten tosin. Alkoi sitten jotenkin empaattisesti mutta vähän ärsyttävän väheksyvästi kysellä miltä minusta muuten tuntuu, pyöriikö negatiivisia ajatuksia, masentaako. Vastailin että ei, mieliala ei ole mitenkään huono. Mutta ei vaan jaksa mitään, iho kuivuu, lihon, olen hidastunut jne. Ei laitetettu edes verikokeeseen mutta lähdin lääkäristä masennuslääkereseptin kanssa. En alkanut syömään lääkettä ja elin sitten useamman vuoden kurjan oloni kanssa, alkaen itsekin uskoa että ehkä se mieli tosiaan oireilee somaattisesti. Työterveyden ikäkausitarkastuksessa kuitenkn otettiin verikokeet koska kuului rutiinina siihen ikävuoteen, ja oli paha kilpirauhasen vajaatoiminta.
Näinhän se on, ainakin suomessa. Kaikki pistetään psyyken syyksi varsinkin jos on jo vanhempi diagnoosi. Tallukat kyselevät palstoilla huuli pyöreenä miksi suuttua jos haukutaan hulluksi kun on oireita päällä ja imbesillit komppaavat. Olisi kiva jos muutkin vähän enemmän sairaat sanoisivat mielipiteensä tässä niin saadaan näitä pimeitä ennakkoluuloja kitkettyä pois. Neurologiset sairauden varsinkin hoitamattomina ovat usein syynä kaiken maailman herkkyyksiin, tiedätte miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aha, koska sinun mielestäsi sähköyliherkkyys on "korvien välissä" niin näin sen täytyy olla. Kerroppa vielä miten home oirehtiminen on myöskin "korvien välissä" koska eihän kaikki sairastu homeesta hehe.
Junttilassa pistetään neurologiset oireet aivan liian usein "korvien välin" syyksi kun ei suostuta/jakseta tutkia potilasta.
Haluaisin tietää arvon alapeuttajilta että mikäköhän oikein mättää? Mitä sanoin on vain puhdasta faktaa. Jos ei ole kokemuksia neurologisista sairauksista ja siitä tuskasta kun yrität saada tutkimuksia eteenpäin voi pitää sen turvan tukossa. Tai sormen pois alapeukulta. Mikä sinä tai kukaan mukaan palstaidiootti on sanomaan milloin toisen henkilön oirehdinta on "korvien välissä" Se että sinä pidät herkkyyksiä "korvien välin" sairauksina ei muuta tosiasioita.
Sulla on kauhean kiva tyyli keskustella.
/5
Pitäiskö päähän taputella tolvanaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein siksi, että ovat huolissaan, että on oikeasti jotain vakavasti fyysisellä puolella vialla, ja sitä ei tutkita nyt kunnolla koska kuitataan psykosomaattiseksi. Esim. jos on historiassa masennus- tai ahdistuneisuushäiriödiagnoosi, aika helposti moni lääkäri katsoo että olisikohan taas masennus tai ahdistus aktivoiitunut eikä tutkita samalla lailla kuin muilta.
Mulle kävi näin kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa. Menin oireineni lääkäriin ja lääkäri näki sieltä järjestelmästään toki että on ollut masennusta, yli 10 vuotta sitten tosin. Alkoi sitten jotenkin empaattisesti mutta vähän ärsyttävän väheksyvästi kysellä miltä minusta muuten tuntuu, pyöriikö negatiivisia ajatuksia, masentaako. Vastailin että ei, mieliala ei ole mitenkään huono. Mutta ei vaan jaksa mitään, iho kuivuu, lihon, olen hidastunut jne. Ei laitetettu edes verikokeeseen mutta lähdin lääkäristä masennuslääkereseptin kanssa. En alkanut syömään lääkettä ja elin sitten useamman vuoden kurjan oloni kanssa, alkaen itsekin uskoa että ehkä se mieli tosiaan oireilee somaattisesti. Työterveyden ikäkausitarkastuksessa kuitenkn otettiin verikokeet koska kuului rutiinina siihen ikävuoteen, ja oli paha kilpirauhasen vajaatoiminta.
Näinhän se on, ainakin suomessa. Kaikki pistetään psyyken syyksi varsinkin jos on jo vanhempi diagnoosi. Tallukat kyselevät palstoilla huuli pyöreenä miksi suuttua jos haukutaan hulluksi kun on oireita päällä ja imbesillit komppaavat. Olisi kiva jos muutkin vähän enemmän sairaat sanoisivat mielipiteensä tässä niin saadaan näitä pimeitä ennakkoluuloja kitkettyä pois. Neurologiset sairauden varsinkin hoitamattomina ovat usein syynä kaiken maailman herkkyyksiin, tiedätte miksi.
Lakkaa nyt jo meuhkaamasta. Vaikka luuletkin, niin kaikki eivät loukkaannu siitä että oireiden aiheuttajan epäillään olevan psyykkinen. Ei siihen ole terveitsetuntoisella ihmisellä mitään syytä. Et taida olla edes tietoinen siitä, mihin ihmismieli pystyy. Hyvässä ja pahassa.
Itse olin täysin valmis terapiaan ja/tai lääkitykseen, kun luulin lääkärin kirjoittavan tietoihin että mun hammassärky on psyykkistä. Mitään syytä särylle ei siis ole tänä päivänä löydetty, edelleen särkee ajoittain. Lääkäri kirjoitti pitkää tekstiä koneella ja minä mietin että no nyt se tulee, lähete terapiaan. Ei tullut, mutta en olisi loukkaantunut vaikka olisi tullutkin. Olisin ollut valmis kokeilemaan. Vaikka koen ja koin olevani psyykkisesti terve kuin pukki, eikä mulla ole minkäänlaista sairaushistoriaa.
/5
Serkkuni sai kuulema paniikkikohtauksen kun putosi illalla naamalleen pihalle eikä kyennyt nousemaan ylös (31v nainen 3 lasta), ambulanssi valitteli nuorten stressiä ja lääkäri kiukutteli turhaa käyntiä. Ulos vaikka jalat ei kantaneet, autoon asti ei päässyt. Aivoinfarkti, vasen puoli jäi tod näk ikuisesti huonokuntoiseksi.
Itse 6kk lääkärissä ramppaamista, stressiä kuulema, kunnes itse maksoin eräästä ammattitaudiksi laskettavan asian testaamisesta ja se se oli. 3 päivää lääkkeitä ja aloin tervehtyä.
Tässäpä näitä syitä
Mulla oli 20v sitten hirveä hajusteallergia. Hajuvedet saivat aikaan päänsäryn ja hengenahdistusta.
Mutta oli minulla silloin myös stressipisteet tapissa myös.
Nykyään elämä on seesteistä. Olen jo vuosia käyttänyt jopa itse hajuvesiä. Eli omalla kohdallani herkistymisenbon täytynyt olla psyykkistä, vai voiko fyysisesti allergiasta parantua. Ymmärrän silti oman taustani takia hajusteyliherkkyyttä hyvin vähän kerrallaan hajuvettä, pieni suihkaus vain itseä piristämään!
tididitiii!!!!!!!!!!