Pidätkö häistä? Oletko aidosti onnellinen hääparin puolesta

Pidän häistä. Itse en halunnut häitä, vaan meidät vihittiin maistraatissa, koska emme halunneet meille hääjuhlia. Siltikin nautin hääjuhlista ja olen vilpittömän onnellinen hääparin puolesta. Vaikka liitto päättyy joskus eroon, muistelen häitä lämmöllä, koska tiedä parin sillä hetkellä olevan varmoja asiastaa ja rakastuneita. Puhumattakaan vaivasta, jonka ovat juhlaansa laittaneet. Go, häät, go!! =)

Olen kyynikko ja naureskelen vaivautuneena partaani häähömpötyksille. Eroavat kumminkin.

En pidä ja en osaa olla onnellinen, valitettavasti.

En pidä häistä. Taustalla ei ole sinänsä mitään kyynisyyttä, mutta avioliiton ympärillä vellova hössötyskulttuuri etoo, ja usein hääseremoniassa kiteytyvät kaikkein lapsellisimmat kuvitelmat parisuhteiden luonteesta. Olen itsekin naimisissa, mutta me olemme molemmat jalat maassa -tyyppejä, jotka päättivät jättää vaivalloiset juhlat väliin ja karata naimisiin. Häävalani oli yksinkertaisesti: tahdon rakastaa sinua niin hyvin kuin vain pystyn. Muuta en pystynyt lupaamaan, mutta hyvin sekin kelpasi. :)

pidän häistä, niinkuin muistakin juhlista, toisissa häissä olen kyynisempi kuin toisissa, täytyy myöntää että varsin kyyninen olen.

Pidän häistä. Esimerkiksi oman isäni solmiessa toisen avioliittonsa tunnelmallisessa vanhassa rakennuksessa olin onnellinen. Sen sijaan eräs pariskunta jotka tappelevat jatkuvasti ja elämänsä on yhtä kriisistä toiseen menoa.. no siellä mietin hieman että kauankohan tämä kestää? Varsinkin kun häiden piti olla niin viimeisen päälle laitetut kaikenmaan pöytäkoristeineen, tappelivat juuri ennen häitäkin ja vihkimisen jälkeen morsian kyynelehti vessassa kun sulho oli taas kerran loukannut häntä. No, eipä kuulu mulle muiden asiat :)

Riippuu ihan järjestelyistä. Jos juhlissa on morsiamen ryöstö tai muuta tyhmää niin oksennan.

Riippuu. Yleensä pidän niitä aika epäaitoina, poikkeuksia toki on.