Mies naiselle "isähahmo", onko siinä jotain pahaa?

Siinä mielessä se on "paha" asia, että tuollainen suhde lipsahtaa herkästi hyväksikäyttösuhteen puolelle. Saatat myös vetää puoleesi kieroutuneita, lapsista tai nuorista seksuaalisesti viehättyneitä miehiä, jotka eivät voi taipumuksiaan julkisesti toteuttaa ja jotka näkevät sinunlaisessasi "isähahmoa" etsivässä naisessa korvikkeen taipumustensa kanavointiin. Tällaiset miehet ovat usein myös sadistisia, joten saatat joutua todella pahaan tilanteeseen, mikäli etsit parisuhdetta isähahmo edellä.

Olen itsekin ollut monesti viehättynyt vanhemmista miehistä ja vielä reilusti päälle parikymppisenäkin sain omanikäisiltäni nuorilta miehiltä ylimielistä näpäyttelyä ja muuta lyttäämistä osakseni, koska vähän pohdiskelevampi ja enemmän henkistä puolta painottava nuori nainen on monille samanikäisille miehille punainen vaate. Koin kyllä, että monet vanhemmat miehet arvostivat näitä puolia minussa paljon enemmän ja muutenkin sain useasti tasa-arvoisempaa ja kunnioittavampaa kohtelua heiltä.

Mutta...joukossa on aina saalistajia, jotka etsivät tällaista omanikäistensä hylkimäksi tullutta naista. Eivät rakkauden vuoksi, vaan sen takia, että tällainen nainen on monesti helppo uhri. Minulle ei onneksi käynyt mitenkään, koska hyvin nopeasti opin tunnistamaan ne hälytysmerkit, jotka viestivät, että mies on joko vain sen yhden asian perässä tai oikeasti etsimässä itselleen seksi- ja kotiorjaa.

Ole varovainen. Suosittelisin myös, että käsittelisit isäsuhteesi aiheuttamat haavat ennen aktiivisempaa deittailua.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä terveintä on jos on mahdollista toteuttaa tuota isä-fantasiaa sovitusti jollain suhteen osa-alueella esim seksi, tai flirtti, mutta arjessa olis kunnioitus ja tasa-arvo ja reilu peli.

Pakko vielä kommentoida tätä kirjoitusta. Mielestäni aika kirjaimellisesti otettu tuo viittaukseni "isähahmoon". Kun tarkoitin sillä kuitenkin niitä kuvaamiani henkisiä ominaisuuksia, että viittaavat henkisesti "isähahmoon".

Ei minulla ole konkreettista "isä-fantasiaa", siitä minullekin tulee yök-reaktio. Ei tekisi mieli tuollaista pornografiaa esim. katsella. Mutta uskon kyllä että jollain voi olla ihan graafinen, suorasukainen, isä-fantasia. Minulla ei noin sentään...

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei ole ikäero vaan se että aina kun antaa toisella vallan itsensä yli, esim. luottamalla siihen että koska toinen on vanhempi, hän varmasti tietää ja osaa minunkin elämäni asiat paremmin, antaa samalla mahdollisuuden kohdella itseä huonosti. Kyse ei siis ole mieltymyksestä vanhempaan henkilöön, vaan mieltymyksestä siihen että kuvittelee väärästi jonkun tuntemattoman ihmisen pitävän sinusta huolta kuin omasta lapsestaan. Paljon todennäköisemmin tulee hyväksikäytetyksi tuollaisessa "suhteessa". 

Näin on valitettavasti käynyt itselle, kun on luullut että se huomattavasti vanhempi henkilö olisi myös henkisesti kypsä. Sitten huomaat, että alun esittämisen jälkeen olet jumissa teini-ikäisen ymmärryksellä varustetun "nuorekkaan " miehen kanssa ja itseasiassa se kuluttaa sinut nopeasti henkisesti vanhuksen tasolle jatkuvalla lapsellisuudellaan ja vaatimisellaan.

Been there done that...

Ja myönnän, että itselläni myös isiongelmia.

Parhaat ja terveimmmät suhteet ovat olleen suunnilleen ikäisteni miesten kanssa.

Mulla on myös daddy issues. Siksi varsinkin parikymppisenä ihastuin pelkästään 40-50v miehiin. En kuitenkaan antanut mitään tapahtua koska tajusin itsekin ettei se ollut ok enkä ole ihan terve..

Nyt kun itselläni on jo ikää ja olen käsitellyt traumojani aika hyvin (ilman terapiaa tosin) niin en enää niin helposti ihastu vanhoihin ukkoihin, välillä jopa ihastun itseäni nuorempiin. Mutta silti, myös niiden nuorempien kohdalla etsin sellaista hoivaajatyyppiä. Että itse voin ikäänkuin vain heittäytyä miehen armoille ja hän huolehtii minusta. Minulla ei ole paljoa kokemusta seurustelusta ja se vähäinenkin oli sellaista että taannuin parisuhteessa lähes pikkutytön tasolle. Ja miehellä meni tietenkin siihen hermot koska hän oli normaali tyyppi eikä mikään hyväksikäyttäjä, onneksi.

Sen jälkeen en ole uskaltanut seurustella. Koska en usko että kukaan normaali mies haluaa mun kaltaista naista.

44:lle: No nyt tulee vähän siskoterapiaa sinulle.

Mielestäni et voi tuon perusteella pistää itseäsi tyrmään miesten suhteen. Uskon että sinulla on introspektiota sen verran, että pystyisit seuraavassa mahdollisessa suhteessa kuulostella, miten alat käyttäytyä miehen kanssa, jos on huolehtivaa tyyppiä johon koet vetoa. Kai kaikilla on jotain haavoja ja korostuneempia tarpeita, joita tuo parisuhteeseen. Sitten niitä voi tarkastella ja kontrolloidakin itseään jatkossa tiettyyn suuntaan. Kai nyt vähän voit huolenpitoa ottaa mieheltä, jos se ei mene liiallisuuksiin. Ehkä säkin voit pitää omalla tavallasi huolta miehestä sitten?

Viimeisin mieheni oli tuollainen isihahmo, tahtomattani. Olin jo saanut sitä lajia ihan tarpeeksi ja sitten kasvanut niin sanotusti aikuiseksi. Joku mielenoikku sai minut vielä haksahtamaan moiseen huolehtijaan ja arvanneehan, miten siinä kävi. Hitaan ja uuvuttavan taistelun jälkeen luovutin aikuisuuteni toisen käsiin ja menetin oman voimani ja kyvykkyteni. Onneksi sain lopulta taisteltua itseni irti moisesta ja olen jälleen omista asioista päättävä nainen.