Muutamasta aloituksesta mieleen tullutta...

Eli mietin tässä, että miltäkö tuntuisi olla sinkku ja tutustua miehiin "avoimin" mielin? Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä alle 20-vuotiaista ja jo toistakymmentä vuotta ja meillä on kaksi lasta. Elämä on toisinaan ruusuista ja toisinaan piikkistä, kuten varmaan useimmilla. Ero nyt ei kuitenkaan ole suunnitelmissa, kai kummallakaan (?). 

Silti vain pitää tällaisia miettiä. Olen luonteeltani sosiaalinen, helposti ihmisiin tutustuv sekä, itsevarma ja ulkoisesti kaunis ja hoikka sekä työskentelen esimiesasemassa talousalalla, jossa kyllä pitää itsensä laittaa peliin useastikin. Silti ajatusleikkikin sinkkuna olosta ja siitä, että pitäisi päästää uusi mies tutustumaan itseensä ja vartaloon tuntuu todella kaukaiselta ja vaikealta. Saa olon epävarmaksi. 

Miten muut? Mitenkä parin viime vuoden aikana pitkästä (yli 10v) parisuhteesta eronneet, millaista oli aloittaa uusi parisuhde aikuisena? Itsehän olen ollut täys raakile nykyisen suhteeni aloittaessani, kaikki oli silloin jotenkin helppoa.