Maailmankaikkeus- ahdistus

Opettele elämään ja sen jälkeen kuolemaan. Siinä kai se sitten on. Maasta sinä olet tullut ja maaksi jälleen tuleva.

Olen nainen, vaikka sillä ei tässä yhteydessä ole väliä. Ja elän ihan tavallista elämää tavallisin murhein, tämä "ahdistus" on jotain, josta en puhu. Miten edes puhuisin siitä: hei minua ahdistaa maailmankaikkeuden mysteerit... Toinen kattoisi minua vain että: joo..

Vierailija kirjoitti:

Pystyn elämään tästä huolimatta ihan normaalia elämää, käyn töissä jne.. Näitä yleensä pohdin yksin, sillä enpä osaa ajatella kenen kanssa voisin puhua tästä. En ole erityisen fiksu tai lukenut, mutta tähdet ovat aina kiinnostaneet minua. Ja nyt jotenkin kun ikää on tullut, tuntuu niin turhalta monet asiat. Minä sitten kehittelen mielessäni uusia teorioita, jotka eivät voi olla edes totta enkä edes pysty tällä järvellä niitä selittämään. Kuten minun mielestä valolla on joku olematon massa, kuinka muuten siihen voisi painovoima vaikuttaa.. Nämä omat tyhmät pohdinnat tulee siitä, etten ymmärrä lukemaani tekstiä..

Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan painovoima kaareuttaa aika-avaruutta, jota pitkin valo kulkee. Se ei siis suoraan vaikuta valoon. Tosin, eipä tuota aika-avaruudenkaan kaareutumista ole yhtään sen helpompaa hahmottaa. Melko abstraktia.

-m36

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap mies vai nainen, minkä ikäinen? Maailmankaikkeus on kiehtonut aina myös minua, mutta erityistä ahdistusta en sen vuoksi tunne. Onhan se silti tavallaan sääli ajatella, että tämä meidänkään maapallo ei ole ikuinen, tämä hieno sivilisaatio historioineen ja edistysaskeleineen ym lakkaa joskus olemasta, eikä mitään jää jäljelle. Tosin aikaa siihen menee todella kauan, mutta silti, ikuinen se ei ole.

-m36

Ikuisempi kuin mitä sinä näet. Tosin sivilisaatiomme voi sen galaksilla tuhoutua aiemmin kuin mitä odotimmekaan, vuosilukuja en paljasta. Aurinkomyrsky pysyy hyvin loitolla maapallomme ilmakehän ansiosta jos teemme ihmiskunnan äänestyksen.

Ja vielä luin taas jonkun kirjan liittyen asiaan... Tyhmä minä...

Ja vielä multiuniversumit (jos tuo oli se nimitys,en jaksa tarkistaa...), kuin saippuakupla vierivieressä ja jokaisessa oma maailmankaikkeus.

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä luin taas jonkun kirjan liittyen asiaan... Tyhmä minä...

Sopivassa määrin hömppäviihdetta aika-ajoin suklaan kera nautittuna tasapainottaa ahdistusta.

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä multiuniversumit (jos tuo oli se nimitys,en jaksa tarkistaa...), kuin saippuakupla vierivieressä ja jokaisessa oma maailmankaikkeus.

Nämä ovat vain ihmisten keksimiä teorioita.

Juu, hömppä helpottaa. Muuten alkaa ajatella liikaa.. Ja sitten taas ymmärtää, miten pienestä kaikki on kiinni. Se, että koko järjestelmä on edes olemassa ja pysyy kasassa..

Pitää vain osata nähdä itsensä osana tätä valtavaa kaikkeutta. Täällä ollaan olemassa juuri sinä ja minä, se on ihmeellistä. Vain pienen pieni osa eliöistä pystyy ihmettelemään maailmankaikeutta, ja me saadaan vieläpä elää aikaa jona kaikkea opitaan tutkimaan ja saadaan koko ajan tietää lisää. 

Kaikki teoriat ovat ihmisten keksimiä. Sillä kun tarkkailemme maailmankaikkeuutta, olemme itsekin osa sitä ja tarkkailemme sitä itsestämme käsin. Muurahaiselle maailmankaikkeus on eri kuin meille, se on kai vain oma pesä ja sen ympäristö. T. Ap

PSALMIT 8

1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Daavidin virsi.

2. Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse!

3. Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajaisi tähden, että kukistaisit vihollisen ja kostonhimoisen.

4. Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,

5. niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?

6. Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal'olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella;

7. panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle:

8. lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet,

9. taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee.

10. Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!

Maailmankaikkeus on luonut itselleen tietoisuuden tutkiakseen itseään. Ihmiset ovat yksi toteutustapa tälle. Ja pitää paikkansa, koska me olemme osa maailmankaikkeutta.

Galakseja on 11, laskettuna meidän sivilisaatiomme mukaanlukien. Ihmisellä on 11 chacraa. Meidän aurinkoa kiertää 8 planeettaa joista merkurius kuuluu auringolle sen aikaan kuin mustasta aukosta tulee takaisin 4 planeettaa jotka katosivat alkuräjähdyksessä mustasta aukosta yhteen yhdestätoista galaksiimme, jolloin aurinkokunnassamme on 11 planeettaa 11 galaksilla joissa on aurinko. Se miten nämä galaksit toimivat ovat huippusalaista tietoa ja vaativat triljoonaluokan maksua sen tiedon antamisesta. Kapsaisiini ja niiden hedelmät ovat elämämme eliksiiri. Jokaisella on mahdollisuus, pitää vain osata pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Pitää vain osata nähdä itsensä osana tätä valtavaa kaikkeutta. Täällä ollaan olemassa juuri sinä ja minä, se on ihmeellistä. Vain pienen pieni osa eliöistä pystyy ihmettelemään maailmankaikeutta, ja me saadaan vieläpä elää aikaa jona kaikkea opitaan tutkimaan ja saadaan koko ajan tietää lisää. 

Kun miettii maailmanhistorian aikajanaa, niin tämä aika jossa me nyt elämme, on aika mielenkiintoinen aika olla elossa. Vielä sata vuotta sitten juuri kukaan ei miettinyt näitä asioita, keskityttiin vaan saamaan ruokaa pöytään. Nyt tavallisellakin ihmisellä on pääsy laajoihin tietokantoihin internetissä ja tutkimus etenee huimaa vauhtia, ihan kaikilla aloilla. Aina tätä ei osaa arvostaa, sitä pitää itsestäänselvyytenä.

-m36

Vierailija kirjoitti:

Opettele elämään ja sen jälkeen kuolemaan. Siinä kai se sitten on. Maasta sinä olet tullut ja maaksi jälleen tuleva.

Mitäpä jos onkin elämää kuoleman jälkeen? Ikuinen kirkkaus vs kadotus.. kumpaan olet menossa?

Raamatun olen lukenut monta kertaa, ei oikeastaan kerro edes maailmankaikkeudesta, se ei ollut kysymyksessä.... Minua kiehtoo ja jollain tavalla "pelottaa" maailmankaikkeus. Sen äärellinen äärettömyys. Ja se, miten suojattomia tällä planeetalla ollaan, ohut suojaava ilmakehä ympärillä, maan magneettiset navat(jotka voivat tuhansien vuosien aikana vaihtaa paikkoja).. Se, miten kaukana kaikki on, sitä ei voi käsittää eikä ymmärtää.. T. Ap

Mielenkiintoinen aihe! Paljon tullut itsekin mietittyä mutta kyllähän tuo käsityskyvyn ulkopuolelle vaan menee, ei voi mitään :o

Tässä videossa vieraillaan aurinkokunnan planeetoilla ja matkustetaan lopulta erittäin upeasti ja visuaalisesti universumin alkupisteeseen, siihen hetkeen kun alkuräjähdys tapahtui. Kiinnittäkää turvavyöt!

Yritän tietysti lukea "helposti" ymmärrettäviä kirjoja, silti en niitä ymmärrä :D. Ja välillä mietin, etten halua edes ymmärtää, sillä se olisi liian raskas taakka... Ufoja en onneksi pelkää, sillä välillä Lasken, että kuka haluaisi reissata 100 valovuotta vain tappaakseen meidät? Ja ehkä nekin olisi tietyille lainalaisuuksille alaisia, kuten aika, ravinto, ym..

Välillä ahdistaa ja välillä ilahduttaa. Maailmankaikkeus on rajaton, mutta ihmismieli rajallinen...